Olo on todella turhautunut, kun paino on jumittunut heti alkuunsa.. Painan 66 kiloa ja tarkoituksena olisi saada pois kuutisen kiloa, koska kaikki ylimääräinen on makkaroina vatsanseudulla. Olen jo aikaisemmin hoikistunut ihan vain jättämällä syömisen kohtuulliseksi ja paino on yleensä pudonnut ensimmäisellä viikolla parikin kiloa, kun mässäilyn myötä kertynyt nesteturvotus on kadonnut. Mutta nyt ei tapahdu mitään!
Söin joulunaikaisessa masennuksen alhossa itselleni muutaman kilon lisää syömällä monta konvehtirasiaa päivässä ja väsäilemällä juustoherkkulautasia. En liho helposti, mutta tuo oli jo liikaa.
Nyt olen runsaan viikon pidättäytynyt siinä 1200:ssa kalorissa per päivä, mutta paino vaan on ennallaan. En liiku paljon, mutta teen melko raskasta työtä ja työpäivinä tuolla kalorimäärällä vatsa huutaa työpäivän aikana tyhjyyttään. Olen yleisesti pyrkinyt pitämään näläntunteen poissa syömällä usein ja vähän - kuten aiemmillakin kerroilla - mutta ilmeisesti tässä on ruvettava kuitenkin riudutusdieettiin, jos haluaa tuon painon alaspäin liikahtavan..! ÄÄÄ!
Söin joulunaikaisessa masennuksen alhossa itselleni muutaman kilon lisää syömällä monta konvehtirasiaa päivässä ja väsäilemällä juustoherkkulautasia. En liho helposti, mutta tuo oli jo liikaa.
Nyt olen runsaan viikon pidättäytynyt siinä 1200:ssa kalorissa per päivä, mutta paino vaan on ennallaan. En liiku paljon, mutta teen melko raskasta työtä ja työpäivinä tuolla kalorimäärällä vatsa huutaa työpäivän aikana tyhjyyttään. Olen yleisesti pyrkinyt pitämään näläntunteen poissa syömällä usein ja vähän - kuten aiemmillakin kerroilla - mutta ilmeisesti tässä on ruvettava kuitenkin riudutusdieettiin, jos haluaa tuon painon alaspäin liikahtavan..! ÄÄÄ!
Vastaukset 10
Vanhimmat
se on niin monesta asiasta kiinni, se painon alaspäin lähteminen. Onko sinulla oikeasti ylipainoa pituuteesi nähden?
Mielestäni sinun kannattaa vain sitkeillä tuolla kalorimäärällä ja huomaat että jonain päivänä se liikahdus painossakin tapahtuu.
Tsemppiä vaan, kyllä se siitä.
Sepä se, kun pituuteen nähden ei ole ylipainoa, eli painoindeksi on kohdillaan, mutta vatsamakkarat ovat mieltäkääntävät. Raajat ovat hoikat kuin tikut, joten vaatteet eivät istu eikä olokaan ole mukava, kun vatsakasan vuoksi kumartuminenkin on äheltelyä. Lihomiskierteeni alkoikin siitä, kun yritin saada painoa lisää, jotta olisin normaalipainoisempi. Kaikki kymmenen kiloa kertyi kuitenkin aikanaan rasvana vyötärönseudulle, joten mittasuhteet menivät vinksalleen.
Toivotaan, että hidas laihtuminen olisi merkki siitä, että lähtenyt paino olisi lopulta silkkaa rasvaa. Vyötärönseudun lihavuuden kuihduttaminen taitaa olla se vaikein laji, joten malttia tässä vissiin vaan vaaditaan.. Kiitos tsempistä! =)
ja aina vaan jumppaa. Valitettavasti =)
Eli vatsalihasliikkeitä joilla saat "kulutuksen" osumaan siihen mihin pitää, eli mahan seutuun. Jos laihdutat pelkällä vähällä ruoalla, niin sinulta lähtee sitä rasvaa jokapaikasta, ei vain mahasta.
