Onko itsemurhakirjettä pakko jättää? Sen aloittaminen vain tuntuu niin vaikealta. Vanhempani tietävät vaikeasta masennuksestani ja jotenkin tietävät minun tilanteen.
Itsemurhakirje
tsippa
36
3240
Vastaukset
- hkllljj
Läheisille muutamakin sana selitykseksi voi ehkä auttaa heitä. Näin olen itse ajatellut.
- Anonyymi
Kokeilkaa lamaannutusken, masennuksen, alakuloon ja epätoivon henki poistuu Jeesuksen veressä, eli yksin kertaisesti pyyttä Jeesuksen sydämeen ja sitten valheen masennuksen henkivallan sitominen, sillä masennuskessa vihtahousu valehtelee, ei sinusta ole mihinkään, et sinä tästä selviä, tapa vaan ittes, eli houkuttelee sinusta käskyjen rikkojaa, tappajaa, ja yrittää käyttää siihen sinun kättäsi. Koska saatana on tullut tappamaan varastamaan ja tuhoamaan ja kuiskaa tapa vaan itse,
TUNNISTA TÄMÄ se on vihatahousun henkivallan valhe ja käske se pois sinusta Jeesuksen veressä ja jos takuu varmasti tulee uudelleen kuhjuttaa käskyjen rikkomiseen eli tappamiseen, niin aja uudelleen Jeesuksen veressä pois paholainen ja niin monta kertaa vaikka voiko, että se lopulta jättää sinut.
Jos paholainen on pitkään asunut jonkun sielussa se ei mielellään lähde pois.
- Joku44
Voi rakas ihminen, älä luovuta, hae apua, jos et ole sitä hakiessasi saanut, hae uudelleen tai muualta. Vanhempasikaan eivät tule koskaan toipumaan, jos teet itsellesi jotain. Masennus voi huonossa vaiheessa valehdella muuta, mutta ei se niin ole. Toivon voimia, ja että jaksat edes ajatuksen tasolla tietää asioiden muuttuvan, vaikka nyt on toivoton olo.
- teh.letter
Ei oo pakko jättää, voi hommata vaikka kirjekaverin.
NIINKU MITÄ VITTUA?????
https://www.youtube.com/watch?v=quW2HGlnbU4- eli.tyynemmin
Sama katastrofihan se on, oli tekniikka mikä hyvänsä. Vähän mahdoton hallita, elämä...
- Äläluovuta
Elämässäsi on varmasti jotain hyvää. Edes pieni asia. Vanhempasi murtuvat, jos kuolet. Jos mitään muuta hyvää et keksi, MINÄ täällä ruudun takana välitän! Olen varma, että pystyt jatkamaan elämää. Se ei ole helppoa, mutta tiedän että pystyt siihen! <3
- Feeniksin_kyynel
Loppujen lopuksi ei ole suurta väliä jätätkö kirjeen vai et. Oman lapsen menettäminen on yksi kamalimmista asioista mitä voi tapahtua. Toisaalta, jos voit nähdä kirjeeseen paljon vaivaa, kannattaa se tehdä. Se ei helpota kipua, surua, epäonnistumisen tunnetta tai ikävää, mutta se on edes jotain.
- Feeniksin_kyynel
Tässä vähän luettavaa
Joo selllasiahan nää on.
1. "Tarttet apua"
2. "Älä tee sitä"
3. "Sul on olemä eessä"
4. "Ootko yhtään ajatellu läheisiäs"
Tai sitten
5. "Et voi menettää mitään"
6. "Et ainakaan kadu"
7. "Se on oma päätös"
8. "Parempi lopettaa kärsimys kuin kärsiä ikuisuudelta tuntuva aika"
Ja sitten vähän kyseenalaisuutta kehiin!
1. Entäs jos ei edes usko että apu toimii?
2. Kukaan ei tiedä miltä toisesta tuntuu
3. Kärsimys eessä siis, houkuttelevaa eikö?
4. Mitä välii, jokainen päättää itsestään
5. Ongelma on se, että menetät muuten kaiken, myös sen kaiken mukavan, lopullisesti
6. Joo ei mitään kaduttavaa, elämä meni ihan nappiin, en tekisi mitään toisin
7. Itsemurha ei koskaan ole ainoastaan henkilökohtainen valinta, tuhoaahan siinä samalla enemmänkin elämää kuin vain sen oman.
