Enää harvat venäläiset katsovat, että Venäjän tulevaisuuden pitäisi olla kytköksissä Eurooppaan tai EU:hun, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
UPI:n julkaisemassa kommenttitekstissä Moshes käsittelee Venäjän ja EU:n suhteiden ja vuorovaikutuksen kehitystä. Hän arvioi, että vaikka EU-maissa edelleen nähdään tärkeänä pyrkiä normalisoimaan suhteet Venäjän kanssa, ei asiaa nähdä enää yhtä tärkeänä Venäjällä.
– Hyvin harvat venäläiset katsovat, että Venäjän tulevaisuuden pitäisi olla kytköksissä Eurooppaan, saati sen poliittiseen ilmentymään EU:hun, Moshes kirjoittaa.
Päämäärät kaukana toisistaan
EU-maissa on vaadittu Ukrainan sodasta ja Krimin valtaamisesta seuranneiden pakotteiden purkamista ja Venäjän kanssa tehtävän strategisen yhteistyön kehittämistä taloudellisen menestyksen ja esimerkiksi terrorismiin, Lähi-itään ja maahanmuuttoon liittyvien turvallisuuskysymysten ratkomisen nimissä.
Moshesin mukaan näiden tavoitteiden mielekkyys on kyseenalaistettu monet kerrat.
– Venäjän talous on niin pieni ja rakenteellisesti niin protektionistinen ja korruptoitunut, ettei se pysty merkittävästi vauhdittamaan Euroopan verkkaista talouskasvua. Moskovan poliittiset päämäärät Lähi-idässä ovat kaukana lännen päämääristä, ja Kreml torjuu ”värivallankumoukset” niin perustavanlaatuisesti, että yhteistä kantaa turvallisuuskysymyksiin tuskin löydetään, hän toteaa.
Toiveita yhteistyöstä korostavat Moshesin mukaan lähinnä Euroopan ja Venäjän korkeakulttuurien yhtenäisyyttä vaaliva älymystö ja ne, jotka toivovat ansaitsevansa Venäjällä suuria summia. Hänen mukaansa kuitenkin jopa Lontooseen ja Nizzaan rahojaan sijoittaneet venäläiset uusrikkaat ovat lakanneet kannattamasta Venäjän suuntautumista Eurooppaan.
Venäjä kääntyy Aasian suuntaan
Kun presidentti Vladimir Putinin ensimmäisellä kaudella 2000-luvun alussa EU ja Venäjä vielä sopivat yhteistyöstä niin taloudessa, turvallisuusasioissa kuin kulttuurissakin, on Moshesin mukaan nyt täysin toinen ääni kellossa.
Carnegie-tutkimuslaitoksen asiantuntijan mukaan Putinin aiempi visio Lissabonista Vladivostokiin ulottuvasta ”suuremmasta Euroopasta” on nyt korvautumassa Shanghaista Pietariin ulottuvalla ”suuremmalla Aasialla”.
– Venäjän vaikutusvaltainen, hallituksesta riippumaton Ulko- ja puolustuspoliittinen neuvosto toteaa taannoisessa julkaisussaan, että ”taloudellisesti, mutta myös henkisesti, Venäjän ei pitäisi olla Euroopan itäinen syrjäseutu, vaan valtavan Euraasian pohjoinen osa”, Moshes kirjoittaa.
Suuntaus näkyy myös kansan mielipiteessä: toukokuussa tehdyssä kyselyssä 62 prosenttia venäläisistä suhtautui EU:hun hyvin tai melko kielteisesti ja vain prosentin asenne oli hyvin myönteinen. Vielä kolme vuotta sitten 64 prosenttia vastaajista suhtautui EU:hun myönteisesti.
Moshes arvioi Ukrainan konfliktin vaikuttaneen venäläisten käsityksiin mutta uskoo perimmäisen syyn olevan, ettei Eurooppa ole onnistunut ”tekemään vaikutusta”.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo, ettei Venäjä enää kaipaa Eurooppaa roolimallikseen.
