MTV3 uutissivusto ja studio 55...oli kirjoitus parisuhteesta, rakkaudesta ja seksistä tai seksittömyydestä. Yksi kohta osui mun mielestä kuvaamaan mun ja naiseni tilaa. Meillä toi rakkaus ilmenee enemmän tekoina sitä ei ole enää erikseen mainittu vuosiin tai onko sitten niin että kumpikin tekee "pakosta" niitä asioita jo tässä vaiheessa tai velvollisuuden tunteesta. Kumpikin on jo tässä elämänvaiheessa perehtynyt enemmän omaan hyvinvointiin ja siihen että elää itseään varten ei toiselle ja koen että ihan normaalia onkin kun olen panostanut ja tehnyt miehenä perheeni hyvinvoinnin eteen asiota ja tekoja 24 vuotta kuten naisenikin...jokaisella on varmaan siinä vaiheessa hyvä olla itsekäskin. Naiseni tarpeista olen pitänyt huolta sängyssä ja sen ulkopuolella, kotityöt jaettu tasaisesti ja muut arjen asiat mutta tulee aika kun haluaa katsella ja olla enemmän omien ajatusten kanssa. Seksistä ei ole tarvinnut keskustella kun sitä ei enää ole...nykyään olemme ns. asuinkumppanit eikä varmaan muutu miksikään. Naiseni haluaisi satunnaisesti halailla, kosketella ja pusutella kevyesti mutta seksiin hänellä ei löydy haluja minä taas olen vetäytynyt hellyydestäkin kun seksiä ei ole...koen ne asiat yhteenkuuluvaksi parisuhteessa, toinen ruokkii toista. Koen naiseni ystäväkseni ja tosi asia studio 55 mukaan on että liitot muuttuu ajan saatossa monet ystävyyssuhteiksi ja sen mukaan eletään ilman seksiä, sinänsä harmi. On tää elämä mielenkiintoinen palapeli joka ei varmaan valmiiksi tule ja sitten kutsuukin jo vainhainkoti ja viimeinen lepo. Siinä syntymän ja kuoleman välillä pitäis vaan löytyä mielekäs elämä kun vaan tietäis mitä se pohjimmiltaan on.
Tuli luettua
eteenpäinvaan6
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Seksistä ei ole tarvinnut keskustella kun sitä ei enää ole"
No silloin ehkä siitä juuri pitäisikin keskustella. Varsinkin kun kirjoitat että naisesi haluaa vielä ainakin välillä hellyyttä mutta sinä et sitä halua kun se tuo mieleesi seksi jota et saa. Oletko kertonut nuo tuntemuksesi vaimollesi vai oletko vain torjunut hänet hiljaa?
Olen kertonut...
"On tää elämä mielenkiintoinen palapeli joka ei varmaan valmiiksi tule ja sitten kutsuukin jo vainhainkoti ja viimeinen lepo. Siinä syntymän ja kuoleman välillä pitäis vaan löytyä mielekäs elämä kun vaan tietäis mitä se pohjimmiltaan on."
Jaa-a. Itse en kokisi elämää mielekkääksi "ystävyys" parisuhteessa. Vaivaantuisin, jos seksi puuttuisi, ja muunlainenkin läheisyys. Katastrofi olisi, ellen tietäisi mitä on mielekäs elämä (omalla kohdallani). Tekisin kaikkeni ottaakseni siitä selvää. Samoin kyseenalaistaisin parisuhteeni, jos se olisi samanlaisessa kuosissa kuin sinulla.
Minulla oli taannoin synttärit ja sain kortin. Siinä luki "Tärkeintä ei ole vuosien määrä vaan se, että ne ovat olleet täynnä elämää." Se on juuri näin. Olin niinikään taannoin myös hautajaisissa. Ne olivat taas kerran muistutus siitä, ettei elämä jatku loputtomiin. "Viimeinen lepo" on päivä päivältä lähempänä. Toivottavasti löydät oman tiesi.
Mielenkiintoista tosiaan. Olen 58 ja mieheni 61. Meillä on vilkas seuraelämä ja paljon läheisiä ystäväpariskuntia. Elämme kaikki tilannetta, jossa lapset ovat jo maailmalla. Kaikilla on vielä seksielämää ja uskoisin, että pidämme tätä täysin normaalina. Toki ystävyyttä on myös ja seksielämä muuttanut muotoaan sitten nuoruuden mutta pointtini on, etten oikein usko tuohon, että "fakta olisi, että kaikki parisuhteet muuttuvat ajan myötä pelkäksi ystävyyssuhteiksi"
Minä himoitsen vieläkin miestäni ja aika varmasti hän myös minua. Ei intohimo ole hävinnyt minnekään, päinvastoin, nykyinen elämäntilanne antaa oivat mahdollisuudet harrastaa seksiä million ja missä vain !
Tuo kommenttisi elämäntilanteesta osuu meillekin.
Vapautuminen palkkatyön säätelemästä elämästä ja lopullinen muutos asumismuotoon vapautti yllättävän paljon energiaa kaikkeen mukavaan ja tyydyttävään.
Stressitön elämä ja harmoninen parisuhde. Siinähän on riittävät eväät kaikkeen mitä voi toivoa.Intiimileikeissä minä olen vaimoani pirteämpi mutta kestäähän tuokin mukana ainakin tyydyttävästi.
Matkustelu on huomattava osa vuosittaista ajanviettoamme. Onneksi meillä on siinä ollut saman tasoinen ja suuntainen innostus.
Vuorokausirytmimme ja unen tarpeemme poikkeavat toisistaan mutta se ei ole mikään ongelma. Mielenkiintoisimman yhteisen asiamme hoidamme puolen päivän tietämissä.
Yö on nukkumista ja aamutunnit mm. kunnon hoitamista varten.
kolmepisteenmiehellä oli taas asiaa