8. Loppujen lopuksi edes itsemurhapäätös ei tule koskaan olemaan ainoastaan kenenkään oma päätös. Siihenhän on vaikuttanut kaikki tapahtumat ja kokemukset syntymästä siihen suloiseen loppuun asti. Ja niihin taas on vaikuttanut moni ihminen ja tapahtuma.- Feeniksin_kyynel
Sä tietenkin itse päätät mitä teet, se on selvä, mutta niin kun tiedät, ei hyvää päätöstä voi tehdä, ellei tiedä kaikkea mitä pitäis. Oikeudessa ihmisiä ei tuomita ilman, että selvitetään mitä nää ihmiset on oikeesti tehnyt. Myöskään päätöstä itsensä tappamisesta ei tule tehdä ilman tietoa.
Jos mietit, että et tule koskaan enää saamaan itsellesi mitään hyvää, niin suosittelen lukemaan seuraavan.
1. Koskaan ei voi tietää miltä toisesta ihmisestä tuntuu, ellei ole kokenut sitä itse
2. Koskaan ei siis voi tietää, miltä mukavaa elämää viettävästä tuntuu, ellei ole elänyt sitä koskaan, tai muista miltä se tuntuu
3. Koskaan ei siis voi tietää miltä tuntuu elää mukavaa elämää, jos ei ole sitä koskaan elänyt tai jos ei enää muista miltä se tuntuu
4. Koskaan ei siis voi sanoa ei koskaan (en usko että kukaan on kokenut kaikkea mitä
maailmassa voi kokea ja törmännyt jokaiseen ihmiseen)
Jos taas verrataan oikeudenkäynteihin, niin sähän olet saanut ikään kuin tietoa vain toisesta näkökulmasta. Siitä näkökulmasta, jonka mukaan syytetty tulisi tuomita. Koska sulla on ollu pahaa oloa, oot koko ajan huomannu kuinka sulla on vaan pahempi olla. Oot siis perustanut ainakin osan päätöksestäsi sille, mitä olet itse viimeaikoina huomannut itsestäsi. Mutta entä se kaikki mitä sulle ei ole tapahtunut. Kuten noissa neljässä kohdassa hyvin todetaan, ei koskaan voi tietää miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Mä en tiedä miltä susta tuntuu. Mutta yhtälailla sä et tällä hetkellä tiedä miltä tuntuu ihmisestä jolla on hyvä olla.
Toivon, että ymmärrät mitä yritän hakea takaa. Sä päätät mikä sulle on parasta. Mutta tee se vasta sitten kun olet aivan varma. - Feeniksin_kyynel
"Itsemurha on jokaisen oma valinta"
"Miksi pitkittää kärsimystä?"
Niinhän se onkin. Mutta miksi tähän päätökseen päädytään? Siksi, ettei uskota, että elämä voi enää hymyillä. Ajatuskulku kuulostaa ensialkuun ihan hyvältä, mutta siinä on yksi mutta.
Olipa kerran Matti Meikäläinen, joka tunsi itsensä täysin terveeksi. Elämänsä kunnossa. Hän kuitenkin sattui käymään sairaalassa varmistamassa, että kaikki on todella kunnossa. Lääkäri tutki Mattia ja totesi, että jos Matti ei olisi käynyt tarkastuksessa, olisi hän kuollut muutaman vuoden päästä.
Matti oli ihmeissään. Hänhän oli täysissä voimissaan! Oli varmasti sattunut erehdys. Lääkäri kertoi kuitenkin vakavalla naamalla, että Matin sisällä oli syöpäkasvain. Matti uskoi lääkäriä, olihan lääkäri ammattitaitoinen ja hänellä oli apunaan kaikki se tieto ja taito, mitä voi olla. Niinpä Matti aloitti hoitamaan syöpäänsä ja hänen onnekseen se saatiin hallintaan.
