Köökkipsykologiaa ja mielikuvitusta

Käsiini sattui eräs hengellinen lehti. Tällä kertaa Askel. Siinä Olli Valtosta riivaa Martti Luther. Valtonen kehittelee omaa köökkipsykologiaansa Lutherin lapsuuden traumasta, kun susi tappoi yhden hänen huostaansa uskotuista lampaista ja isä kuritti häntä siitä. Tämä johti sitten Valtosen mielestä uskonpuhdistukseen ja paavin vihaamiseen joka edusti Lutherille isää. Lutherin myöhäisempää juutalaisiin kohdistuvaa kaunaa Valtonen perustelee psykologisten puolustusmekanismien pettämisenä. Samanlaisia teorioita on kehitelty Jeesuksestakin jonka toiminnassa on nähty isän puuttumisesta johtuva trauma, usko Jumalaan isänään ja muine suuruudenhulluine ajatuksineen koko maailman vapahtamisesta. Jeesuksen ”Jumalan poika -syndrooma” oli siis sekin lapsuudessa koetun traumaattisen kokemuksen käsittelyä niin kuin psykologisissa teorioissa. Samassa lehdessä Eero Junkkaala taas kertoo kahdenlaisesta uskosta. Lahjan vastaanottamisuskosta ja armolahjauskosta. Pelastavassa uskossa lahjan vastaanottaminen on sata prosenttisesti ihmisen oma ratkaisu, jättäytyminen, antautuminen, tahdon päätös, eli ihminen pelastaa itsensä omalla päätöksellään. Armolahjauskossa parannetaan sitten sairaita yms. Näyttää siltä että eräiden uskovien mielikuvituksella ei ole mitään rajaa.
765
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Se on se pyhä hönki joka keksii kaikenlaista

Äänestä
  • Keksii vielä junankin se pyhähönki.

    Äänestä

>> Köökkipsykologiaa ja mielikuvitusta <<

Tässä yhden ateistisen ja skeptisen rationalistin köökkipsykologiaa:

Ihmiset uskoo horoskooppeihin, ajatuksenlukuun, ennalta määrättyyn kohtaloon, kuolemattomaan sieluun, jumalaan, ihmeparantumisiin, ikuiseen elämään, raamattuun, levitaatioon ja vaikka mihin.

Mutta ja iso mutta; ei ole ensimmäistäkään todistetta mistään yliluonnollisesta.
Miksi uskoisi sellaiseen yliluonnolliseen, mistä ei ole ensimmäistäkään todistetta?
Kun ei ole ensimmäistäkään syytä.

Äänestä

Eikös se perinteinen tarina ole että Martti Lutheriin osui salama koulumatkalla ja se tappoi Luherin koulukaverin. Koska Luther oli kuitenkin Jumalalle luvannut ryhtyvänsä munkiksi mikäli säästyy hengissä, niin tämän oli pidettävä nyt lupauksensa vaikkei ollut ennen kääntymistään kovinkaan uskonnollinen saati harras katollinen, ei edes uskonut persoonalliseen Jumalaan. Kääntymisestä huolimatta Lutherin itsenäiset näkemykset säilyivät ja ne ajoivat Lutherin riitaan ensin apotin kanssa ja sitten katolisen kirkon mikä johti askel askeleelta uskonpuhdistuukseen vaikkei Lutherin tarkoitus ollut perustaa uutta kirkkoa vaan kritisoida katolisen kirkon epäpyhyyttä.

Äänestä

Ikäviä nämä maksulliset linkit, ei voi lukea tuota artikkelia. Mutta en löytänyt mitään tuollaiseen viittaa artikkelia?

http://www.askellehti.fi/

Äänestä
  • Kyseessä on vanhempi lehti. Minäkin muistan lukeneeni jotain sellaista. En muista numeroa. Askel on kristinuskoa pupularisoiva julkaisu ja siksi mielikuvitus lentää. Katsotaan että monenlaiset tarinat kiinnostavat ihmisiä ja nehän myyvät mikä on lehden tarkoituskin. Eivät ihmiset kaipaa tieteellisesti perusteltuja juttuja vaan diipadaapaa ja sitä tarjotaan mitä kysytään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


olkaa.hyvä kirjoitti:

Käsiini sattui eräs hengellinen lehti. Tällä kertaa Askel. Siinä Olli Valtosta riivaa Martti Luther. Valtonen kehittelee omaa köökkipsykologiaansa Lutherin lapsuuden traumasta, kun susi tappoi yhden hänen huostaansa uskotuista lampaista ja isä kuritti häntä siitä. Tämä johti sitten Valtosen mielestä uskonpuhdistukseen ja paavin vihaamiseen joka edusti Lutherille isää. Lutherin myöhäisempää juutalaisiin kohdistuvaa kaunaa Valtonen perustelee psykologisten puolustusmekanismien pettämisenä. Samanlaisia teorioita on kehitelty Jeesuksestakin jonka toiminnassa on nähty isän puuttumisesta johtuva trauma, usko Jumalaan isänään ja muine suuruudenhulluine ajatuksineen koko maailman vapahtamisesta. Jeesuksen ”Jumalan poika -syndrooma” oli siis sekin lapsuudessa koetun traumaattisen kokemuksen käsittelyä niin kuin psykologisissa teorioissa. Samassa lehdessä Eero Junkkaala taas kertoo kahdenlaisesta uskosta. Lahjan vastaanottamisuskosta ja armolahjauskosta. Pelastavassa uskossa lahjan vastaanottaminen on sata prosenttisesti ihmisen oma ratkaisu, jättäytyminen, antautuminen, tahdon päätös, eli ihminen pelastaa itsensä omalla päätöksellään. Armolahjauskossa parannetaan sitten sairaita yms. Näyttää siltä että eräiden uskovien mielikuvituksella ei ole mitään rajaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu