Tuomitsetko toisia ulkonäön perusteella?
Atm32
24376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
En tuomitse. Arvioin kyllä.
Lajityypillinen ominaisuushan se eli kyllä. Ensimmäisenä huomaa sukupuolen, sitten rodun, tekee oletukset luonteesta näiden perusteella, luo muutaman yleistyksen lisää omaksumiensa kulttuuristen stereotypioiden perusteella jne.
Kaikkein turhauttavinta on olla tietoinen kyseisestä prosessista. Antoisinta kaiketi se, että siitä voi opetella eroon.
Tuohon videolle olisi pitänyt laittaa kauniita naisia ja ätmejä, sitten kun valot syttyvät olisi pitänyt kuvata inhonvärähdys naisten kasvoilla. Toisen videon voisi tehdä niin että olisi ytmejä ja ne juttelisi kaikkea inhottavaa ja sitten kun valot syttyy katsottaisiin kuinka naiset alkaa lieventelemään kantaansa nähtyään ytmien naaman.
sun kuvasi maailmasta on kyllä inhottava. mitä sulle oikein on tapahtunut?
Usein se realistinen kuva maailmasta on inhottava, valitettavasti. aina ei ole niin ollut mutta nykyään on.
Hyvä idea, juuri tuollaiset kokeet pitäisi naisille järjestää. Ameriikoissa pyöri ohjelma nimeltä dating in the dark jossa naiset tutustuivat ensin rumien miesten persoonallisuuteen ja vasta lopussa näkivät näiden naamat, kuten arvata saattaa kemiaa löytyi kyllä ennen kuin valot syttyivät. Tuo on ainut terve pariutumismalli, että ulkonäköä ei nähdä ennen kuin on tutustuttu miesten luonteisiin.
Muista että sama se on toisinkinpäin. Miehet eivät saa nähdä naisia ja sieltä saattaisi puolisoksi tulla vaikka kuinka synnynnäisesti epämuodostunut nainen. Onko enää näin reilua?
Niinhän se olikin, ei ne miehet niitä naisia nähneet, mutta ohjelman tuottajat olivat sentään ymmärtäneet ottaa sinne pantavan näköisiä naisia.
Itse en tuomitse mutta naiset tuomitsevat minut. Olen kuitenkin senverran puhelias että jos juttelisisin sokeille naisille niin olen sata varma että joku heistä ihastuisi minuun. Koska näkevät naiset havainnollistavat minut he myös heti tuomitsevat. Tuskin saisin sokeaakaan lopulta kun kyllä hänelle joku näkevä kaveri sanoisi että "et kai sä tohon rumaan ole ihastunut"
Kyllähän minä tuomitsen. Mutta siten saan vain parasta ja voin hyödyntää miehiä oman päämääräni saavuttamiseen. Näytän kiinnostuneelta vaikka en ole jos saan siitä taloudellista hyötyä. Suostun miehen kanssa illalliselle mutta siihen se jää. Voin myös mennä baariin jos mies tarjoaa mutta seksiä ei tipu.
Ihana ilta eilen. Milloin tavataan uudestaan? Pidän haasteista, olet juuri sellainen. Ilo rahoittaa opintojasi.
Pus pus.
Olo on kieltämättä vähän skeptinen kun nään muslimin tai nek*un..
Olo skeptinen silloinkun naisella on helvetinmoiset pakkelit naamassa ja se tulee pyytään töitä.. :D
Kyse ei ole porno tuotannosta. :D
En haluais ajatella, että tuomitsen. Mutta tiedän kyllä mistä pidän ja mistä en. Ulkonäkö on kuitenkin asia johon pystyy mukautumaan ja sopeutumaan paremmin, kuin kenkkuun luonteeseen. Tai jos ei tule jonkun kanssa toimeen, niin ei sen kanssa tule olkoon nyt ihan miten upea tahansa.
