Tänään Iltasanomissa tutkimus talvisodasta ja jat-

Tutkija kertoo, mistä talvisodan ihme rakentui: ”Suomalaisten suuri vahvuus oli, että...”
Hiihtopartio Märkäjärvellä Sallan suunnassa helmikuussa 1940.

Julkaistu: 5.8. 7:05

Talvisota
Neuvostoliitto aloitti toiseen maailmansotaan kuuluneen talvisodan hyökkäämällä Suomeen 30. marraskuuta 1939. Sota kesti 105 päivää ja päättyi 13. maaliskuuta 1940.

Rauhansopimuksen perusteella Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin.

Suomalaisia sotilaita kuoli noin 26 000.
Talvisotaa seurasi vuosina 1941–1944 käyty jatkosota.

Tutkijan mukaan Suomen puolustus ei romahtanut Neuvostoliittoa vastaan käydyssä talvisodassa, koska maamme sotilaallinen tehokkuus oli erittäin hyvällä tasolla.

SUOMI taisteli urhoollisesti suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan 1939–1940-vuosien vaihteessa käydyssä talvisodassa. Yli kolme kuukautta kestänyt sota on tunnettu poikkeuksellisen kylmistä olosuhteista.

Suomi säilyi itsenäisenä, mitä on pidetty ihmeenä, talvisodan ihmeenä. Suomalaisten yhteishenki oli kova ja puolustus kesti.

– Kaikilla suomalaisilla oli jotain puolustettavaa, jopa köyhimmilläkin, sotahistorian dosentti ja historian yliopistonlehtori Pasi Tuunainen sanoo.

Hän on tutkinut uutuuskirjassaan Finnish Military Effectiveness in the Winter War, 1939–1940 syitä sille, miksi Suomi pärjäsi sodassa, jossa puna-armeijalla oli huomattava mies- ja kalustoylivoima. Hän on käyttänyt englanninkielisessä kirjassaan lähteinään laajasti vanhoja venäläisiä ja suomalaisia viranomaisasiakirjoja.


TUUNAISEN mielestä erityisesti Suomen sotilaallinen tehokkuus oli erittäin hyvällä tasolla. Suomalaisten kehittämät aseet sekä välineet toimivat luotettavasti ankarissa oloissa.

– Suomalaisten ammuntatulokset olivat huomattavasti paremmat kuin puna-armeijan yksittäisillä sotilailla, Tuunainen mainitsee yhtenä esimerkkinä.

– Suomalaiset käyttivät resurssejaan niin, että minimoitiin omat tappiot ja aiheutettiin vastustajalle mahdollisimman paljon haittaa, Tuunainen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen suhteellinen menestys perustui siihen, että Suomella oli laadullinen ylivoima.

– Suomi ei pystynyt määrällisesti vastaamaan miehistöllä ja aseistuksella. Sen takia Suomi keskittyi omiin vahvuuksiin ja koulutti sotilaita, että he pystyivät maastoa, säätä ja olosuhteita hyväksikäyttäen iskemään nimenomaan vastustajan heikkouksia vastaan, Tuunainen sanoo.


HÄNEN mielestään suomalaisten sissitoiminta aiheutti pelkoa ja sekaannusta neuvostojoukoissa, jotka toimivat suomalaisia kaavamaisemmin.

– Tärkeätä oli se, että suomalaisilla oli kyky improvisoida ja toimia joustavasti sekä sopeuttaa toimintansa vallitseviin tilanteisiin. Tässä oli suuri ero puna-armeijaan, joka toimi kaavamaisesti. Suomalaiset toimivat aina arvaamattomasti ja saivat yllätyksen omalle puolelleen, Tuunainen tähdentää.

– Mottitaktiikka, jossa pienin osastoin tunkeuduttiin motin sisään, on yksi esimerkki suomalaisten innovatiivisesta taktiikasta, Tuunainen jatkaa.

Suomalaisia sotilaita talvisodassa pohjoisrintamalla.
Suomalaisia sotilaita talvisodassa pohjoisrintamalla. (KUVA: SA-kuva / A.B. Text & Bilder Stockholm)


TUUNAISEN arvion mukaan maaseudulta tulleet sotilaat tunsivat myös talviset olot paremmin kuin neuvostosotilaat.

– Kyky toimia metsämaastossa oli ihan ylivertainen. Neuvostoliitossakin oli monin paikoin ankarammat olot kuin Suomessa, mutta sotilaalliset sovellutukset eivät olleet samalla tasolla. Suomalaiset toivat tukkijätkien konstit asevoimien kontekstiin. Oli kehitetty ahkioita eteenpäin ja tykit jalaksille.

– Suomalaisten suuri vahvuus oli, että miehiä ei tarvinnut hiihtotaidoissa ja kaikissa tämmöisissä perusasioissa juurikaan kouluttaa. Venäläisillä ei monesti ollut edes suksia olemassa, saati, että he olisivat osanneet hiihtää, Tuunainen selvittää.


TUUNAINEN huomauttaa kirjassaan myös, että suomalaiset selvittivät sodan aikana tarkkaan neuvostoliittolaisten toimintatapoja.

– Suomalaiset perehtyivät puna-armeijan organisaatioon ja sen toimintatapoihin.


Talvisota
Neuvostoliitto aloitti toiseen maailmansotaan kuuluneen talvisodan hyökkäämällä Suomeen 30. marraskuuta 1939. Sota kesti 105 päivää ja päättyi 13. maaliskuuta 1940.

Rauhansopimuksen perusteella Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin.

Suomalaisia sotilaita kuoli noin 26 000.
Talvisotaa seurasi vuosina 1941–1944 käyty jatkosota.

Itä-Suomen yliopiston historian yliopistonlehtori ja sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen avaa uutuskirjassaan Finnish Military Effectiveness in the Winter War, 1939–1940 Suomen pärjäämisen syitä. Kirjan on julkaissut Palgrave Macmillan -kustantano.