Niin jäi koulutukset hankkimatta sosiaalisen fobian vuoksi, joka johtuu kiusaamisesta. Kiusaajathan vois maksaa mun velat ja muutenkin korvata henkiset kärsimykseni. Ottaisivat vastuun tekemisistään ja korvaisivat aiheuttamansa vahingot.
Kiusaamisen vuoksi työkyvytön ja syrjäytynyt
kiusattu_aikuinen
48328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Hyvä idis. Kiusaajat vastuuseen tavalla tai toisella.
Naiset rankaisevat kiusaajia antamalla niille pimppiä.
Aika erikoista et ihan monikossa yksikkä kohden aikuiset. Omasta mielestäni.
Mitä?
Jeesustakin vihattiin ja kiusattiin todella paljon. Jeesus ei ollut työkyvytön eikä syrjäytynyt, mutta Hän oli työkyvyttömien ja syrjäytyneiden ystävä täällä maailmassa. Ja on sitä tänäkin päivänä, vaikkei olekaan enää maailmassa.
Jeesus on Jumalan ainut Poika, joka syntyi ihmiseksi. Hän sovitti ihmisten synnit ristillä, kuolemallaan, ja nousi kuolleista!
Koulukiusaaminen on vakava synti, jonka oikeudenmukainen palkka on ikuinen kadotukseen. Jos koulukiusaaja ei kadu syntejään sydämessään, tunnusta niitä Jumalalle anteeksi pyytäen, hän ei saa niitä anteeksi, vaan jää synteihinsä. Ja joutuu kadotukseen. Kaikki pahimmatkin rangaistukset kiusaamisesta, mitä koulukiusaaja voi tässä elämässä saada, ovat lastenleikkiä sen rinnalla, mitä hän saa Jumalalta, jos ei tule katumukseen ja parannukseen synneistään. Ja järkyttävintä, hän tulee tietämään, että se on täydellisen oikeudenmukaista: hän on tullut totuuden tuomitsemaksi.
Mutta varsinainen pommi on se, että SINÄ, aloittaja, ansaitset saman rangaistuksen omista synneistäsi, jos et ole uskossa Jeesukseen. Tunnusta siis syntisyytesi Jumalalle ja ota vastaan anteeksianto Jeesuksen sovituksessa. Älä väitä, ettet ole tehnyt syntiä, vaan tutkiskele elämääsi.
Kyllä minä uskon Jeesukseen, rukoilen joka ilta, mutta enhän voi antaa anteeksi kiusaajalleni koska hän ei ole tajunnut pyytää anteeksi ja maksaa velkaansa.
Hyvä että olet uskossa Jeesukseen, syntiesi sovittajaan. Jatka rukoilemista. Jätä kiusaajat Jumalan hoideltaviksi.
Heh+no+itse+hain+nuorempana+lupaa+9mm+pistooliin+millä+olisin+hoidellut+erään+kiusaajani+mutta+näin+jälkikäteen+olen+tajunnut+että+se+olisi+ollut+pelkkää+terapiaa.+Nimittäin+aseen+saaminen.
Mikset saanut aselupaa?
Ei noin lyhyelle hukkapätkälle uskallettu antaa sitä ;)
Olisi pitänyt hankkia suosituksia sra seurasta ja siihen mun vuorovaikutustaidot eivät riittäneet. Lisäksi olin alaikäinen.
Olen tähän mennessä ampunut 22lr, 9mm, 45acp, 44 magnum, 222rem, 7.62mm itselataavalla rynkyllä sekä 12cal haulikoilla joten ei se ole pituudesta kiinni, ainakaan rekyylin hallinta.
Funny Fact: minun kiusaajistani suurin osa oli lyhyempiä kun minä, ja muutama oli keskimääräistä lyhyempiä.
kiusaajat pitää hakata. Kerran niin teinkin kaverin kanssa
Älä välitä. Ilkeät ihmiset saavat kyllä vielä kostonsa tavalla tai toisella :) Asiat kääntyvät ympäri jossain vaiheessa: he, jotka tyytyväisinä aiemmin loiskuttelivat, tulevat kärsimään myöhemmin. Nähty on omien koulukiusaajien kohdalla.
Ei pidä paikkaansa.