Netin ja kirjeenvaihdon hyviä puolia minusta on se, että ensin yleensä pääsee tutustumaan ajatuksiin. Eli siihen oleelliseen osaan ihmistä, jonka jälkeen ulkonäkö on enää pienempi juttu. Jos ei johonkin suorastaan rakastu/ihastu nähtyään hänet, niin ainakin tykkää kun tietää mimmoinen se on aatoksiltaan ja luonteeltaan. :)
Ei ole koskaan vielä kenenkään ulkonäkö saanut minua olemaan pitämättä ihmisestä, kun olen ensin sen oppinut tuntemaan muutoin.
Ihan hyvä tapa rikkoa ennakkoluuloja, jos ylipäänsä haluaa niitä rikkoa tai edes kyseenalaistaa. Jutella sokkona, antaa keskustelun tehdä vaikutus ja nähdä millainen ihminen teki vaikutuksen. Ottaa opiksi, että niin se juttu voi luistaa ihmisenkin kanssa, jonka vastaantullessa helpolla tuomitsee, en ikinä tommosen kanssa puhuis mitään. :)
Ihan kiva tunne, kun huomaa että ennakkoluuloista pääsee vähän eroon, jos vaan haluaa päästä.
"Netin ja kirjeenvaihdon hyviä puolia minusta on se, että ensin yleensä pääsee tutustumaan ajatuksiin" Niin nainen pääsee. Ei kukaan halunnut viidentoista vuoden nettideittailu historiani aikana minun ajatuksiini tutustua. Joten hyvin on vaikeaa silloin mitään esittääkään kun ei se pelkällä monologilla toimi.
Deittailumestat voikin olla vähän hankala paikka, kun siellä sitä vastavuoroisuutta ei pääse toteuttamaan ihan samassa määrin, mitä nyt vaikka tämmöisellä keskustelupalstalla. Täällä on aika luonnollista keskustella kaikkien kanssa, joiden kanssa keskustelu maittaa. Eikä ole samalla mitään painetta "deitistä" tai mistään seuranhausta. :)
Voi siis olla helpompaa löytää se mielitietty keskustelupalstalta, kuin mistään deittinetistä. Näin ainakin itselleni on käynyt. Deittinetistä aikoinaan tapasin pari, mutta koskaan ei kahvia pidemmälle edennyt. Ei natsannut puolin ei toisin. En välttämättä siis koe deittinettiä parhaaksi paikaksi loistaa keskustelutaidoilla ja ajatuksilla. Jos näillä ominaisuuksilla haluaa esiin tulla.
Omasta mielestäni ehkä parhain tapa tutustua ihmiseen, keskustella ensin ilman mitään paineita mistään deittailusta tms. :)
Keljua kuulla, ettei vuosien yritysten jälkeenkään ketään ole kainaloon löytynyt. Pidätkö mahdottomana, että se nainen sulle vielä löytyisi, ehkä tämmöisen palstan kautta? :)
Tietysti aina näissä palstoissa on se riskinsä, että joku peeloilee ja vetää jotain roolia. Sen kun aina muistaa, terveen varovaisuuden ja tuntosarvet koholla, niin hyvinkin voi käydä. Täälläkin on oikeasti ihan fiksuja miehiä/naisia kirjoittelemassa, jotka vaikuttaa ihan aidoilta ja ajattelevaisilta. Ettei pelkkää huutoraivoa sentään joka mutkassa. :)
Kyllä oikeastaan pidän mahdottomana. Lähinnä sentakia kun on kakskytävuotta lyöny parisuhteen löytämisen takia päätänsä seinään niin ei niitä pettymyksiä ja suurialuuloja halua enään ylläpitää ihan vaan oman mielenterveyden kannalta. Ainoa haavehan se minulla elämässäni on joka on jäänyt toteutumatta nainen ja lapsi kun muut haaveet olen toteuttanut mutta kai se on keskityttävä vaan oman elämän ylläpitoon ja terveydestä vaalimiseen että näkis melkein eläkeiän vaikkapa tällä suomen politiikalla ja näillä vuosittaisilla eläkeiän korotuksilla olen jo täysin siinä uskossa että koskaan en omaa eläkeikääni näe ihan vaan fysikaalisista syistä kun äkkiä laskien tällä menolla pääsen eläkkeelle ehkä jo 120 vuotiaana. Minultahan ei ole kysytty vaan suomen hallitukselta.Ja nää keskustelupalstatkin on ihan sama mihin osa alueeseen menet pelkkiä vastakkainasetteluja. Yks haukkuu toista ja toinen puolustautuu sitten keskusteluun liittyy lisää haukkujia ja puolustajia nousee omista poteroistaan lisää ja kokoajan on jollain pahamieli. Niin kyllä tällaiset keskustelupalstat näen mahdottomina minkään suhteiden perustamis mielessä.
