Ymmärrätkö miten pohjattomasti vihaan ja halveksin sinua. Hajotit perheeni. Minä, entinen miheni ja lapsemme olemme enää varjoja siitä loistavasta jota sinä kadehdit niin pohjattomasti itsellesi. Sait sen, mutta et sitten todellakaan yhtään mitään siitä. Oletko tyytyväinen itseesi ja elämääsi, jonka varastit minulta? Onko se sitä, mitä kuvittelit elämäsi puolisoni rinnalla olevan? Etkö ole yhtään pahoillasi heidän tähden (en tarkoita itseäni), joiden elämässä luotettavat läheiset olisivat olleet rakkaat?
Sielunkumppani
tilinaika
20568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Onko toi uutta?... ite lähdit "auttamaan"ja petit perheesi...no viimeisenä päivänä sunkin tekos punnitaan...
Eikö pettäjän itse päättämät teot ja valinnat vaikuta mukan yhtään siihen että elämästä muokkaantui tuollainen ...
Turhaan sinä nyt sitä toista naista syytät. Sinun miehesi on pettänyt sinua alunperin jostakin syystä ja siksi on käynyt noin. Eikö se ole ihan hyvä juttu, että sellaisesta olet nyt eroon päässyt ja pääset jatkamaan elämää ehkä jossain muussa paremmassa seurassa.
et kai sinä vaan ole se virtuaalipaskasta roihahtanut seko? ja mikähän v i t u n sielunkumppani? erota todellisuus ensin harhoista, paskaläjä, ja avaudu vasta sitten jos on aihetta. sulla ei ole muuta kuin nuo harhasi. olet vaan niin vitun kipeä, että sorruit irl sekoiluun, josta saat maksaa raskaasti...
Kukahan on seko. Kirjoituksesta päätellen sinä itse. Nopeasti hoitoa saamaan!
Syytä entistä miestäsi jos on paha olla. Kukaan ei varasta kenenkään elämää koskaan. Sä vaan kulutit parhaat vuotesi pettäjän rinnalla, häneen uskoen ja varmasti vituttaa. Mutta toinen nainen ei ole syyllinen sun pahaan oloon vaan sun entinen mies. Ymmärrätkö?
Mikä sinäkin olet (tuntematta todellista tilannetta) petettyä haukkumaan?? MISTÅ tiedät miten paljon kakkonen oli syyllinen myös?? Älä yritäkään puolustella että näitä kakkosia ei ole jotka nauttii oikein siitä että he hajottaa perheitä!
Tässä sen huomaa kuinka voi käydä kun varattuihin sekaantuu. Mitä jää käteen? Kannattaa todella miettiä onko kaikki sen arvoista. Lopun elämää katkerana katella entisen tekemisiä. Aina vertaa siihen aikaan kun kaikki oli vielä hyvin. Uskon että vihaat kun noin pahasti petetty. Eikö se olisi helpompaa ensin erota ja olla yksin eikä siirtyä suoraan jonkun petturin tykö. Eikö se ole jo riski ottaa ihmisen joka salaa suhteensa ei ole hyvä pohja uudelle suhteelle jos toinen tietää toisen olevan varatun ja alkaa suhteeseen? Ei varmaan koskaan kehity todellista luottamusta tuohon uuteen. Varsinkin kun kykenee pettämään tunteidensa takia. Pettäminen on aina huono juttu joka kantaa pitkään.
On tainnut hiljentyä vouhotus. On todellisuus: ei vähempää vois välittää, jollei inhottais ehkä enemmän. Mut kiinnostavaa nähdä tää ämmä nyt kerran, kun siihen tuli tilaisuus. Ei sillä, et omilleen tekisi samaa. Harvinaisen korkea paskakeko, jonka päällä hän niin kauan kuin sitä jatkuu. Ai jaa mitä jatkuu? No sitä itsensä luulemista suuremmaksi, kuin elämä opettaa.
Vaikka joku ulkopuolinen olisi hajottanut perheeni niin en ikiknä haluaisi elää puolison kanssa joka on mukana siinä hajotustouhussa. Vapaasta tahdosta he lähtevät mukaan siihen. Nuo aviomieskullanmurut.