Tunsin tyydytystä kun näin yhden entisen prinsessan lihoneen muodottamaksi. Oli niin itseään täynnä ennen ja nyt on lyhyt ja tanakka, elähtänyt paska :)
Olen joskus miettinyt, miksi ihminen joutuu kiusatuksi. Sattumaltako? Harvoin. Minäkin jouduin lapsena kiusatuksi, koska muutin pääkaupunkiseudulle ja puhuin eri tavalla. Minua siis kiusattiin hetki erilaisuuteni vuoksi, kunnes ratkaisin ongelman väkivallalla, kuten täälläkin fantasioidaan tehtävän.
Minun kiusaamiseni loppui lyhyeen. Toisia taas kiusataan koko elämän ajan, eikä asiaa auta koulun, työpaikan tai kaupungin vaihtaminen. Ja miksikö? No koska he ovat erilaisia ja tuovat sen kärkevästi esiin. Syyksi ei siis riitä erilaisuus vaan sen yhdistäminen yleensä kovaääniseen esilletuomiseen.
Julkisuudessa olleet kouluampujatkin ovat ollet ajatusmaailmaltaan natseja ja ties mitä valtavirrasta poikkeavaa ja julistaneet sanomaansa massojen parissa. Ei ehkä kannattaisi, jos haluaa hyväksyntää.
Nyt meni ratikka raiteilta. Moni kiusattu on kyllä erilainen kuin muut, mutta ei todellakaan välttämättä tuo sitä mitenkään esiin. Erilaisuus vain paistaa ihmisestä jollain tavalla, vaikka kuinka yrittäisi olla kuin muut. Haaskalinnut haistavat sen ja kiusaaminen alkaa. Mitä enemmän kiusataan, sen oudommaksi ihminen tietysti muuttuu kun koko ajan pitää pelätä. Älä viitsi syyllistää uhreja. Erilaisuutta pitäisi osata sietää, jopa löytää siitä hyvää. Kyllä sen verran voi vaatia sekä kakaroilta että aikuisilta. Olisimme todella tylsiä, jos kaikki ajattelisimme samoin, käyttäytyisimme samoin ja näyttäisimme samalta.
Eli syyksihän lopulta kuitenkin riittää erilaisuus, paitsi jos peittää sen erilaisuutensa ja esittää tavallista? Entä jos erilaisuus on sellaista, ettei sitä voi peittää? Esim ihonväri, tai jokin fyysinen vamma, esim. puhevika, lievä kehitysvamma, tmv. Aspergerkin riittää, sillä eihän sitä oikeastaan onnistu peittämään vaikka yrittäisi.
Kouluampujien suhteen sekoitat syyn ja seurauksen. Jos yhteisö ensin hylkää sinut, niin kuinka pitkään kukaan jaksaa yrittää nuoleskella muita päästäkseen takaisin siihen yhteisöön? Jossain vaiheessa joudut joka tapauksessa sisäistämään sen, että et ole valtavirtaa, eikä valtavirta tule sinua koskaan hyväksymään, joten joudut kehittämään jonkin tavan millä rakennat elämäsi valtavirran ulkopuolella. Ihmisviha on yksi keino.
Ja tasapäistäminen (eli valtavirta) on kautta aikain ollut todella loistava ja yhteiskuntaa eteenpäin vievä juttu, eikö?
Ratikka on ollut Koskelan hallilla parkissa jo iät ja ajat. :-)
Olet mielestäni osin oikeassa. Lapsia kiusataan erilaisuuden vuoksi. Havaintojeni mukaan kuitenkin aikuisena siedetään erilaisuutta ja yritetään käyttäytyä, ellei ihminen tuo erilaisuuttaan kovin painokkaasti esiin.
Minulla oli joskus alainen, joka itse laski leikkiä ja vittuili muille. Sitten kun se sai täyslaidallisen omaa lääkettään, ei itkusta ollut tulla loppua. Ja nyt minulla on työkaveri, jossa on samaa vikaa. Minäkin yritän hillitä itseni, etten sano sille takaisin, mutta kaikki haukkuvat sitä selän takana ja mielstäni aivan aiheesta. Pikkusieluinen ja herkkänahkainen mies, jolla on hirveä pomottamisen ja oikeassa olemisen pakko. Onko vika todellakin meissä kaikissa muissa vai siinä tyypissä?