Lyhyt tarina kuvaa omaa käsitystämme terveydestämme, olotilastamme ja hyvinvoinnistamme. Luotamme siihen, että se mitä itse tunnemme, on totta. Matin tapauksessa, kaikista hyvistä ulkoisista merkeistä huolimatta, hän oli kaikkea muuta kuin kunnossa. Muutaman vuoden päästä levinnyt kasvain olisi tehnyt hänestä selvää, onnellisesta, elämäänsä tyytyväisestä miehestä. Vaihtoehtoinen tie, kuolema, oli pysynyt piilossa, kunnes Matti sai siitä tietää ja uskoi sen olemassaoloon. Näin hän vältti sen.
Moni tällä palstalla kirjoittajista kokee olevansa Matin vastakohtia. Elämä saattaa olla yhtä alamäkeä, eikä millään tunnu olevan merkitystä. Kärsimystä vain kärsimyksen perään. Miten muka voisi olla toisin? On tapahtunut ties mitä. Ei niitä voi kiistää! Taitaa olla syytä päättää päivänsä ja lopettaa kärsimys... Se on oma päätös, jolla on oman kokemuksen tuki.
Niinhän se Mattikin luuli. Että hän voi tehdä sitä mitä on päättänyt. Elää tervellistä, mukavaa elämää vanhuuteensa saakka. Hän oli täydessä iskussa. Mutta mitä tapahtuikaan. Lääkäri kertoi jotain aivan muuta. Lääkäri hyökkäsi kaikkea todistusaineistoa vastaan! Matti ei saisikaan toimia päätöksensä mukaisesti.
Toivon, että tämän pieni esimerkki valottaa jollekin jotain uutta. Vaikka olisi huomannut elämän olevan kurjaa, ja haluaisi lopettaa sen, kannattaa kuitenkin ensin selvittää onko todella näin myös jatkossa. Jos Matti ei olisi käynyt sairaalassa hän olisi kuollut, vastoin kaikkia odotuksiaan. Samoin kuka tahansa itsemurhaa miettivä voi selvittää todelliset mahdollisuutensa ja vaihtoehtoiset elämänpolkunsa ennen kuin toteuttaa päätöksensä. Voi käydä niin, että "mahdottomasta tulee mahdollista". Se mikä itselle tuntuu mahdottomalta, eli elämän tyydyttävä ja mielekäs jatkuminen, olisikin mahdollista.
Uskokaa itseenne, mutta älkää tehkö sen perusteella liikaa johtopäätöksiä. Joskus on hyvä toimia niin kuin Matti ja käydä kuuntelemassa jotain sellaista, minkä itse olisi huomannut liian myöhään.
Ei kukaan elättele turhaa toivoa. Jokainen joka kertoo, että apua on, tietää jotain sellaista mitä sinä et tiedä. Eihän siitä mitään haittaakaan voi olla jos käy kuuntelemassa. - Feeniksin_kyynel
Me ollaan niin erilaisia ja meillä kaikilla on eri kokemuksia. Sen takia uskomme eri asioihin. Joskus uskomuksemme kääntyvät meitä vastaan, ja näemme maailman eri tavalla. Saatamme keskittyä olemaan oikeassa, pönkittämään omia uskomuksia etsimällä yhä vain tietoa ja todisteita siitä, että emme vahingossakaan voi olla väärässä. Kaikkihan me sitä teemme. Eikä sille voi mitään. Se kuuluu ihmisyyteen, mutta rajansa kaikella. Tietenkin maailma näyttäytyy jokaisele itselleen todenmukaisena. Siinä se ongelma onkin. Mutta joskus voi käydä niin, että asenteemme, ajatuksemme muuttavat käsitystämme maailmasta niin paljon, että siitä koituu vahinkoa itsellemme ja muille.
Kun joku sanoo, että näkee maailman tietyllä tavalla ja on tehnyt päätöksensä tämän perusteella, on toisen todella vaikea tulla siihen sanomaan, että nyt joku on väärässä. Eikö pitäisi kunnioittaa jokaisen omaa päätöstä ja muistaa, että olemme erilaisia?
