synti, joka on tunnustettava, kaduttava ja pyydettävä anteeksi, JOS NE POISTAA VASTA N. 10 SEKUNNIN PÄÄSTÄ MIELEEN TULEMISESTA?
Esim. jos joku on ollut minulle ilkeä eikä ole katunut ja pyytänyt anteeksi ja joskus heikkona hetkenä harhaudun ajattelemaan kokemaani vääryyttä ja sitten mieleeni pälkähtää joku paha ja kostofantasiaan kuuluva mielikuva tästä väärintekijästä, niin onko se syntiä, jos en välittömästi, parissa sekunnissa poista ajatusta, vaan esim. 10 sekunnin ajan harjoitan sitä ja vasta sitten saan voiman poistaa sen. Onko lankeemus jo ehtinyt tuossa ajassa tapahtua?
Jos se on syntiä, niin mitä strategioita on ennaltaehkäistä sen toistumista?
Esim. jos joku on ollut minulle ilkeä eikä ole katunut ja pyytänyt anteeksi ja joskus heikkona hetkenä harhaudun ajattelemaan kokemaani vääryyttä ja sitten mieleeni pälkähtää joku paha ja kostofantasiaan kuuluva mielikuva tästä väärintekijästä, niin onko se syntiä, jos en välittömästi, parissa sekunnissa poista ajatusta, vaan esim. 10 sekunnin ajan harjoitan sitä ja vasta sitten saan voiman poistaa sen. Onko lankeemus jo ehtinyt tuossa ajassa tapahtua?
Jos se on syntiä, niin mitä strategioita on ennaltaehkäistä sen toistumista?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ajatuksille ja tunteille ei ihminen mitään voi. Ne tulevat ja menevät. Kyllä täällä maailmassa aina joku loukkaa ja monella tavalla. Ei niitä kannata muistella eikä hautoa mielessään. On paljon hyviäkin asioita ja ihmisiä jotka tuovat iloa elämään. Niitä suosittelisin muistelemaan.
Tiedän kyllä, ettei niitä kannata muistella. Kyse onkin heikosta hetkestä eikä heikko hetki ole syntiä.
Korvaavat ajatukset oli hyvä neuvo. Jeesushan opettikin, että paha tulee korvata hyvällä eikä jättää tilaa siitä kohtaa vain tyhjäksi.
Kuitenkin Jumala vihasi pahoja ajatuksia niin paljon, että tuhosi vedenpaisumuksella kaiken elävän, sanoo Raamattu.
Kyseessä on siis pahin synti mitä Jumala tietää. Ei kannata siis suhtautua ollenkaan vähättelevästi.
Ymmärsit väärin. En kirjoittanut, että pahat ajatukset eivät ole syntiä (nehän juuri ovat – lue aloitus!), vaan kirjoitin, että heikko hetki ei ole syntiä.
Heikko hetki johtaa joskus Jumalan tahdon mukaisiin ajatuksiin, mutta joskus sen keskeltä nousee mielikuva, joka toimii syntikiusauksena. Mielikuva ei vielä ole syntiä, koska se ei ole valinta. Vasta valinta voi olla syntiä.
Eli heikko hetki voi johtaa kiusausmielikuvaan, joka puolestaan voi johtaa kiusausmielikuvalle rakentuvaan ajatteluun, joka on valinta ja siten synti.
Syntiä ylipäätään ei ole olemassakaan, se on vain mielehallintaan pyrkivien jumalharhaisten miesten keksimä käsite.
Maan lakien mukaan on toki toimittava, mutta demokratisessa maassa lakeja voidaan muuttaa kansan tabdon mukaisesti. Syti ei kuulu lakikirjojen tekstiin ollenkaan, joten synnistä puhuvat voidaan suoraan tuomita petoksesta, koska eivät tuota synninharjoituksesta rankaisevaa tuomitsijaa pysty esiin manaamaan ja silti rahaa hänen nimissään keräävät.
Synti on syno 0nyymi virheille ja erehtymiselle, mutta myös Jumalaa vastaan rikkomiselle. Eli oletko sitä mieltä ettei ihmisen tule saada anteeksi virheitään?
Jumala ei antanut anteeksi mitään: heti vaan henki pois.
Siihen Jumalaan kristityt silti ovat pakotettuja uskomaan: Jeesuksen Isään. Mutta Poika sitten järjesti niin, että kaikki tekoset ja synnit ovatkin poispyyhittyjä. On mukava olla kristitty.
