Hei. Otsikko kertoo päällimmäiset tuntemukset. Olen nyt kuukauden tapaillu yhtä naista ja pidän hänestä paljon. Olemme kuitenkin edenneet tapailussamme hyvin nopeesti, ehkä ahdistavan pikaisesti eteenpäin. Nainen on juuri kertonut vahvoista tunteista minua kohtaan. Siinä kohtaa kerroin et haluan edetä hitaasti, koska muuten mua alkaa ahdistaan.
Olen 27v mies, ja mua pelottaa torjutuksi tuleminen johtuen edellisestä parisuhteesta.
En uskalla myöskään olla täysin avoin, koska pelkään, että hän lähtee pois ja jään taas yksin.
Neuvoja?
Olen 27v mies, ja mua pelottaa torjutuksi tuleminen johtuen edellisestä parisuhteesta.
En uskalla myöskään olla täysin avoin, koska pelkään, että hän lähtee pois ja jään taas yksin.
Neuvoja?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aina voi menettää toisen vaikka kaikki olisi hyvinkin. Siihen ei voi paljon valmistautua on vain hyväksyttyvä että mahdollisuus menetykseen on mahdollista.
Olen itse menettänyt paljon ja en ole siihen tottunut koskaan. Pitää sopia että asia etenee hitaammin, mutta kuitenkin etenee. Jos et voi edetä silloin on parempi lopettaa suhde tai kertoa kaikki ja lopettaa joka tapauksessa.
Pelisäännöt on luotava tai sinun on luotava ne itsellesi.
Ota selvää aluksi mitkä on naisen tarpeet ja toiveet ja pystytkö vastaamaan niihin vai et.
Mitkä on omat tarpeesi ja pystyykö nainen myös vastaamaan niihin.
Jos naisen tunteet on aidot voi hänkin tulla loukatuksi ihan siinä kuin sinäkin.
Hakuna matata...
Tuollaisia vässyköitä miehet ovat.
Ja sillä välin tuokin nainen etsii tinder panoja, vaikka on muka "tunteita" et silleen.
Ymmärtäisin torjutuksi tulemisen pelot, jos naisen tunteista olisi epävarmuutta. Mutta jos nainen kerran sanoo että tunteet ovat vahvat, torjutuksi tulemisen pelko ei liene kovin aiheellista. Carpe diem, olette kuitenkin molemmat aikuisia.
Itselläni on lievä sitoutumiskammo ja jos nainen etenee liian nopeasti niin se alkaa ahdistamaan. Jos vain ollaan ja katsellaan päivä kerralla niin suhdekin voi paremmin. Toki sen verran ollaan kuitenkin sitouduttu, ettei tapailla muita naisia / miehiä ja nähdään säännöllisesti.
Jätä se sika.
Sano ääneen kaikki miltä tuntuu. Muuten epäröintisi voi aiheuttaa toisessa vääriä käsityksiä. Anna aikaa suhteen kehittymiseen. Hauskaahan rakastumisen pitäisi olla. Ei ole mikään kiire eikä hätä mihinkään.
Na.. nain.. nane.. naine
Itseäni lainaten "etpä sie turhaan pelänny" Meinaan minut on jätetty aina. Olen seurustellut 38 kertaa ja 37 kertaa niistä nainen jätti. Viimeisen kerran jätin itse, koska nainen alkoi väkivaltaiseksi. Kieltämättä viimeisesssä tapauksessa ymmärsin kuinka ylimielisen hyvä olo tulee toisen jättämisestä, joten sen jälkeen aloin pohtimaan, että naiset jättävät mitäilmeisemmin vain jättämisen riemusta ja siitä tulevasta kuningas olosta. Naisellahan on aina myös helppoa löytää uusi mies ja useinmiten sellainen on jo tiedossa, kun jätetyksi tullaan. Alkuun otin jätetyksi tulemisen todella raskaasti ja olin usein pitkään masennuksessa. Kun taas tarpeeksi sitä samaa paskaa tuli aloin jo suhteen alussa ajattelemaan itsekseni, että "sit kun tuokin mut jättää". Tämän kun iskostin mieleen niin ainaiset jättämiset ei enään niin raastaneet, vaan niihin oli jo varautunu. Älä hyvä mies elä sen pelon kanssa, että sut jätetään kun sinut suurella todennäköisyydellä varmasti tullaan jättämään. Se tuntuu olevan naisilla sellainen muoti ilmiö, että eletään pikaisissa kertakäyttösuhteissa. Itse olen jo aikalailla turtunut koko touhuun ja vaikka huomaan, että kysyntää vielä olisikin näin alle nelikymppisenä, niin olen jo tarkoituksella alkanut antamaan heti pakkeja kiinnostuneille. Ei sitä kiinnyn, rakastun, tulen jätetyksi ja masennun rumbaa enään määräänsä enempää jaksa.