Tuo on se olennainen pointti, jota ap ei halua tajuta. Senkin aika vielä tulee että hän ymmärtää sen perheenhajoittajan olleen hänen oma aviomiehensä. Turha olla katkera kellekään, ketään ei väkisin saada eroamaan. Ehkä se on itsesuojeluvaistoa että syyttää tapahtumista suhteen ulkopuolista ihmistä? Tulee vielä se aika, että ap on onnellinen siitä, että pääsi pettäjästä eroon. Mitä semmoisella ukolla tekee joka ei ole sitoutunut puolisoonsa vaan juoksee jokaisen hameenhelman perässä? Ukkohan tietysti on käryn käytyä selittänyt ettei mahtanut mitään vieraalle naiselle, pakko oli panna ja pakko on ottaa hänestä uusi puoliso itselleen ja hulluhan se on ja ei jätä häntä rauhaan yms. Voi voi noita kullanmuruja. Menikö näin ap?
Näin se menee. Aloittaja on rakentanut itselleen "ihanne-elämän", johon kuuluu mies, lapset ja maallinen hyvä - ja sitten on joku "pahatar" ulkomaailmasta tullut ja pistänyt kaiken palasiksi... Aloittajalta on jäänyt vain huomioimatta se, että ketään ei voi omistaa ja parisuhde on vapaaehtoisuuteen pohjautuva juttu. Nyt ahistaa ja vituttaa se, että hänen täydellinen elämänsä on paskana - eikä pieneen päähän mahdu se, että puoliso oli se, joka päätti haluta muuta kuin tuon idyllin. Mies rikkoi perheen antaessaan toisen naisen tulla osaksi elämäänsä. Kukaan ulkopuolinen ei riko perhettä, ellei siihen anneta lupaa alkamalla suhteeseen tämän ulkopuolisen kanssa. No, on se ymmärrettävää, että jokin suojamekanismi iskee toisilla päälle ja vain ja ainoastaan vieras ihminen on syyllinen kaikkeen pahaan. Siinähän joutuisi kyseenalaistamaan oman harkintakykynsä, kun on valinnut kumppanikseen epäluotettavan paskan.
Kun ex jäi kiinni tekosistaan, eipä juurikaan kiinnostanut hänen salarakkaansa persoona. Ex oli se, joka petti ja petos johti perheen hajoamiseen. Ex ruikutti ja aneli, pah... Jos miehessä ei ole miestä myöntämään tekojaan, vaan vedotaan jonkun viekkaan naikkosen "ansaan", niin voi hyvää päivää...Aika rankkaa itsekritiikkiä tuli harjoitettua, kun mietin, että tuollaisenko vellihousun oikeasti aikoinaan nain ja halusin lasteni isäksi?!?! Ero tuli, myytiin talot ja veneet... Mitä niistä, ne olivat vain koreaa kulissia. Mies hengailee edelleen saman naisen kanssa, mutta eipä se jaksa hetkauttaa. Pääasia on, että huolehtii isän velvollisuuksistaan - ja yllättävää kyllä, tekee sen ehkä paremmin nyt kuin perheen ollessa vielä koossa. Miehen elämään en ole puuttunut kuin sen verran, että sanoin, ettei lapsille sitten pidä alkaa esittelemään "äiskäpuolia" kovin hepposin perustein.
Aivan kuin omaa tarinaani olisin lukenut sun kirjoituksesta. Noin se meni meilläkin. Koville otti, mutta mä en syyttänyt yhtään sitä vierasta, johon ex-mieheni hullaantui. Hän itse päästi syystä tai toisesta toisen naisen elämäänsä. Tuli todellakin kyseenalaistettua omat valinnat mutta itsesyytöksiin en langennut. Mies tiesi millainen mä olen vikoineni ja hyvine puolineni kun yhteen mentiin. Se riitti hänelle aikansa. Ketään voi omistaa eikä parisuhteen pidä olla vankila.
Miehestä kuoriutui eron jälkeen todella hyvä isä lapsilleen. Mä olen siinä mielessä ehkä selvinnyt erosta helpolla ettei koskaan ole tarvinnut epäillä etteikö hän lapsista huolehtisi vuorollaan.
Toivottavasti ap ei siirrä omaa katkeruuttaan lapsiinsa ja saa heidät vieroitettua isästään. Se on karhunpalvelus lapsille, ei suinkaan rakkautta heitä kohtaan. Isä on isä vaikka äidin kanssa välit menikin poikki.
Mihin ap muuten katosi? Olisi mielenkiintoista tietää, miksi hän ajattelee noin ja jatkuuko elämä eron jälkeen. Jatkuuhan se kun ei jää tulee makaamaan ja kerjäämään sääliä ja myötätuntoa muilta ihmisiltä.
