Tällainen minulle tuli näin kesän sinkkuuteni kunniaksi ja tämä oli itse asiassa aika fine minulle. Sain kaikkea, mitä parisuhteessakin (jopa yhteistä tekemistä ihmisten ilmoilla ja treffejä), mutta ei tarvinnut miettiä, ollaanko sitä yhdessä vai ei.
Miehen kanssa "tehtiin" sopimus, että hän kertoo, jos on pökkinyt paljaalla tai nuollut muita naisia, jotta tiedän mahdollisen riskin taudeista. Mies sitten tuossa sanoi, että menee niin hankalaksi, että mieluummin jättää käymättä muissa naisissa, kun riitän hyvin.
Tällä edettiin n. kuukausi ja nyt minulla olisi toinen mies plakkarissa. En ole hänen kanssaan vastaavaa järjestelyä tehnyt, vaan tutustunut hitaasti, ollaan juteltu, käyty ulkona, harrastettu yhdessä yms. Ei olla menty fyysiselle tasolle muuten kuin halailemalla ja pitämällä toisiamme kädestä.
Mietin nyt, pitäisikö minun kertoa tästä miehestä tälle fwb-miehelle? Hän sanoi kesän alussa, ettei ole valmis perinteiseen parisuhteeseen ja tiesin jo silloin, että näin tulee jossain vaiheessa käymään. En vain tietenkään osannut sanoa, miten nopeaan.
Te, jotka olette tällaisessa tilanteessa olleet, missä vaiheessa olette halunneet kuulla, että sillä fwb on joku vakavampi plakkarissa? Kerrotaanko heti, kun aletaan epäilemään, että tämä muuten syvenee jossain vaiheessa, vai pudotetaanko sitten kerralla "pommi", että näin muuten kävi ja nyt on aika jättää muut sivusuhteet syrjään.
Miehen kanssa "tehtiin" sopimus, että hän kertoo, jos on pökkinyt paljaalla tai nuollut muita naisia, jotta tiedän mahdollisen riskin taudeista. Mies sitten tuossa sanoi, että menee niin hankalaksi, että mieluummin jättää käymättä muissa naisissa, kun riitän hyvin.
Tällä edettiin n. kuukausi ja nyt minulla olisi toinen mies plakkarissa. En ole hänen kanssaan vastaavaa järjestelyä tehnyt, vaan tutustunut hitaasti, ollaan juteltu, käyty ulkona, harrastettu yhdessä yms. Ei olla menty fyysiselle tasolle muuten kuin halailemalla ja pitämällä toisiamme kädestä.
Mietin nyt, pitäisikö minun kertoa tästä miehestä tälle fwb-miehelle? Hän sanoi kesän alussa, ettei ole valmis perinteiseen parisuhteeseen ja tiesin jo silloin, että näin tulee jossain vaiheessa käymään. En vain tietenkään osannut sanoa, miten nopeaan.
Te, jotka olette tällaisessa tilanteessa olleet, missä vaiheessa olette halunneet kuulla, että sillä fwb on joku vakavampi plakkarissa? Kerrotaanko heti, kun aletaan epäilemään, että tämä muuten syvenee jossain vaiheessa, vai pudotetaanko sitten kerralla "pommi", että näin muuten kävi ja nyt on aika jättää muut sivusuhteet syrjään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En pysty auttamaan, kun mulle kävikin niin, että fwb kamusta tulikin se oikea parisuhde... Meilläkin oli sopimus, että muiden kanssa käytetään kumia yms. En koskaan kysellyt, että oliko miehellä muita. Aökuvaiheilla ehkä yks deitti oli petiin Asti.
Itse deittailin ajan kuluessa 3 muutakin miestä, mutta en sänkyyn Asti päätynyt. Kukaan ei kiinnostanut riittävästi. Mies kyllä tiesi että deittaan muita. Joskus jopa röyhkeästi perus panotreffit koska tilalle tuli oikeat normitreffit toisen miehen kanssa. Minä myös puhuin seksikaverilleni joskus jotain muista miehistä.
Fwb kamuilua kesti noin vuoden. Petipuuhien lisäksi tavattiin mm puistoissa lasten kanssa, käytiin lounaalla yms. Ei kuitenkaan mitään virallisia treffejä. Olimme ystäviä. Kerran iltamyöhään Mies kyseli että jos tulis käymään... Vastasin että minulla on menkat ja vatsa surkean kipeä, niin ei tänään pysty. Mies vastasi että vois tulla silti. Siitä se ajatus lähti, että vois olla Tässä enemmänkin...
Nyt siis yhdessä eletty jo 7 vuotta. Ja tän piti olla pelkkää seksiä.😉 On toki edelleen sitäkin, ja todella laadukasta. Ja olen hullun rakastunut.
Minkä takia päädyitte alussa vain harrastamaan seksiä, miksi se ei alussa heti alkanut seurustelusuhteena?
En osaa varmaksi sanoa. Vaikea kysymys. Monta pientä syytä. Mies ei ollut kova lätisemään imarteluja, niin oletin ettei ole niin ihastunut, enkä sitten itsekään osannut ajatella sen enempää. Olin niin tottunut nuorempana, että "kaikki" ihastuneet miehet muka lätisee paljon pehmeitä. Tulkitsin siis alussa väärin.
Ja oli muitakin tyyppejä molemmilla näköpiirissä. Halus rauhassa tutustua ihmisiin. Olla välillä vapaakin. Minulla pitkä liitto takana. Mies oli aiemmin aina ollut suht sinkku tai lyhyissä suhteissa, vaikka jo ihan aikuisia oltiin.
Kummallakaan ei ollut pakottavaa tarvetta parisuhteelle, kummallakin kuopus vasta n. 1v. Pärjättiin hyvin yksinkin.😊 Mutta niin samanlaiset elämäntilanteet, lapset leikki yhdessä jne, niin tuli kavereita. Ja molemmat halus seksiä, niin... Minä taisin olla se, joka ehdotti fwb suhdetta. Mies oli se, joka vuotta myöhemmin alkoi vihjailla varovasti, että jos vaikka... 😊
Ja minä en oo koskaan aloittanut suhteita nopsaa. Eikä mieskään. Ja elämänkokemusten kautta ei oikein uskaltanut luottaa parisuhteisiin silloin. Se muuttui kun tutustui ja huomas molemmat, että rinnalla onkin mahtava tyyppi.