Aika paljon jättöjä. Mahdatko olla sama kirjoittaja, joka on näistä tapauksista raportoinut palstalle?
Sinuna miettisin että missä vika?..Kommentti "samaa paskaa allkaa tulla" kertoo tarinaa jostain mikä toistaa itseään. Vika ei varsinaisesti ole aina sinussa, taidat rakastua liian nopeasti ja/tai vääriin naisiin, ei ole yhteisiä päämääriä tms.. Siis älä ota itseesi vaan ota härkää sarvista ja mieti miten toimia seuraavalla kerralla :)
Olet SEURUSTELLUT 38 kertaa? Tuo on todella huikea määrä ikäisellesi tai minkä ikäiselle tahansa. Oletko varma, että myös naiset tiesivät olevansa seurustelusuhteessa kanssasi? Itse en edes laske seurusteluksi 3kk tapailua, vaikka mukana onkin kaikkea seurustelussa olevia asioita (niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla, ollaan tavattu toisten ystäviä jne.). Ethän vain sekoittaisi tapailua tai treffeillä käymistä seurusteluun?
Vähättelemättä tuon kokemuksiesi mietteitä, niin sinuna miettisin että missä oikeasti meni pieleen pääsääntöisesti. Olisiko hyvä tietää se oikea syy jätetyksi tulemiseen. Tuossa on vähän liian monta kertaa siihen että syy olisi aina naisessa tai vaikka olisikin sitten syy voisi löytyä sinun valintatavassa.
Rakastumista ei voi sillei valita, mutta rakastumisen syytä voi.
Mikä niissä naisissa oikein viehätti. Se että alkaa miettimään, että se jättää kuitenkin kohta, sinun tapauksessa toimii vain osittain. Jotain suurempaa etsisin itse.
Ei se nyt ihan noin mene, että ensin ollaan yhdessä kuin rakastuneet ja sitten kaikki muka päättyisi noin vaan ja juuri sinun kohdalla kun muiden kohdalla vain murto-osassa sinuun verrattuna.
Vaikea on uskoa sitäkään että joku ei olisi joskus tullut jätetyksi. Jos siis parisuhteita on yrittänyt saada.
Jos aloittaa seurustelun sanotaan vaikka sadan eri ihmisen kanssa ja niistä 97 prosenttia jättäisi sinut niin etsisin vikaa enemmän itsestäni kuin niistä jotka jättää.
Vaikka he olisivat luonteeltaan jättäjiä niin itse olet päätynyt heihin alunperin joten sinulla itselläsi on korjaamisen varaa valinnan suhteen.
Löydätkö mitään yhteistä nimittäjää tapahtumille?
Kysyppäs vaikka kavereiltas rehellisiä mielipiteitä missä heidän mielestään mättää.
Parisuhde on aina riski. Sekin on jo riski kun astut ulos ovesta.
Ei kannata tosiaankaan iskeä noin montaa kertaa päätään seinään, tauko on ihan viisas ratkaisu.
Naiset erityisesti (ja monet tunnetutkijatkin) sanovat, että ei rakastumista voi kontrolloida, se vain tulee. Miten voi siis rakastua "liian nopeasti"?
