Mulle kävi tässä hetki sitten köpelösti ja pilasin koko elämäni yhen yön aikana. Eli makasin kihlattni kaverin kanssa. Kuukausi myöhemmin kerroin miehelleni... Nyt hän ei luota, mikä on tietty aivan normaalia, niin pitääkin... Hän sanoi, että voimme vielä yrittää, mutta nyt hän kysele, miten sitten kun hän kesällä lähtee armeijaan, emme ole välttämättä yhteydessä moneen viikkoon, ellei kuukauteen, mielessään pyörii, etten odotakkaan häntä.. Eli voisiko joku ystävällisesti kertoa mulle, jos on omakohtaisia kokemuksia... Miten hän pääsee yli? Milloin? Vai pääseekö ollenkaan?
Itsestäni tiedän nyt aivan 100% varmuudella, etten tekisi sitä enään. Oppisin yhdestä virheestä... En halua enään koskaan satuttaa häntä...
Jeps..
Itsestäni tiedän nyt aivan 100% varmuudella, etten tekisi sitä enään. Oppisin yhdestä virheestä... En halua enään koskaan satuttaa häntä...
Jeps..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niinhän se on anteeksi voi antaa mutta unohtaminen on sitten eri juttu minun vaimoni "erehdyksestä" on jo kaksi vuotta mutta täysi luottamus ei ole veläkään palannut ja ei kai koskaan palaakkan on jaksoja jolloin ei muistele koko juttua mutta siten.........
kestää enään edes siihen armeijaan lähtöön arti...
Kyllä mies oppii unohtamaan ja luottamaan, mutta sen takana täytyy olla paljon kokemusta. Niin pahalta kuin joku semmoinen tuntuukin, kyllä se ohi menee. Rakkaus sen sijaan kestää.
Ei kyse ole pelkästä luottamuksesta ja sen pettämisestä. Ajatteleppa miten noloa tämä on miehellesi kaverinsa/kavereidensa edessä. Voi olla vaikeaa saada itsetuntonsa takaisin ja päästä häpeästä muuten, kuin jatkamalla yksin tai kunnialliseen suhteeseen.
Erittäin hyvä kommentti!!
Paljon kokeneena voin sanoa, että luottamus ei palaa koskaan ja viimeistään armeija aikana teidän suhde loppuu.
Jos hän ei jätä sinä jätät, koska et jaksa elää ihmisen kanssa joka jatkuvasti epäilee sinua, teet mitä tahansa. Taasen miehesi tuntee jatkuvaa tuskaa sydämmessään eikä voi keskittyä kunnolla mihinkään, koska miettii mitä teet ja kenen kanssa olet...
Edellinen poikaystäväni petti minua baarireissun aikana. Siitä on nyt jo kolmisen vuotta aikaa. Elämä meni aivan sirpaleiksi. En ole ikinä saanut tietää hyvää syytä. Sanoi vaan että kyllä rakasti minua. En tiedä johtuiko sitten siitä kun en maannut hänen kanssaan. Mutta se ei kaduta. Olen nykyään toisen miehen kanssa joka on aivan ihana ja jonka kanssa olemme yhdessä varmasti elämämme loppuun asti.
Voitte saada suhteenne jatkumaan, jopa toimimaan kukaties pitkäksikin aikaa jos itse sitä haluatte.
Luottamusta et Häneltä tule enää koskaan saamaan.
Se on aivan varma juttu.
Olet pettänyt Hänet jo kerran, luultavasti tulet tekemään sen toistekin!
Maailma on vaan tällaista teidän naisien kanssa.
Puhun 30 vuoden kokemuksella.
Tsemppiä kuitenkin.
Olen seurustellut nykyisen kihlattuni kanssa kohta neljä vuotta. Puoli vuotta kihlautumisemme jälkeen sain selville että hänellä oli irtosuhde jonkun toisen miehen kanssa kun olimme seurustelleet muutaman kuukauden ajan. Suutuin, mutta annoin anteeksi sillä hän itse kertoi siitä mutta luottamus meni. Olen sulatellut sitä siitä asti ja melkein jopa alkanut luottamaan siihen että hän oikeasti rakastaa minua. Mutta eilen töistä tullessani hän tuli minua vastaan ja siirtyi sen jälkeen wc-tiloihin, menin keittiöön ja huomasin että hän kirjoitti päiväkirjaa. Satuin vilkaisemaan sitä ja huomasin että hän oli kirjoittamassa ylös tekstiviestejä joita hän on saanut ja silloin,juuri silloin huomasin muutamia eroottiseen sävyyn kirjoitettua tekstiviestiä joita en ollut lähettäny saatikka saanut. En sanonut tästä mitään vaan annoin olla.Tänä aamuna hänen lähdettyä töihin päiväkirja sattui vieläkin olemaan pöydällä. Minua kiinnosti kuka oli kirjoittanut nämä viestit ja kauhistuksekseni huomasin että se oli se sama mies jonka kanssa hän oli pettänyt minua. Se oli kuin olis puukkoa kiertäny haavassa.En varmaan koskaan enää luota häneen tai hänen sanoihinsa.Olen usein(lähes kokoajan)miettinyt että rakastaakohan hän minua oikeasti vai ei?
Anna horo olla jo, mikään ei ole enää ennallaan. Parempi varmaan erota heti, pitkittämällä ei asia parane!!