Näitä muille hankalia ihmisiä, jotka vaativat kuitenkin itselleen täydellistä kohteliaisuutta, on jonkin verran työpaikoilla. Tietenkin on, koska onhan meitä joka junaan.
Todellinen pitkäaikainen kiusaaminen on kuitenkin ihan arkipäivää suomalaisilla työpaikoilla, vaikka uhri ei olisi sen vittumaisempi kuin muutkaan. Monesti syynä on työpaikan huono ilmapiiri ja klikit. Ihmiset hakevat turvattomassa ilmapiirissä porukan tuomaa vahvuutta. Me muut ja tuo toinen on hyvä asetelma. Silloin on syntipukki, jota syyttää kaikesta ja ne omat aseveljet joiden kanssa tuntea yhteenkuuluvuutta. Tietenkin uhri ryhtyy puolustautumaan ja sitten häntä on vielä helpompi syyttää huonoksi tiimityöntekijäksi ja asennevammaiseksi.
Millä tavalla tuo on mitenkään edustava esimerkki kiusatusta?
Syyt ja seuraukset ovat jatkumo. Siihenkin on syy, miksi yhteisö on alun perin hylännyt. Enkä nyt tarkoita fyysistä erilaisuutta vaan ennen kaikkea psyykkistä. Ja kuten tuossa toisessa viestissä kirjoitin, aikuiset sietävät aika hyvin erilaisuutta, mutta ei erilaisten mielipiteiden kovaäänistä tuputtamista. Ja juuri tällaisesta näitä kouluampujia on entiset koulututtavat syyttäneet.
Minä olen ollut koko aikuisikäni suurissa miesvaltaisissa työpaikoissa, enkä ole missään tavannut kertomasikaltaista toimintaa. Kiusatut ovat aina itse ensin tehneet jotain, mikä on ärsyttänyt suuren enemmistön.
Koska en ole aikuisena työelämässä kohdannut muunlaisia kiusattuja. En muista ketään hiljaista ja syrjäänvetäytyvää, jota olisi suureen ääneen kiusattu. Eikä se ole yhteisöstä eristämistä, jos ihminen itse vetäytyy naapuripöytään kahvinsa juomaan.
Oletko koskaan ollut missään muussa töissä kun duunaripaikoissa, joihin todennäköisimmin päätyvät ne, jotka koulussa olivat hankalimpia tapauksia?
"Aikuiset sietävät erilaisuutta"
Noitavainot
Stalinin puhdistukset
Joka ikinen sisällissota
Lähes joka ikinen vallankumous
Maahanmuuttokriittisyys
Inkvisitio
jne.
Kyllä, aikuiset todellakin sietävät oikein hyvin erilaisuutta... kunnes eivät enää siedäkään, ja sitten koulukiusaajien teot kalpenevatkin niiden seurauksien rinnalla.
Mutta hei, kaikissa näissä tapauksissa tuo on ollut se valtavirta, joka ne puhdistukset on aloittanut, joten ne ovat kaikki ihan OK, ja sen uhreiksi joutuneet ovat taatusti ansainneet sen.
" kiusatut ovat aina itse ensin tehneet jotain, mikä on ärsyttänyt suuren enemmistön"
Tarkoitatko, että kun tulee erimielisyyksiä tai joku tekee virheen, sitten on jonkinlainen oikeus aloittaa tietoinen ja pitkäaikainen kiusaaminen?
Yhdellä työpaikalla minulla on mennyt työkavereiden kanssa sukset ristiin ja olin siitä tavattoman hämmästynyt, sillä yleensä tulen ihan hyvin juttuun ihmisten kanssa. Osasin ilmeisesti olla todella ärsyttävä, vaikka työskentelin eri rakennuksessa kuin muut ja tein töitä eri asiakkaille kuin muut. En siis ollut työkavereiden kanssa tekemisissä enkä vaikuttanut heidän työntekoonsa millään lailla. Pomo vihjaisi jossain työhyvinvointitilaisuudessa, että muut kokevat minun arvostelevan heidän työtään, vaikka en sanokaan mitään. Se oli aika paha heitto. Onnistuin muka arvostelemaan muita sanomatta mitään. Irtisanouduin jossain vaiheessa ja sitten sain perääni jopa työkavereiden lähettämän lahjan. Taisivat olla iloisia kun lähdin.