Tarkoitin oikeastaan liian aikaista tunteiden kertomista, yhteiselämän suunnittelua ym..Anteeksi väärä ilmaisu..Itsellä on käynyt että kolmansien treffien jälkeen mies ilmoitti poistaneensa profiilinsa treffipalstalta jne, niin kyllä sain jalat alle...
Oikeastaan ainoastaan tuo jolla jätetyksi tulemisen on ollut, tietää mihin kaikki on edennyt ja kuinka kaikki on päättynyt. Joten liian pitkälle mennyt spekulointi mitä on hänelle tapahtunut on turhaa.
Tähän on kyllä hyvä saada naisen näkökulmaa miksi naiset ylipäätään jättää miehen.
Ja miksi ei missään nimessä. Tunteet kehittyy niinkuin kehittyy se kuinka se kerrotaan tai sulatellaan eteenpäin ontietysti yksi juttu.
Kannatan tunnustelua myös ei liian nopesti mahan täydeltä makeaa varsinkaan jos on epäselvää mitä toinen miettii hänestä.
Ehkä toinen ei omaa minkäänlaisia tunteita vaikka itse olisi tulkinnut niin.
Selvä puhe on hyvä missä mennään. Vai mennäänkö missään.
Jotkut suunnittelee elämää heti toiset kestää vuosia jos silloinkaan.
Kullakin on omat tapansa. Jos eka tai toka tai kolmansilla treffeillä on matkalaukkujen kanssa oven takana, niin joo kyllä siinä aika monella varmasti hätävilkut syttyy, eikä tarvii olla mikään hidas tunteiden kesyttäjä.
Se on suhteellista sukupuolien välillä mikä lasketaan seurusteluksi ja mikä ei. Ymmärrän hyvin, että naiset joilla on useinmiten se suhteen jatkamisen avain kädessään ei laske vaikkapa alle puolenvuoden "tapailua" suhteeksi. Itse miehenä lasken jo kuukauden tiiviin yhdessäolon johon tietenkin kuuluu seksi yms suhteeksi. Yhden ja kahdenillan jutut on ihan muuta. Olisi mielestäni valehtelua naista kohtaan jonka kanssa olen tiiviisti yhdessä sanoa hänelle, että "ei tämä mikään suhde ole koska tämä ei ole ylittänyt tiettyä aikajanaa" Jostainsyystä naisilla on ilmeisesti itsellään joku kolmen kuukauden sääntö, koska tuo kolme kuukautta tuntuu olevan aina vedenjakaja suhteissani. Jos nainen jatkoi tuon rajan yli vielä kanssani, niin oikein itsekin ihmettelin että naisessa tarvii jotain vikaa olla, koska suurinosa ei kolmea kuukautta pidempään juuri katsele.
Ja voitte uskoa että nämä "sinussa on vikaa" termit olen läpikäynyt mielessäni jo niin usein, että en niitä ala enään puimaan. Yksinkertaisesti naisilla vain on aina kiire uuteen suhteeseen. Ei minua yksikään ystävä ainakaan hankalana persoonana pidä.
Lakkaa olemasta HOMO ja PANE KYRVÄLLÄ PILLUA, kyllä se siitä.
Omasta mielestäni tuo on ihan normaalia ja luonnollista, että ahdistaa. Itsekin olen sen verran epävarma / epäröivä kaiken suhteen, että väkisinkin stressaa ja pohtii uuden parisuhteen alussa. Ottakaa vaan ihan rauhassa ja keskustelkaa tosiaan avoimesti, kyllä se sitten jossain vaiheessa helpottaa. Ja on hyvä muistaa, ettei se ole mikään maailman loppu, vaikka suhde etenisikin nopeasti, pysyisitte yhdessä tai tulisi ero (kunhan nyt ei ihan vielä lapsia tai naimisiin menoa meinaa, sillä ne ovat vähän pysyvämpiä...). Voimia!