Kyllä ja ei. Kunnioittaa ja muistaa täytyy, mutta kun omaa tiedon, että toisen asiat voisivat oikeasti tulla paremmaksi, on vaikea olla hiljaa. Kun näemme kyyn metsässä, ilmoitamme siitä mukana oleville tovereillemme, jottei kukaan joutuisi kärsimään. Miksi antaa kyyn purra toveriamme, kun voimme estää sen? Miksi antaa toisen kuolla oman käden kautta, jos tiedämme, että muitakin vaihtoehtoja on? Sitähän me toivomme koko ajan muilta. Sitä, että meitä kohdellaan hyvin. Olemme kiitollisia kun meitä kehotetaan pysähtymään, jottemme saisi kyyn puremaa. Myös silloin saa olla kiitollinen lopulta, kun toinen näyttää uuden tavan katsoa maailmaa.
Ihmisten järkkymätöntä uskoa vastaan on vaikea taistella. Harvemmin onnistumme voittamaan. Tästä huolimatta voimme oppia toisiltamme. Opimme, että oma näkökulmamme on vain osa totuutta. Useita näkökulmia yhdistämällä tehdään parhaimmat päätökset. Kuuntelemalla muita, vahvistamme myös aiempia tietoja ja taitojamme.
- pokke
Eihän sitä pakko ole jättää. Itse en aio kirjoitella mitään
- samoten
Moi sinä onneton. Itse olen samassa tilanteessa. Aloitin kirjeen ja välillä tuli taukoa. Nyt äskettäin sain sen mielestäni valmiiksi. Jäin kuitenkin miettimään tuliko siinä kaikki asiat kerrottua. Jotenkin tuli rauhallisempi oli kun tuli kirjoitettua. Itkenyt on tosi paljon. En haluaisi vielä elämäni päättyvän vaan jos se hetki koittaa onpahan lapsilleni jotain muistiinpanojani josta kaikki paha olo ilmenee. Yritetäänkö vielä jaksaa.
- eienäänuori
Kun on paha olla niin asian sanoiksi pukeminen vaikka kirjoittamalla auttaa ja helpottaa. Tällä hetkellä armoton hammassärky, mutta onneksi sain ajan tälle päivälle.
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".
Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity
t. sos-kriisikeskus / pekka- Kaatokänninen
Luin jostain joskus jonkun jättämän itsarikirjeen. Se meni näin: Kummitellaan. T:Pena
Mä pahoin pelkään että itsari on jotenkin kosmisesti väärin. Koita jaksaa. Yritä edes.
;>- uyuyyuyu
Ihan hyvä läppä muuten. Mustaa huumoria. Ihmisen pitä osata nauraa itselleen.
- proelämä
Noniin. Tässä on listaa syistä, miksi ei kannata tappaa itseänsä:
- läheisesi välittävät sinusta, ja he tulisivat kärsimään todella paljon, jos tappaisit itsesi
-et voi tietää etukäteen, minkälaista elämäsi tulee olemaan
-jos tekisit itsemurhan, et koskaan tulisi tietämään, minkälaista loppuelämäsi olisi ollut
-kaikki voi olla hyvin, tai paremmin, jonkin ajan päästä
-elämä voi muuttua
-ihmiset voivat muuttua
-sinä voit muuttua
-saatat löytää jonkun ihmisen joka osaa auttaa sinua
-saatat löytää jonkun asian joka voi auttaa sinua
-elämä saattaa jatkua kuoleman jälkeen, joten olet sittenkin olemassa
-kristittyjen uskovaisten mukaan itsemurhan jälkeen voi joutua helvettiin
-itsemurha on eettisesti väärin
-itsemurha on murha
-itsemurha on itsekäs teko
-itsemurha on pakenemista ongelmien ratkaisemisen sijaan
-itsemurhassa tai kuolemassa ei ole mitään romanttista
-itsemurhassa tai kuolemassa ei ole mitään ihailtavaa
-kuolema on tämän elämän loppu, eikä sieltä voi tulla takaisin, kuolema on lopullista
-itsesi tappaminen on itsesi tuhoamista
-saatat onnistua vain osittain, ja sen jälkeen elät pahasti vammautuneena
-on olemassa paljon parempia ja helpompia tapoja lopettaa kärsimyksensä
-itsemurha voi aiheuttaa jälkeen jääneille traumatisoitumista, psyykkisiä sairauksia ja uusia itsemurhia
-itsemurha on normaalin itsesäilytysvietin häiriintymistä
-aina kun on elämää, on vielä toivoa- Aito_Andreas
"kristittyjen uskovaisten mukaan itsemurhan jälkeen voi joutua helvettiin"
Varmasti joku kristitty on joskus näin sanonut, mutta kuolinsyy ei ratkaise helvettiin joutumista. Kaikki ihmiset ovat syntisiä ja vain usko voi pelastaa helvetiltä. Mitään muuta ei tarvita.
