Desi - desiä - desejä

5dl

Miksi ei sitten: vesi - vesiä - vesejä?

10

75

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • OritMies

      No, tuon "vesi"-sanan partitiivimuodon osalta ehdottaisin samaa syy-yhteyttä, mikä niin monen muunkin suomen kielen sanan partitiivimuodostuksessa ilmenee. Niissähän on se sanan vartaloon kuulumaton t-kirjain, kuulemma jäänteenä muinaisilta ajoilta, jolloin lukuisat sanat päättyivät t-kirjaimeen. (vene-venettä, räme-rämettä, näre-närettä, päre-pärettä, jne.) Tämä "desi"-sana taas on tuore vierasperäinen lainasana, joten sen partitiivi taivutetaan eri tavalla.

      • käsi-käsessä

        Tuskinpa tuo vierasperäinen tuoreus on syy desien taivutuksiin.

        Desi, desejä on selkeästi yksikkö ja monikkomuoto.
        Desijä kuulostaa puheessa desiä sanalta, eli sekaannusvaara on ilmeinen.

        Vaan mikä loogisuus on taivutuksessa sanapareissa susi, suden ja kusi, kusen.
        Loogisuuden vuoksi pitäisi olla kusi, kuden; kuten myös sanassa käsi, käden ym.


      • OritMies

        "Tuskinpa tuo vierasperäinen tuoreus on syy desien taivutuksiin."

        Niin, tuskin tosiaankaan kaikkiin taivutuksiin.

        Mutta avauksessa kyse oli "desi"- sanan taivuttamisen vertaamisesta "vesi"- sanan taivuttamiseen ja vastaukseni koski vain sanojen partitiivimuotoja.

        Tämä sama sanan vartaloon kuulumaton t-kirjain esiintyy myös esimerkeiksi ottamiesi susi, kusi ja käsi sanojenkin partitiiveissa. Mutta ei sitä ylimääräistä t-kirjainta taideta enää tuputtaa näihin uusista, vierasperäisistä lainasanoista muodostettaviin partitiiveihin.


    • Oikeastaanhan tuota ei pitäisi koskaan taivuttaa mitenkään, koska se on pelkkä etuliite, jonka yhteyteen kuuluu varsinainen kyseisen suureen mittayksikkö. Oikea taivutus menee siis "desilitra, desilitroja", vastaavasti "desimetri, desimetrejä" jne.

      • kilogramma

        Puhutaanhan kiloistakin, joka on myös etuliite...


      • kilogramma kirjoitti:

        Puhutaanhan kiloistakin, joka on myös etuliite...

        Ja yhtä lailla väärin :)


      • järkeä-voi-käyttää
        10-14 kirjoitti:

        Ja yhtä lailla väärin :)

        Kilo ja desi ovat normaalia puhekieltä kuitenkin.

        Se miten niitä käytetään onkin eri asia. Minä en käytä monikon desejä vaikka yksikössä käytän lähes aina pelkkää desi-sanaa tilavuuden ilmaisuna.


      • Näin_se_vain_on
        kilogramma kirjoitti:

        Puhutaanhan kiloistakin, joka on myös etuliite...

        Väitän, että yli 95 prosenttia desi- ja kilo-sanojen käyttäjistä ei ymmärrä, että kyse on etuliitteestä, joka määrittää mittayksikön kerrannaisuutta.


    • Sedä

      Kuten OritMies sanoi, vene, räme, näre, päre ja esimerkiksi herne sanojen perässä on kyllä ylimääräinen äänne (glottaaliklusiili). Kokeilkaapa ääntää hernekeitto: se ei äänny kirjoitusasun mukaan, vaan hernekkeitto.

      Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä vesi-sanan taivutuksen kanssa. Vanhoissa nykyään -si loppuisissa sanoissa on ennen ollut lopussa -ti. Siis veti, veden, vettä eli aivan looginen taivutus. Kusi taas on selvästi vettä uudempaa alkuperää, joten -si on alkuperäinen loppu ja sana taipuu sen mukaisesti kusi, kusen, kusta. Desi taas on vielä uudempi ja saa siksi partitiivissa vokaalivartalon mukaisen taivutuksen desi, desin, desiä.

      Eri ikäiset sanat tosiaan taipuvat eri tavalla. Nykysuomeen otetaan usein lainoja nimenomaan desi-sanan näköisinä i-loppuisina muotoina, jotka myös taipuvat samalla tavalla. Esim. netti, netin, nettiä :)

      • OritMies

        "...sana taipuu sen mukaisesti kusi, kusen, kusta"

        Niin, niin, mutta mistä se t tulee tämänkin sanan partitiivimuotoon?

        Näiden lukuisten sanojen kohdalla, jotka päättyvät painolliseen e:hen, tuntuu järkeenkäyvältä selitykseltä se, että niissä on muinoin ollut t lopussa ja sen takia se esiintyy partitiiveissa. Onko nämä sanat sitten vaikuttaneet muidenkin sanojen partitiivien muodostamiseen, vaikka niiden lopussa ei olisi t:tä ollutkaan.

        Samoin ihmetyttää eräs toinenkin asia: Näiden vene, räme näre ja päre tapaisten sanojen loppuun kuuluu vanhassa savon tai savolaismurteissa t:n sijaan k. Taitaa vieläkin ääntyä jossakin Ilomantsin Möhkön kylän alueella. Mutta siitä huolimatta niiden partitiivissa on näidenkin murteiden alueella "aina" ollut tämä ylimääräinen t.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      101
      1031
    2. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      57
      979
    3. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      61
      830
    4. Miehen ja naisen ystävyys

      Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa
      Ikävä
      144
      798
    5. Pidätkö itseäsi varattuna

      Kaivatullesi?
      Ikävä
      65
      695
    6. Naisten top-5 red flagit

      1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel
      Ikävä
      103
      561
    7. Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta

      ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto
      Pyhäjärvi
      90
      548
    8. 78
      541
    9. Rakastan sinua

      Anteeksi että epäilin sinua.. ❤️
      Ikävä
      53
      527
    10. Mitähän meinaat

      Vai meinaatko mitään kohtaamisen suhteen?
      Ikävä
      39
      518
    Aihe