Onkohan perää siinä, että myös pitkäkestoinen keskitehoinen aerobinen liikunta puree mahamakkaroihin? En nimittäin jaksa ollenkaan kovatehoista aerobista liikuntaa, vaan voin suorastaan pahoin sen jälkeen (kuntoni taitaa olla "syntymähuono"), mutta rauhallista lönkyttelyä koiran kanssa jaksaisin loputtomiin. Päätin ottaa läheisen puistomme megapitkät portaat kuntomittariksi: äsken jaksoin hölkyttelyn jälkeen juosta ne vauhdilla yli puolenvälin, joskus vielä ylös asti! =)
Huvin vuoksi luin vaihteeksi tätä laihdutus-palstaa, ja näyttäisi että samat fantasiat täällä pyörii kuin vuosi sitten...
Rasvaa ei voi polttaa paikallisesti. Piste. Jos suuhun laittaa vähemmän energiaa kuin mitä kuluttaa, niin rasvaa lähtee tasaisesti joka puolelta - vaikkakin tietysti hiukan enemmän sieltä ongelma-alueelta, koska siellä on mistä ottaa!
Se, mihin painoa kertyy, riippuu ihan ruumiinrakenteesta, ja kaikkihan me olemme sitä mieltä että se oma on juurikin se väärä. Minä olen sitä miehekkäämpää kaikki-kertyy-vyötärölle-tyyppiä, ja takapuolta en saa leviämään J-Lo-mittoihin, vaikka yrittäisin. Ja sehän se vituttaa. Toisaalta, useampikin ystävättäreni (joiden naisellisen muodokkaita vartaloita katson kateellisena) puolestaan kadehtii kapeaa lantiotani ja harmittelee, että kunpa läski ei kertyisi aina takapuolen päälle...
Liikunta on aina tietysti hyvä homma, ja tottakai se vyötärön seutu hoikistuu, kun lihakset pääsevät tukemaan paikkoja. Ja lihasmassalla voi aina muokata vartaloa - samalla kun vyötäröä saa hiukan kiinteytymään, laihoihin jalkoihin tulee lisää kaunista muotoa lihasmassasta.
Eli edellinen on täsmälleen oikeassa.
Lihaksia voi kasvattaa paikallisesti, mutta läski lähtee tietyssä yksilöllisessä rytmissä.
Itse olen huomannut että minulta paino ei lähde pois tasaisesti kaikkialta vaan ääripäistä keskiruumista kohti.
Eli keskiruumis mukaanlukien ne sisäreidet laihtuvat vasta äärimmäisen viimeisenä. Ja ne ovat myös heti lihomassa ensimmäisenä.
Kun lihon oikein hillittömästi, rasvaa alkaa ilmaantua esimerkiksi kainaloiden seudulle, olkavarsiin ja jalkoihin. Niistä rasva myös ensinnä hupenee, kuten edelliselläkin kirjoittajalla.
Tuosta olen kyllä tietoinen, ettei rasvaa voi polttaa paikallisesti tiettyä lihaksistoa treenaamalla. Tosin olen myös vatsalihasten treenaamisen tarpeessa: hoikkanakin vatsa tahtoi tursuta piukkojen farkkujen vyötärönauhan yli, mikä johtunee vatsalihasten velttoudesta..
huonojen hiilihydraattien syöminen.Kalja on pahimpia vatsan turvottajia.Vehnäjauho ja sokeri myös, mikä pakkautuu suolistoon.Osa rasvasta voi olla myös tätä, siis suolistossa olevaa töhnää.
Olen juonut kaljaa viimeksi kaksitoista vuotta sitten, joten se ei toivon mukaan enää ole vaikuttamassa.. ;) En käytä vehnäjauhoja enkä sokeria juurikaan. Syön ruisleipää, välillä kananmunaa, maitotuotteita (viiliä, piimää, juustoa) sekä hedelmiä ja kasviksia.
Maitotuotteilla saan pidettyä nälän pois: jos koetan jyrryyttää pelkkiä kasviksia, oloni tulee vetiseksi ja höttöiseksi ja repsahtelen herkkuihin. Mielestäni proteiinin saannin kondiksessa pitäminen hämää elimistöä siten, että nälän tunne pysyy poissa, vaikka kalorien saanti olisi 500-1200 päivässä.