Kun pari vuotta sitten koin todellisen yllätyksen, että siihen asti uskollisella miehelläni on suhde huomattavasti nuorempaan naiseen, olin tietysti ennenkaikkea vihainen herra exälle, mutta kyllä se on luonnollista/inhimillistä olla vihainen myös sille tuntemattomalle naiselle, joka oli tullut "reviirilleni", kotiini, mökillemme, sänkyyni...
En koskaan ole häneen ottanut yhteyttä, enkä ole edes tavannut, mutta sen tiedän, että hänellä on jälleen suhde naimisissa olevaan mieheen. Nykyään en tunne vihan- tai mitään muitakaan tunteita tätä naista kohtaan, no ehkä vähän ihmetyttää se elämäntapa kuitenkin. Ex-mieheni on edelleen ihan sekaisin ja katkera, että mitä oikein tapahtuikaan, kun tulikin ero.
Minä hajotin aikanaan perheen. Eli otin naimisissa olevan miehen.
Tämä on se osio, mistä en ole ylpeä. Kuitenkin mietin, että en voi miestä hylätä, koska hänen puoleltaan liitto oli kulissia ja hän ei ollut enää minkäänlaisin sitein sitoutunut kumppaniinsa. Miehen puolelta liitto oli tullut tiensä päähän jo vuosia ennen tapaamistamme mutta oli pysytellyt liitossa, koska ei ollut tullut sydäntä seisauttavaa suhdetta ennen minua ja tietysti myös lasten vuoksi.
Mieheltäni olen kysynyt, että miksi et lähtenyt jo aiemmin. Olisit ollut suoraselkäinen ja eronnut ennen muita naisia ja jatkuvasti kotoa pissaoloja. Minkä takia vetkutit?
Mieheni eli päivän kerrallaan liitossaan, sai pyykinpesu- ja ruoanlaittopalvelut sekä täyden vapauden. Vaimo ei menojen perään kysellyt.
Tiedostan, että mieheni on tietyllä tavalla selkärangaton, laiska, epärehellinen ja moraaliton.
Hän vannoo ikuista sitoutumista minuun. Katsellaan. Hän on näiden yllämainittujen luonteenpiirteiden vuoksi myös minun silmissäni sangen tuuliviiri ja epäkypsä.
Mielestäni me ykköset ja kakkoset ja ne ukkoset ollaan vähän samassa veneessä. Kaikki uhreja.
Olette todella toisenne ansainneet. Horo ja siipeilijä.
Tuuliaa1, kiitos aidosta ja rehellisestä kirjoituksesta. Harva kakkonen kykenee katsomaan totuutta silmiin. Jankutetaan vaan, että elän omaa elämääni, eikä ajatella, miten se vaikuttaa esim viattomiin lapsiin.
Luulen, että monet erot ovat turhia. Kyllä miehellä ja ehkä naisellakin on vietti harrastaa seksiä viehättävän naisen kanssa. En ole sitä koskaan tehnyt, mutta onhan se vietti olemassa. Ns. rakkaus useinmiten laimenee ja yhdessäolo jatkuu järjellä.
Muistakaa hyvät naiset tuputtaa seksiä miehellenne vähintään kolmen päivän välein ainakin 50 vuoden ajan. Jotkut tarvitsevat seksiä useammin ja jotkut harvemmin. Vaikka ei haluttaisikaan, niin silti hyvät naiset olkaa aina valmiit seksiin. Uskon kokemuksesta, että sekin auttaa asioissa. Jos miehelläsi on nälkä ruoki häntä, niin ei tarvi hakea ruokaa lähibaarista tai työkaverilta.
Ja monet pitkät liitot ovat ihan peestä, hampaat irvessä vaan ollaan yhdessä, vaikka molemmat ovat onnettomia.
Olet varmaan se kärpänen joka pörrää ukkomiehen katossa!
"Monet liitot" ovat vain kakkosten uskomuksia!(nuorempien)
Vietettiin juuri ystäväpiirissä puutarhajuhlat jossa paikalla oli 8 paria ja jokaisella takanaan väh. 40 vuoden avioliitto ja olemme myös tunteneet toisemme tuon ajan. Ihana tunnelma vallitsi koko illan eikä kenelläkään ollut "hampaat irvessä". Meistä kukaan ei ole varmasti eroamassa. Me tiedämme jo, että vaihtamalla ei parane! Jokainen pari on hitsautunut vahvasti yhteen...