Taas kerran saa olla iloinen työttömyydestä. Eipä todellakaan kiinnosta olla osa yhteisöä, jossa joutuu kiusatuksi jos ei sovi tiukkaan muottiin.
Edellisessä duunipaikassa oli 2000 työntekijää, joten sinna mahtui monenmoista sukankuluttajaa. Nykyinen on keskisuuri asiantuntijaorganisaatio ja näköjään tähänkin mahtuu monenlaista persoonaa.
No johan oli esimerkkejä. Minusta tuo meni aikalailla asiasta ohi.
En minä sano, ettäkö vika aina olisi kiustatussa, vaikka usein onkin. Yksi syy muiden ärsytyskynnyksen ylittämiseen on ylenpalttinen ahkeruus ja työtarmo. Se kun saa muut näyttämään laiskoita ja siitähän ei hyvää seuraa. Tai kyseessä voi olla jonkinlainen väärinkäsitys. Tai sitten jonkun sanaton viestintä on tahattomasti sellaista, että se ärsyttää muista. Kuten vaikkapa näyttää ylenkatsomiselta, vaikkei sitä olisikaan.
Sinäkin haluat tarkoitushakuisesti ymmärtää väärin. Ei kyse mistään tiukkaan muottiin sopimisesta ole vaan tavallisten käytöstapojen puutteesta. Kuten jo sanoin, nämä tuntemani "kiusatut" ovat itse vittuilijoita, työkavereiden pomottajia, muilla omien töidensä teettäjiä jne. Vai haluatko sinä myöntää, että kuulut johonkin edellämainittuun ryhmään?
Jos ei sovi muottiin niin normaali, asiallinen käytös monesti ymmärretään mainitsemaksesi käytöstapojen puutteeksi. Pärstäkerroin sen ratkaisee, etenkin työpaikoissa jossa on paljon amislapsia. Minuste esimerkiksi ei vain ole työelämään.
Itse asiassa entisen työpaikan pahin itsensä hirttäjä oli koulutukseltaan ylioppilas. Se kävi aina kantelemassa työkavereidensa törttöilyistä ja kun minä ja muut työnjohtajat emme ryhtyneet hänen mielestään tarpeeksi ponteviin toimiin, hän sitten kirjoitti tarinoitaan firman intraan ja soitteli pääkonttorin johtajille. Eikä tietenkään nähnyt toimissaan mitään arveluttavaa. :-)
Minuakin kiusattiin yläasteella aika pahasti, oikeastaan se alkoi jo ala-asteen kuutosen keväällä sellaisena että yhtä-äkkiä kaikki kaverit hylkäsi. Joku ehkä puhui paskaa minusta tjsp. Yläasteella alkoi sitten muukin hyljeksintä, solvaaminen, nolaaminen, alistaminen, väkivalta, jne.
Kiusaaminen loppui miltei kokonaan vasta kun joku ikätoveri teki Suomen ensimmäisen kouluampumisen Raumalla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raumanmeren_koulusurmat
Kuitenkaan kouluaikojen jälkeen en ole kokenut kiusaamista, no armeijassa oli joitakin mulkkuja mutta oli siellä myös kunnon kavereitakin niin enemmän pidin mulkkujen suunsoittoa osoituksena heidän luonnevikaisuudestaan ja tyhmyydestään. Armeijassa kun pyöritään aseiden ja kovien panosten kanssa niin siellä erityisesti toisten kiusaaminen on äärimmäisen typerää ja jopa vaarallista käytöstä.
Opiskelin 90-luvulla ja valmistuin, olen ollut työttömänä ja useissa työpaikoissakin ja olen mielestäni tullut toimeen ihan asiallisesti muiden kanssa. Tällä hetkellä vakituisessa työssä ollut samassa työpaikassa 10 vuotta.
Ehkä kohdallani kiusaaminen oli vaan jotain teinien hormonihäiriöitä tms., muutama apina otti meikäläisen silmätikukseen eikä kellään muulla ollut rohkeutta asettua heitä vastaan? Eihän sitä tosin kestänytkään kuin pari-kolme vuotta.