Ymmärrän, kun on tarpeeksi pettynyt ei halua enää enempää pettyä. Ihan järkeen käy, miksi haluat suojella itseäsi mielipahalta. Pitkän aikaa olet silti jaksanut yrittää ja oikeasti yrittää mitä olet kertonut täällä. :)
Se voi olla ettei meidän ikäluokalla ole eläkettä olemassakaan, kun sen eläkkeen pitäisi alkaa. Moni asia varmasti muuttuu moneen kertaan vielä ennen sitä päivää.
Niinhän näissä tahtoo olla pikkasen kireitä ilmapiirejä välillä. Onneksi sieltä jyvistä voi poimia ne akanat. Tai ainakin yrittää. Mutta on se joskus rasittavaa kun joku vaan venkuloi vastaan ihan vaan periaatteesta ja morkkaa siinä sivussa kaikki alimpaan piip.
Mutta onneksi olet siinä sisukas, että kuitenkin alitusen murehtimisen sijaan keskityt elämiseenkin ja teet asioita mistä pidät. Se on ihailtavaa. Arvostan.
Minä tuomitsen automaattisesti rikkaat miehet itsekeskeisiksi p..koiksi mutta ehkä eivät sittenkään kaikki ole. Enkä tarkoita siis suhdemielessä (ei olisi mahiksia mutta en edes haluaisikaan juuri tästä ennakkoluulostani johtuen) vaan ylipäätään miten kohtelevat muita ihmisiä itsensä alapuolisina. Johtunee siitä että kaikki rikkaammat(Suomen mittapuun mukaan) ihmiset joita olen tuntenut/tavannut ovat olleet sellaisia. Ja juuri muutama kuukausi sitten taas tuo tunne vahvistui kun tapasin juhlissa erään tuttavan veljen joka on pomo isossa firmassa ja miljonääri. Käveli kuin rautakanki syvällä suolessa katsellen nenän varttaan pitkin melkein kaikkia muita. Mulla tuli taas se inhon tunne. En pidä nokkavista ihmisistä. Ikävää että monet ätmeistä tuntuvat saaneen nokkavaa kohtelua naisilta.
Niin halusin siis lisätä tähän kun ulkonäöstä oli kyse että tarkoitan siis myös rikkaan näköisiä tai rikasta esittäviä.. jos puhutaan puhtaasti ulkonäöstä ilman rihman kiertämää niin kyllä kieltämättä muslimin näköiset saavat epävarmaksi, samaten tummahipiäiset ja isokokoiset nahkapäät tai bodarit. Mutta yritän silti pääsääntöisesti olla tuomitsematta ilman tutustumista. Ongelman se tietysti aiheuttaa siinä että jos toinen onkin vaarallinen niin ei paljon ehdi tutustella kun käy huonosti näin naisena.
Miehet kyllä kelpuuttaa rumankin naisen mutta nainen ei kelpuuta rumaa miestä. Eikä rumakaan nainen kelpuuta rumaa miestä. Itse en ole naisia haukkunut vaikka ne haukkuvat minua.
Jos joku korostaa ulkonäöllään ihailevansa sellaista ryhmää jota en arvosta, olen tietysti varautunut tai välttelevä. Esimerkiksi mormonit, kaapumuslimit, rastat, romanit, mutta varsinkin tatuoidut väkivallanihannoijat. Ehkäpä varkkuuttaan korostavat myös tosiaan.
Onhan niitä ihmisryhmiä, joissa häiritsee paitsi erilaiset arvot, niin myös päällekäyvyys. En tuomitse kuitenkaan. En ole ihan tavis itsekään, mutta jätän muut rauhaan.
Naiset tuomitsee. Naisten pitäis tuomita puuhun roikkumaan jaloista ja sitten voisin kaataa sen puun.