Synti on ero Jumalasta. Me olemme syntisiä aina. Teemme silloinkin syntiä, kun emme ymmärrä sitä. Siksi Johannes kirjoittaa, että jos joku sanoo olevansa synnitön, niin hän on valehtelija. Mutta toisaalta hän sanoo, että uskova ei voi tehdä syntiä. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että uskova ei voi joutua eroon Jumalasta, ellei itse käännä selkää Jumalalle. Me maksamme virheitämme seurauksia monella tavalla, mutta Jeesus kärsi meidän puolesta, siksi meidän ei tarvitse kärsiä synnin takia vaan ainoastaan sen takia, että jokaisella teolla on seurauksensa. Jos vaikka ajaa ylinopeutta liikenteessä, se ei vie ihmistä kadotukseen, paitsi jo ajaa kolarin ja joku muu joutuu sinne sinun virheesi takia. Ja voit joutua maksamaan sakkoja tai kuluja romuttuneesta autosta. Me elämme Raamatun mukaan veren alla. Siis jatkuvassa puhdistuksessa. Siksi sekin ajatus, jota et ole ehtinyt pyytää anteeksi, on jo annettu anteeksi. Tätä on armo. Me muutumme Jumalan läsnäolossa, emme lain alla ja sitä noudattamalla. Astu lepoon ja keskity itsesi tutkimisen sijasta Jumalan etsimiseen ja Hän muuttaa ajatuksesi. Elävä usko on lepoa ja rauhaa. Siihen meidät on kutsuttu.
Muuten hyviä ajatuksia, mutta olen vähän eri mieltä siitä, että Jeesuksen veren alla eläessä ei tarvitsisi pyytää syntejään anteeksi. Kyllä minä aina iltarukouksessa, ja joskus pitkin päivääkin, pyydän syntejäni anteeksi.
Kyllä ihmisen on pyydettävä tekemiään syntejä anteeksi Jumalalta jatkuvasti ja omistettava anteeksianto. Ei "veren alla" eläminen ole mikään automaatio vaikka Kalevi Lehtinen ja häntä hyysäävät niin väittävätkin. Siksi rukoilemme Jeesuksen opettamassa Isä meidän -rukouksessa aina syntejämme anteeksi.
Taas valehtelet Lehtisestä evl, raamatunlukija ym multinikki!
"Siksi Johannes kirjoittaa, että jos joku sanoo olevansa synnitön, niin hän on valehtelija. Mutta toisaalta hän sanoo, että uskova ei voi tehdä syntiä. Mitä se tarkoittaa?"
Hah eli et itsekkään tiedä. En kuitenkaan usko syntiin koska sellaista Ei ole olemassakaan vaan sen on harhaisten mielenterveyspotilaoden mielikuvitusta niin voin sanoa olevani yhtä hyvin täysin synnitön ja puhdas synneistä.
Siis "Raattuunuskova" keksi omia selityksiään. Niitä riittää jokaiselle uskovalle.
Kalevi Lehtinen opetti juuri niin kuin "sielunhoitaja" hänestä kertoi. Lehtisen löytöretkellä on tässä mielessä hyvä lukea että huomaa tämän evankelistan pelagiolaisen harhaopin.
Etkö tosiaan voisi kirjoittaa yhdellä nimimerkillä? Oletko tätä koskaan pyytänyt anteeksi Jumalalta ja yrittää siitä parannusta? Katkeruus on toinen, mistä kannattaisi pyytää vaikka Jumalalta apua. Ei sellainen hokeminen, että olen syntinen ja pyydän anteeksi muka, jos ei kuitenkaan sitten aiokaan tehdä mistään parannusta. Sinä et itseäsi näemmä tutkiskele vähääkään.
Mielestäni riittävää onkin juuri tuo pahan tiedostaminen ajatuksissa jolloin tartut siihen ja käsittelet sen . Ja taas meno jatkuu
Niin, rististä ei pääse eroon, vaikka olisi jo vuosia ollut uskossa. Tärkeintä on, ettei eksy Jeesustieltä. Olisi niin ihanaa päästä kokonaan eroon synnistä, mutta olen alkanut ajatella, ettei se varmaan ole realistinen toive tässä maailmanajassa tapahtuvaksi.
Nuorempana synti oli vielä kivaa, mutta nykyään se on minulle itselleni monien kärsimysten lähde. Luojan kiitos!
Eivät ole syntejä mutta pahat ajatukset ja koston himo johtavat syntiin kuten teurastukseen. Jeesus on kuitenkin opettanut että vaikka kuinka kokiisit vääryyttä niin käännä lyöjälle toinenkin poski, rakasta vihamiestäsi ja rukoile vainoojasi puolesta.
Amen.
Niin. Jeesus on opettanut. Mutta me joskus kiehumme vihasta. Olimme missä uskossa tahansa. Kiehui se Jeesuskin!
Tosiasia on että kaikki me teemme syntiä joka päivä ajatuksin, sanoin ja teoin. Teemme syntiä jonka tajuamme ja teemme myös syntiä jota emme aina tajua tehneemme. Siksi Daavidkin rukoilee:
"Erhetykset kuka ymmärtää? Anna anteeksi minun salaiset syntini." (Ps. 19:13)
Kristitty elää kuitenkin jatkuvassa anteeksiantamuksessa. Syy syntiemme anteeksisaamiseen ei ole se, että me pyydämme niitä anteksi tai kadumme niitä, vaan se että JUMALA on armollinen ja tahtoo antaa synnit anteeksi. Emme siis ansaitse katumisellamme syntejä anteeksi.
