Miksi ei sitten: vesi - vesiä - vesejä?
Desi - desiä - desejä
5dl
10
<50
Vastaukset
- OritMies
No, tuon "vesi"-sanan partitiivimuodon osalta ehdottaisin samaa syy-yhteyttä, mikä niin monen muunkin suomen kielen sanan partitiivimuodostuksessa ilmenee. Niissähän on se sanan vartaloon kuulumaton t-kirjain, kuulemma jäänteenä muinaisilta ajoilta, jolloin lukuisat sanat päättyivät t-kirjaimeen. (vene-venettä, räme-rämettä, näre-närettä, päre-pärettä, jne.) Tämä "desi"-sana taas on tuore vierasperäinen lainasana, joten sen partitiivi taivutetaan eri tavalla.
- käsi-käsessä
Tuskinpa tuo vierasperäinen tuoreus on syy desien taivutuksiin.
Desi, desejä on selkeästi yksikkö ja monikkomuoto.
Desijä kuulostaa puheessa desiä sanalta, eli sekaannusvaara on ilmeinen.
Vaan mikä loogisuus on taivutuksessa sanapareissa susi, suden ja kusi, kusen.
Loogisuuden vuoksi pitäisi olla kusi, kuden; kuten myös sanassa käsi, käden ym. - OritMies
"Tuskinpa tuo vierasperäinen tuoreus on syy desien taivutuksiin."
Niin, tuskin tosiaankaan kaikkiin taivutuksiin.
Mutta avauksessa kyse oli "desi"- sanan taivuttamisen vertaamisesta "vesi"- sanan taivuttamiseen ja vastaukseni koski vain sanojen partitiivimuotoja.
Tämä sama sanan vartaloon kuulumaton t-kirjain esiintyy myös esimerkeiksi ottamiesi susi, kusi ja käsi sanojenkin partitiiveissa. Mutta ei sitä ylimääräistä t-kirjainta taideta enää tuputtaa näihin uusista, vierasperäisistä lainasanoista muodostettaviin partitiiveihin.
Oikeastaanhan tuota ei pitäisi koskaan taivuttaa mitenkään, koska se on pelkkä etuliite, jonka yhteyteen kuuluu varsinainen kyseisen suureen mittayksikkö. Oikea taivutus menee siis "desilitra, desilitroja", vastaavasti "desimetri, desimetrejä" jne.
- kilogramma
Puhutaanhan kiloistakin, joka on myös etuliite...
- järkeä-voi-käyttää
10-14 kirjoitti:
Ja yhtä lailla väärin :)
Kilo ja desi ovat normaalia puhekieltä kuitenkin.
Se miten niitä käytetään onkin eri asia. Minä en käytä monikon desejä vaikka yksikössä käytän lähes aina pelkkää desi-sanaa tilavuuden ilmaisuna. - Näin_se_vain_on
kilogramma kirjoitti:
Puhutaanhan kiloistakin, joka on myös etuliite...
Väitän, että yli 95 prosenttia desi- ja kilo-sanojen käyttäjistä ei ymmärrä, että kyse on etuliitteestä, joka määrittää mittayksikön kerrannaisuutta.
- Sedä
Kuten OritMies sanoi, vene, räme, näre, päre ja esimerkiksi herne sanojen perässä on kyllä ylimääräinen äänne (glottaaliklusiili). Kokeilkaapa ääntää hernekeitto: se ei äänny kirjoitusasun mukaan, vaan hernekkeitto.
Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä vesi-sanan taivutuksen kanssa. Vanhoissa nykyään -si loppuisissa sanoissa on ennen ollut lopussa -ti. Siis veti, veden, vettä eli aivan looginen taivutus. Kusi taas on selvästi vettä uudempaa alkuperää, joten -si on alkuperäinen loppu ja sana taipuu sen mukaisesti kusi, kusen, kusta. Desi taas on vielä uudempi ja saa siksi partitiivissa vokaalivartalon mukaisen taivutuksen desi, desin, desiä.
Eri ikäiset sanat tosiaan taipuvat eri tavalla. Nykysuomeen otetaan usein lainoja nimenomaan desi-sanan näköisinä i-loppuisina muotoina, jotka myös taipuvat samalla tavalla. Esim. netti, netin, nettiä :)- OritMies
"...sana taipuu sen mukaisesti kusi, kusen, kusta"
Niin, niin, mutta mistä se t tulee tämänkin sanan partitiivimuotoon?
Näiden lukuisten sanojen kohdalla, jotka päättyvät painolliseen e:hen, tuntuu järkeenkäyvältä selitykseltä se, että niissä on muinoin ollut t lopussa ja sen takia se esiintyy partitiiveissa. Onko nämä sanat sitten vaikuttaneet muidenkin sanojen partitiivien muodostamiseen, vaikka niiden lopussa ei olisi t:tä ollutkaan.
Samoin ihmetyttää eräs toinenkin asia: Näiden vene, räme näre ja päre tapaisten sanojen loppuun kuuluu vanhassa savon tai savolaismurteissa t:n sijaan k. Taitaa vieläkin ääntyä jossakin Ilomantsin Möhkön kylän alueella. Mutta siitä huolimatta niiden partitiivissa on näidenkin murteiden alueella "aina" ollut tämä ylimääräinen t.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Laaja sähkökatko Sallilan verkossa!
Mä heräsin yhden maissa UPS:n piipittkseen, koska sähköt poikki ja on edelleen. Odottelin jonkun aikaa ja soitin vikanum371330- 601269
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:2051084- 631045
Ampumisvälikohtauksen syynä kahden eri romanisuvun erimielisyydet
Ikaalislainen romaniseurue joutui tahtomattaan tulitaisteluun etelä-pohjalaisen romanisuvun kanssa. Tilanne ei ratkennu491018Hyviä tehokkaira vinkkejä erittäin pinttuneen wc pytyn puhdistukseen
Eli semmonen vuokra-asunnon pytty jossa hyvin sitkeään pi ttyny se vesiosa. Kloriittia olen liottanu yön yli ja yleispuh123786En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)57758Voiko "miehisen kunnian" käsitteen ohittaa?
Palstalla kovasti pidetään minua jollain tavoin sairaana, kun puhun miehisestä kunniasta. Voidaanko me siis täysin ohi144733- 52711
- 59687