Ristillä riippuvista roistoistakin toinen pelastui pelkästään uskonsa takia. - proelämä
Voi olla, toisaalta eihän sitä täysin varmaksi voi tietää. Yksi kymmenestä käskystä on "älä tapa". Uskoon kuuluu myös se, että haluaa noudattaa kymmentä käskyä. Ne on tarkoitettu sitä varten, että ihmisillä olisi hyvä elämä, ja ne ovat Jumalan tahdon osoituksia.
- Anonyymi
En ymmärrä. Miksi ihminen ei saa päättää mitä elämällään tekee? Muidenko takia pitää elää? Tässä on kohta 50 vuotta kärsitty ja alkaa riittää. On kuule yritetty vaikka millä keinoin ja vaikka mitä. Joskus se toivokin loppuu.
- persoonallisesti
Kirjoita se verelläsi seinään.
- proelämä
Pyytäisin kauniisti, voisiko nyt kaikki itsemurhaa ajattelevat miettiä tuota mun listaa? Eiköhän siitä löydy monille syitä miksi ei pidä tappaa itseään.
Vielä yksi syy tuli mieleen:
-jokainen ihminen on suunnattoman arvokas, ihmisarvoa ei voi mitata rahalla eikä suorituksilla
Miettikää nyt ihan oikeasti! - joiäkkäämpi
Ei sittenkään itsemurhaa, mutta jotenkin ymmärrän näitä elämän syvimmässä pimeydessä olevia. Muutama itsemurhaa yrittänyt tai ollut jo melkein päätymässä siihen, on jälkeenpäin sanonut, että ei siinä tilanteessa jaksa ajatella mitään, ei helvettiä, ei lapsiaan, läheisiään ja kerrassaan yhtään mitään, ei filosofoida tulevia. Se on vain pako pois siitä hirveästä mielen tuskasta, epätoivosta, missä sillä hetkellä.
Tietenkin itsarikandeja on monenlaisia ja ei kaikilla se epätoivo ole ihan järkeä sumentavaa.- proelämä
Kyllä minäkin ymmärrän elämän pimeydessä kamppailevia. Olen sellainen ollut itsekin, ja olen edelleen välillä. Olen itsekin ajatellut joskus itsemurhaa. Nämä edellämainitut syyt, joita olen miettinyt, ovat estäneet minua tekemästä itselleni mitään. Siksi ajattelin, että ehkä ne auttaisi muitakin, ehkä, toivon hartaasti, pelastaisivat jonkun itsemurhalta.
Tiedän, että itsemurhaa ajatteleva haluaa paeta mielen tuskasta. Itsekin halusin. Kuitenkin, on olemassa paljon parempia ja helpompia tapoja lopettaa kärsimyksensä. Kuten kirjoitin jo aiemmin. Näitä tapoja on useita, ja ne voivat olla yksilökohtaisia, ja ne täytyy vaan löytää. Voin antaa jotain vinkkejä ja ohjeita, jos jotakuta kiinnostaa.
Vielä yksi syy olla tekemättä itsemurhaa:
-jos tuntuu siltä, että ei jaksa, niin se on vain merkki siitä, että täytyy levätä, ihmisellä on lupa levätä väsyneenä
- Vielä-vähän-kun-jaksaisi
Olen miettinyt, että kohtuullista voisi olla kirjoittaa jotakin sellaista kuin että kukaan ei olisi voinut tehdä mitään enempää tai auttaa mitenkään. Että kaikki tiet on katsottu eikä tuska vain pääty.
