Älkää hylätkö minua

Lähetä avunhuutosi kirjeessä ihmisille joiden haluat sen kuulevan.

Kaikki kääntyy hyväksi.Sitä ei vaan huomaa kuinka itsekäs ja omahyväinen on itse.
Sitten kun saa sitä lääkettä mitä on muille antanut niin se tekee kipeää.
Joskus sattuu kovasti ja tuntuu että tämä on maailmanloppu mutta vuosien päästä nauraa näille asioille ja huomaa kuinka herkkä ja voimaton on ollut.Viha ja ahdistus on voimaa ja se on aina pyrkimystä ulospäin ja se pelottaa koska kyse on lopulta tunteista ja yksinäisyydesta ja lapsuudesta jossa myös on loukatuksi tulleita kokemuksia ja voimattomuutta mutta niinhän meillä kaikilla on näitä kokemuksia mutta ihminen kokee että vain hän on kokenut pahimmat nöyryytykset ja hylätyksi tulemisen tunteet.Oppii että köyhistä oloista tullut lapsi saattaa osata koulussa hyvin ja saa hyviä arvosanoja ja että hienoissa vaatteissa ja rahalla saa toki pitää helposti hauskaa mutta se ei ihan ehkä ole elämän tarkoitus.Joku kilpailee ja toinen nauttii toisten taidoista ja osaamisesta.
Jotkut ovat hiljaisia ja menevät eteenpäin ja ovat vähemmän läheisriippuvaisia.
Jotkut pitävät itseään valmiina jo nuorina ja toiset ovat luovia ja kokeilevat asioita.
Elämä on upeaa siksi koska siinä ei ole helppoja ratkaisuja vaan kaikkea sattuu niin hyvässä kuin ikävässä ja kaikesta oppii ja se kasvattaa meitä.
Kukaan ei hylkää mutta se on hyvä kun huonot tavat ja itsekkyys hylkää meidät.

Hei

Kerrohan hiukan lisää tilanteestasi. Hyvä että olet nyt ottanut ensimmäisen askeleen kohti itsesi auttamista.

Ystävällisesti,
pappi Elisabet