– Jo ennen brexit-äänestystä ja viimeaikaisia terrori-iskuja Euroopan ongelmat olivat saneet aikaan sen, ettei EU:ta enää nähty Venäjällä menestystarinana, jonka osa kannattaisi olla tai jonka kanssa kannattaisi kehittää kumppanuutta. Koska EU ei enää ole roolimalli, unioni on menettänyt suuren osan pehmeästä vallastaan Venäjällä. Venäjän propagandakoneiston on ollut helppo tehdä tehtävänsä, hän maalailee.
EU näyttäytyy heikkona
Venäläisille dynaamisten Aasian ja Tyynenmeren alueiden vaihtoehtona nähdään nyt taloudellisesti ja ulkopoliittisesti heikko EU, joka ei kykene valvomaan rajojaan tai huolehtimaan kansalaistensa turvallisuudesta.
– Onko autojen palaminen ajoittain Ranskan kaupungeissa tai poliisien kyvyttömyys taata ihmisten turvallisuutta uudenvuodenyönä Kölnissä sellainen ”standardi”, jonka Venäjä haluaisi täyttää? Arvatenkin ei. Pikemminkin tämä kaikki ilmentää heikkoutta, kyvyttömyyttä ja rappeutumista. Ja heikot, kuten Putin on todennut, tulevat lyödyiksi, Moshes kirjoittaa.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kätteli vietnamilaista kollegaansa Nguyen Tan Dung tilaisuudessa, jossa allekirjoitettiin Vietnamin ja Venäjän johtaman Euraasian unionin välinen vapaakauppasopimus toukokuussa 2015.
UPI:n julkaisemassa kommenttitekstissä Moshes käsittelee Venäjän ja EU:n suhteiden ja vuorovaikutuksen kehitystä. Hän arvioi, että vaikka EU-maissa edelleen nähdään tärkeänä pyrkiä normalisoimaan suhteet Venäjän kanssa, ei asiaa nähdä enää yhtä tärkeänä Venäjällä.
– Hyvin harvat venäläiset katsovat, että Venäjän tulevaisuuden pitäisi olla kytköksissä Eurooppaan, saati sen poliittiseen ilmentymään EU:hun, Moshes kirjoittaa.
Päämäärät kaukana toisistaan
EU-maissa on vaadittu Ukrainan sodasta ja Krimin valtaamisesta seuranneiden pakotteiden purkamista ja Venäjän kanssa tehtävän strategisen yhteistyön kehittämistä taloudellisen menestyksen ja esimerkiksi terrorismiin, Lähi-itään ja maahanmuuttoon liittyvien turvallisuuskysymysten ratkomisen nimissä.
Moshesin mukaan näiden tavoitteiden mielekkyys on kyseenalaistettu monet kerrat.
– Venäjän talous on niin pieni ja rakenteellisesti niin protektionistinen ja korruptoitunut, ettei se pysty merkittävästi vauhdittamaan Euroopan verkkaista talouskasvua. Moskovan poliittiset päämäärät Lähi-idässä ovat kaukana lännen päämääristä, ja Kreml torjuu ”värivallankumoukset” niin perustavanlaatuisesti, että yhteistä kantaa turvallisuuskysymyksiin tuskin löydetään, hän toteaa.
Toiveita yhteistyöstä korostavat Moshesin mukaan lähinnä Euroopan ja Venäjän korkeakulttuurien yhtenäisyyttä vaaliva älymystö ja ne, jotka toivovat ansaitsevansa Venäjällä suuria summia. Hänen mukaansa kuitenkin jopa Lontooseen ja Nizzaan rahojaan sijoittaneet venäläiset uusrikkaat ovat lakanneet kannattamasta Venäjän suuntautumista Eurooppaan.
Venäjä kääntyy Aasian suuntaan
Kun presidentti Vladimir Putinin ensimmäisellä kaudella 2000-luvun alussa EU ja Venäjä vielä sopivat yhteistyöstä niin taloudessa, turvallisuusasioissa kuin kulttuurissakin, on Moshesin mukaan nyt täysin toinen ääni kellossa.
Carnegie-tutkimuslaitoksen asiantuntijan mukaan Putinin aiempi visio Lissabonista Vladivostokiin ulottuvasta ”suuremmasta Euroopasta” on nyt korvautumassa Shanghaista Pietariin ulottuvalla ”suuremmalla Aasialla”.
– Venäjän vaikutusvaltainen, hallituksesta riippumaton Ulko- ja puolustuspoliittinen neuvosto toteaa taannoisessa julkaisussaan, että ”taloudellisesti, mutta myös henkisesti, Venäjän ei pitäisi olla Euroopan itäinen syrjäseutu, vaan valtavan Euraasian pohjoinen osa”, Moshes kirjoittaa.
Suuntaus näkyy myös kansan mielipiteessä: toukokuussa tehdyssä kyselyssä 62 prosenttia venäläisistä suhtautui EU:hun hyvin tai melko kielteisesti ja vain prosentin asenne oli hyvin myönteinen. Vielä kolme vuotta sitten 64 prosenttia vastaajista suhtautui EU:hun myönteisesti.
Moshes arvioi Ukrainan konfliktin vaikuttaneen venäläisten käsityksiin mutta uskoo perimmäisen syyn olevan, ettei Eurooppa ole onnistunut ”tekemään vaikutusta”.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo, ettei Venäjä enää kaipaa Eurooppaa roolimallikseen.
– Jo ennen brexit-äänestystä ja viimeaikaisia terrori-iskuja Euroopan ongelmat olivat saneet aikaan sen, ettei EU:ta enää nähty Venäjällä menestystarinana, jonka osa kannattaisi olla tai jonka kanssa kannattaisi kehittää kumppanuutta. Koska EU ei enää ole roolimalli, unioni on menettänyt suuren osan pehmeästä vallastaan Venäjällä. Venäjän propagandakoneiston on ollut helppo tehdä tehtävänsä, hän maalailee.
EU näyttäytyy heikkona
Venäläisille dynaamisten Aasian ja Tyynenmeren alueiden vaihtoehtona nähdään nyt taloudellisesti ja ulkopoliittisesti heikko EU, joka ei kykene valvomaan rajojaan tai huolehtimaan kansalaistensa turvallisuudesta.
– Onko autojen palaminen ajoittain Ranskan kaupungeissa tai poliisien kyvyttömyys taata ihmisten turvallisuutta uudenvuodenyönä Kölnissä sellainen ”standardi”, jonka Venäjä haluaisi täyttää? Arvatenkin ei. Pikemminkin tämä kaikki ilmentää heikkoutta, kyvyttömyyttä ja rappeutumista. Ja heikot, kuten Putin on todennut, tulevat lyödyiksi, Moshes kirjoittaa.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kätteli vietnamilaista kollegaansa Nguyen Tan Dung tilaisuudessa, jossa allekirjoitettiin Vietnamin ja Venäjän johtaman Euraasian unionin välinen vapaakauppasopimus toukokuussa 2015.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tervemenoa. Ja samat Turkille joka suuntaa Mekkaan.
Moshes unohtaa tarkoituksellisesti, että Eurooppa on kuitenkin suunta, josta ryssät uneksivat saavansa lisää pinta-alaa pieneen valtioonsa. Kiinan suunnasta sitä on turha haaveilla.
Aasiassa mennään Kiinan ja Japanin ehdoilla. Taitaapi Etelä Korekin olla taloudellisesti suurempi tekijä kuin Venäjä.
Joukkoon Venäjä varmaan kyllä mahtuu, mutta kuunteluoppilaaksi.
Mitä sitten turvallisuuteen tulee niin luulenpa että Venäjällä kyllä muistetaan vielä omat tragediat mm Beslan. Sekin on koko maailman muistissa että juuri Venäjällä voidaan murhata opposition edusta miltei Kremlin porteilla ?
Musta ei muutu valkoiseksi puhumalla.
Onnea ja menestystä vaan Venäjä propagandistit !