Minusta ainakin tuntuisi liian pahalta vain lopettaa elämäni ykskaks ilman mitään viestiä, koska kukaan ei-ammattilainen eli läheiset tai tutut eivät tiedä vointini huonoudesta mitään. Voisin kuvitella että tekoni olisi tässä tilanteessa melkoinen järkytys esimerkiksi vanhemmilleni ja sisaruksilleni.
Olen kärsinyt masennuksesta jo kaksikymmentä vuotta, 2010 koin loppuunpalamisen ja 2012 sairastuin eron jälkeen yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Olo on koko ajan kestämättömän kamala, itkettää, oksettaa, kaikki pyörii, olen ihan irrallaan kaikesta ja niin väsynyt että voisin kaatua tolpiltani maahan. Ei tällaista oloa kykene kuvittelemaan ennen kuin sen kokee. Voin ihan vilpittömästi sanoa, että haluan vain pois täältä ja mitä pikemmin sen parempi. Jos olo olisi edes jotenkin siedettävä, sinnittelisin perheeni vuoksi, mutta kun jokainen minuutti tuntuu liian pitkältä jaksaa ja aika tuntuu hidastuneen muutenkin niin, että yksi työpäivä tuntuu viikon mittaiselta.
Minulla on lemmikkejä, jotka haluan hoitaa ensin loppuun, toinen on jo vanha ja sairas ja tarvitsee kärsivällisyyttä ja hyvää hoitoa. Mielestäni ihmisellä on lemmikeistään vastuu viimeiseen saakka, koska ne eivät ole osaansa ja kotiaan voineet valita.- proelämä
Mistä paha olosi sitten johtuu? Jos pääsee sen alkulähteille, se voi auttaa ongelman ratkaisemisessa ja pahan olon poistumisessa.
Käyt töissä? Se on kyllä ihan hyvä asia, että olet jaksanut. Antaako työ sinulle hyvänolontunteita, vai onko se osa ongelmaa?
Oletko käynyt terapiassa? Jos et ole, niin ehkä kannattaisi käydä. Tai sitten voi jutella jonkun läheisen kanssa. Tai sekä että.
Entä elämäntavat? Terveellisten elämäntapavalintojen avulla saa ihmeellisesti psyykkistäkin virkeyttä ja kestävyyttä. Liikunta esim. poistaa kehosta stressihormoneja, ja olo helpottuu. Kokeile vaikka. - Vielä-vähän-kun-jaksaisi
Kiitos kun kommentoit. En osaa sanoa, mistä paha oloni johtuu. Olen kahden äkäisen kaappijuopon lapsi, mutta on sitä huonommistakin oloista ihmiset pärjääviksi aikuisiksi kasvaneet. Luulenpa, että olen kehnojen geenien ja epätasapainoisen kasvuympäristön murheellinen yhteistuotos.
Pyrin kyllä liikkumaan säännöllisesti, mutten saa siitä mielihyvää. Uupumukseen sairastumisen jälkeen keho on käyttäytynyt oudosti. Tulen kevyestäkin liikunnasta uneliaaksi ja olen monta päivää väsynyt. Lihakset kipeytyvät pienestäkin jumppaamisesta niin että kävelen monta päivää kuin vanhus. Koen että elimistössäni on jotakin mennyt rikki tuon loppuunpalamisen myötä eikä kroppa enää reagoi asioihin oikein. Toipuminen on hidasta, jos sitä nyt ylipäätään tapahtuu.
Olen jo vuosia elänyt erittäin terveellisesti, ruokavalion olen laskeskellut balanssiin ja syön uupumuksesta toipumista tukevia lisäravinteita. Kuulostaa ehkä brutaalilta, mutta mielihyvän tunteen ja ruokahalun puuttuminen auttaa tuossa, kun sitä tulee syötyä vain siksi, että lataa itseensä ravinteita. Nukun joka yö säännölliset yöunet. Lisäksi kuuntelen usein rentoutusmusiikkia, makaan sohvalla ja vain tyhjennän mieleni.