Onko katuminen ja anteeksipyytäminen sitten turhaa? No, eipä ole vaan se on elävän kristityn tuntomerkki, sillä katumisen vaikuttaa Pyhä Henki meissä. Jos Jumala ei vaikuta Hengellään katumusta ja rauhattomuutta, me emme pysty sellaista puristamaan omasta itsestämmekään.
Sen takia Jumalan täytyy auttaa meitä koko matka alusta loppuun saakka: kutsua, herättää, lahjoittaa uskoa, vaikuttaa Hengellään halua parannukseen ja jumaliseen elämään, mutta jolla ei ole tätä Henkeä eikä sen antamia hedelmiä joita ovat juuri katumus, anteksipyytäminen ja usko sekä rakkaus Jumalaan, se ei ole Jumalan lapsi.
Missä näet on elävä usko, siellä se ei koskaan voi olla ilman näitä merkkejä.
"Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!" Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia." (Room. 8:15-)
Jumalan armo ei ole kuin loppumaisillaan oleva hehkulamppu joka hetken palaa, on voimassa, sammu taas, palaa, sammuu jne. vaikka meidän uskollisuutemme onkin Jumalan edessä tämän kaltaista; -häilyvää. Jumalan armo Kristuksessa on kuin voimallinen valo joka palaa ja lämmittää silloinkin ihmisen uskollisuus sammuu, kun teemme syntiä, Isä on armollinen. "Ei rauhan syy ole uskosi, vaan usko niin pysyy rauhasi", -lauletaan hyvässä hengellisessä laulussa!
Meidän silmiemme eteen tulee olla jatkuvasti piirrettynä Kristus verisessä kärsimysmuodossaan, sovittamassa Golgatan ristillä syntejämme. Nuo verta tiukkuvat kalliit haavat ovat ainoa lääke joka anta rauhan rauhattomalle.
Synti ja vanha minämme on meillä ainaisena matkakumppanina ja me jumalanlapset suremme sitä Paavalin lailla: "sitä hyvää mitä tahdon, sitä minä en tee, mutta sitä pahaa mitä en tahdo, sitä teen minä!"
Se mikä meidät erottaa suruttomista, on että me suremme syntejämme ja tunnustamme ne Jumalalle pyytäen parannuksen armoa. Me emme ole yhtään sen parempia ihmisiä tai vähemmän syntisiä kuin suruttomatkaan eikä meissä itsessämme ole mitään syytä miksi meitä armahdettaisiin.
Mutta onneksi viimeinen sana onkin Kristuksella ja se sana on hyvä sana.
Uskovan koko elämä on oleva armossa elämistä (ja parannuksessa). Siksi ei ole merkitystä sillä onko anteeksipyytö 10 sekunnin päästä vaiko vasta illalla. Hyvä on kuitenkin pitää Jumalan kanssa lyhyet tilivälit!
Bibeln
__________
Sinä et tunnusta tuota kohtaa ja nimität niitä jotka tunnustavat mm. sen hereettisiksi :-):
Johanneksen evankeliumi :
20:17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös ISÄNI tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, MINUN ISÄNI tykö ja TEIDÄN ISÄNNE tykö, ja MINUN JUMALANI tykö ja teidän Jumalanne tykö."
Raamattu ; ajatukset kuuliaisina Jeesukselle Kristukselle . Vyöttäkää sen tähden mielenne kupeet. Efesolaiskirjeet Pelastuksen kypärä päässä . Aivoissa on oltava kuten sydämessäkin Raamatun sana . Paholainen hyökkää ajatuksiin myös noidat woodoo ajatuksensiirtonoituus telepatia noita maailmanhenki puhuu . Poppamiehet meditoi gurut wiccat meediot magiaa. Noitaistunnoissa poltetaan mustia kynttilöitä ulvotaan kuuta kuujumalia nimenomaan kristittyjä vastaan myös muslimit kabbalashamaanit ja satanistit liikkuu öisin lähiöissä hennaavat ovia vaatteita Egyptin epäjumalien noitia arabiasta . Voi tulla itsen ulkopuolelta hirveitä ajatuksia muttei ne ole omia !!! Omat ajatukset tulee sydämestä ja ne pyrkii hyvään jos on kristitty. Jatkuvaan anteeksiantoon aina uusi mahdollisuus ajattelee hyvää toisista silti nuhtelee pahuudesta. Jeesus on tullut ihmiseksi se on totuus .
Katso aina ristiinnaulittua Jeesusta kun on sekavaa tai vihollisen voimat riehuu. Katso Jeesukseen. Häviäjä katsoo itseensä voittaja Jeesukseen. Pitkää asunnossakin krusifiksia muistuttamassa totuudesta .