Töistä en ole ollut pois kuin muutaman kerran elämäni aikana. Töissä käyminen pelottaa joka päivä, mutten koe, että tekemättömyys tekisi oloani paremmaksi: jos minun ei ole ns. pakko tehdä jotain, niin en tee mitään. Makailen vain, tuijottelen seiniä ja odotan iltaa. Ehkäpä suurin ongelmani onkin juuri siinä, että olen aina elänyt muille enkä edes tiedä, mitä itse haluan. Kaipa ihminen lopulta kokee katoavansa olemasta, kuten minäkin koen. Ei minussa oikein ole jäljellä enää muuta kuin syyllisyyttä ja häpeää.
Muistan kyllä vielä etäisesti, millaista oli olla "normaali". Jotenkin sitä vain eli elämäänsä eikä sen ihmeemmin miettinyt asioita. Kanssakäyminen ihmisten kanssa oli mielekästä, ja sitä kykeni olemaan läsnä eri tilanteissa. Nykyään en ymmärrä, miksi avaisin turhaan suutani sanoakseni jollekulle jotain, se tuntuu täysin yhdentekevältä.
Olen kyllä käynyt läpi terapiat ja lääkitykset. Kumpikin vei minua mielestäni huonompaan kuntoon.
Niin kauan kuin jotakin hyvinvoinnin eteen oli kokeilematta, sitä jaksoi toivoa, että joskus voisi paremmin. Kaipa tämä sitkeä kuolemantoive johtuu siitäkin, ettei ole enää mitään realistista vaihtoehtoa, mitä kokeilla toipuakseen. Luulisi, että ne terveet elämäntavatkin useamman vuoden jälkeen jotakin vaikuttaisivat, jos olisivat vaikuttaakseen.
- proelämä
Kirjoitit, että "ehkäpä suurin ongelmani on siinä, että olen aina elänyt muille, enkä edes tiedä, mitä itse haluan". Siinä yksi ratkaisun avain mielestäni! Monesti oma elämä saattaa alkaa tuntua vieraalta, jos on pitkään elänyt muille. Mitä jos opettelisit pikkuhiljaa kuuntelemaan itseäsi, ja miettimään, mitä sinä itse haluat?
Kirjoitit myös, että jos sinun ei ole pakko tehdä mitään, et tee mitään. Se saattaisi olla hyvä hetki miettiä, mitä sinä itse haluat tehdä, siitä voisi aloittaa. Jos haluat makailla ja tuijotella seiniä, niin sekin on ihan ok, kunhan itse haluat niin tehdä. On ihan luvallista ja terveellistäkin levätä välillä. Tai sitten voit keksiä jotain uutta, mikä tuntuu omalta, mihin tunnet kiinnostusta.
Aloita pienin askelin tekemään elämästäsi enemmän itsesi näköisen! - Muista.käydä
sovittamassa arkku. Sen tulee olla hyvä maata maailmanloppuun asti.
Ja kerro ruumisarkun myyjälle että laittavat sinut oikeaan arkkuun. - proelämä
Älkää huomioiko näitä trolleja!
Nimimerkille Vielä-vähän-kun-jaksaisi: osaltaan saattaa ongelmien juuret olla lapsuudessa alkoholistivanhempien kanssa. Sellainen usein aiheuttaa tietynlaista vaillejäämisen tunnetta. Se johtuu siitä, että vanhemmat eivät ole olleet niin läsnä, vaan ovat keskittyneet liikaa pulloon.
Se, jos ei ole saanut riittävästi huolenpitoa lapsena, voi johtaa siihen, ettei itse osaa aina osoittaa itselleen huolenpitoa. On hyvä olla myös itseään kohtaan huolehtivainen. Ehkä voisi hankkia myös jonkun huolehtivan ihmisen rinnalleen, se voi olla ammatti-ihminen, tai joku tavallinen ihminen.
Joillakin auttaa usko. Siinä tulee tunne siitä, että Taivaan Isä huolehtii, ja antaa lapsilleen hyviä asioita.
Kerroit, ettei terapia auttanut. Ehkä sinulla oli vain väärä ihminen terapeuttina. Jossain saattaa olla vielä joku, joka pystyy auttamaan sinua. - Anonyymi
Murhaa vanhemmat, niin ei tarvitse miettiä joutavia.
- Anonyymi
Herrajumala kuinka typeriä kommentteja. Itsemurhaa harkitsevalle ei kannata sanoa, että vanhempasi murtuvat, jos teet sen. Tällöin ollaan kaukana hänen todellisuudestaan. Ei itsemurhaa harkitseva ajattele, että kukaan voisi välittää hänestä, tai ainakaan, jos välittävät, että hänestä voisi olla todellista iloa heille. Ne, jotka harkitsevat itsemurhaa, ovat tosiasiassa joskus sellaisessa todellisuudessa, jossa ympäröivät ihmiset eivät välitä heistä. Heillä on ympärillään ihmisiä, jotka eivät kykene välittämään heistä sillä tavalla kun ihmisestä pitäisi välittää, jotta elämä olisi elämisen arvoista. Nämä jeesustelijat, jotka väittävät mustaa valkoiseksi, ja sanovat, että ne-ja-ne murtuisivat, jos tapat itsesi, elävät itse toisenlaisessa todellisuudessa. He eivät tiedä, mitä itsaria harkitseva on tosiasiassa kokenut - koska eivät ole hän eivätkä ole eläneet hänen elämäänsä - , silti he uskovat voivansa väittää tälle, että tietävät paremmin.
On sellaisia perheitä ja yhteisöjä, joissa kukaan ei välitä kenestäkään. Kenelläkään ei ole tätä kykyä. Se nimittäin ei synny ihmiseen biologisesti eikä ole geneettinen kyky. Se syntyy siitä että välitetään. Ihminen oppii sen. Joillakin ei ole ollut tilaisuutta oppia tätä - ei ole saanut elää sellaisten ihmisen kanssa jotka siirtävät tämän kyvyn eteenpäin. Silloin he eivät pysty arvostamaan toisia sellaisina kuin he ovat. Itsaria harkitseva on ehkä joutunut elämään tällaisten ihmisten parissa. Ei ihme, jos hän harkitsee itsaria. Kun ei voi elää ihmissuhteissa, joissa välitetään toisista, elämä ei ole elämisen arvoista.
Joten te pöntöt, jotka hoette "he murtuvat jos teet sen," pitäkää turpanne kiinni ja koettakaa kuunnella, mitä itsaria harkitseva sanoo.
Koettakaa antaa hänelle tilaisuus sanoa vapaasti, miltä hänestä tuntuu. Se voi olla hänelle vaikeaa, koska kukaan ei ole osannut kuunnella aiemmin. (Ettekä tekään nyt osaa.) Hänellä voi vähän kestää, kun koettaa puhua tai laittaa sanoja paperille.
Sitten kun hän siihen kykenee, jos te sitten vuorostanne koettaisitte pitää sen turpamoottorinne hiljaisempana vähän aikaa. Että oikein sisäistäisitte mitä hän sanoo. Siinä voisitte valaistua hiukan hänen kokemusmaailmastaan, ja olla sen verran viisaampia. Oppia maailmasta jotain uutta.
Itsaria harkitsevalla ei ole elämässään ollut riittävästi tilaisuuksia olla aidosti oma itsensä ja ilmaista sitä puheella. Kun vuorovaikutukseen tulee tilaisuus, ja jos siinä vuorovaikutuksessa saa aidosti olla mitä on ja kertoa mitä ajattelee, syntyy yhteys, jota on vaikea rikkoa itsarilla. - Anonyymi
Masennus lääkkeet teke itsemurhaiseksi eli heti pois.
Vanhempasi tulevat koko ikänsä syyttämään itseään, miksi emme huomanneet, tehneet enemmän jne, ja taivaan sijaan voit päätyä helvetiin jossa sua syytetään murhasta. Käskyt tiedät, älä tapa koskee yhtä paljon itseä kuin muita. - Anonyymi
Jos sen tekisi niin että haukkuisi siinä kaikki asiaan osalliset ja osattomat?
elämme vähän aikaa ja olemme kuolleina ikuisuuden
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833805
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t322669Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä952154Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian201657Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261478- 281461
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?251451Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71434Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu731408Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik111284