Vanhemmat antoi mielestäni hyvän neuvon että kouluajat ei kestä loputtomiin, se on vain väliaikaista. Näin kävi ja pahat kouluajat ovat nyt jo kauuukana takanapäin :)
Elämästä ei selviä ilman ns. "kiusaamista"...
Minulle kävi samalla tavalla kuin aloittajalle. Kiusaajat ovat vastuussa siitä että en saanut ammattia, työtä enkä pillua ja saavat vielä maksaa siitä.
Hei, asiat ei ole noin. Inhimillisyyden kannalta se on hallitus, joka kiusii.
Valitettavasti maailma ei ole oikeudenmukainen vaikka meille lapsena niin valehdeltiinkin. Kaikenmaailman kyrvänsyylät jyrää täällä joten miksikä sinunkaan pitäisi toimia reilusti. Tekisi mieli antaa muutama neuvokin mutta se olisi varmaankin rikokseen yllyttämistä. Laki teeskentelee että maailma on oikeudenmukainen ja reilu mutta sekin on kaksinaamainen koska laki suojelee vain niitä kyrvänsyyliä koska se on niiden kyrvänsyylien itse kirjoittama eikä laki puolusta heikkoja vääryyksien uhreja.
Tällä pastalla tuntuu olevan paljon kirjoittajia, joille on kotona valehdeltu, että maailma on oikeudenmukainen paikka, jossa kiltit ja kunnolliset miehet saavat automaattisesti mukavan vaimon, kivan kodin ja hyvän työpaikan.
Minulla kun on sellainen mielikuva, että opetettiin maailman olevan raadollinen paikka, jossa täytyy tehdä töitä menestyksensä eteen.
Onko mielestäsi menestystä hengailla yhdettätöista vuotta palstalla ja olla naimisissa kuminuken kanssa, samalla unelmoiden japanilaisesta vaimosta? Meillä on erilainen käsitys menestymisestä....
Ilman muuta! :-)
Vaikka kiusaaminen on hyvin alhaista toimintaa niin loppuelämänsä ranttaliksi pistäminen on oma valinta. Enkä puhu onnettomuuksista tai sairauksista..
Jotkut keksivät ratsastaa parhaimmillaan vuosikymmenten takaisilla asioilla.
Sitä varten on mt-puolen palvelut jos ei muute yli pääse menneisyydestä.
Tietysti ihmisillä on erilaisia voimavaroja mutta joskus vähän ihmetyttää miten jotkut kehtaa pistää muiden syyksi kaikki omat perseilyt. :/
Minä pikkutyttönä sain jo ekana päivänä ala-asteella turpaani. Silmämustana olinkin säännöllisesti ala-asteen ajan ja yläasteella sentään opin väistelemään.. Kaikki alkoi kun eräs "pikkukovis" ei pitänyt naamastani. Ujo, hiljainen pienikokoinen ruippana kun olin eikä asiaa auttanut tahaton koulumenestys.. Olin vieläpä perusduunarin pentu, jonka kodissa ei ollut edes sisäsuihkua.
Meinasin pilata tulevaisuuttani heikoimmilla hetkillä..
Sillä yritin toisinaan saada huonompia numeroitakin jossain vaiheessa. Onneksi järki palasi enkä muiden mieliksi alkanut. Vaikka siitä ei hyvää seurannutkaa .. Hienoa kusta esim.housuunsa kivusta eikä se loppunut ennenkuin suostuin laskemaan alleni..
Että niinpä.. Oma vikanihan se toki oli. En tainnut pitää meteliä itsestäni.. Koulu ja vanhemmat olivat aika kädettömiä vaik yrittivätkin parhaansa. -> myöhemmin yläasteella tein kuten isä neuvoi turhauduttuaan kaikkeen yritykseen.. Siitä seurasi reksin puhuttelut, psykologilla käynnit ym mutta loppuipa fyysinen kiusaaminen. :P
Paras kosto oli edetä elämässä. Karma on hoitanut monia kiusaajiani.
Ei ne ikinä täysin unohdu ja muutaman kerran on tehnyt tiukkaa kun tullut somessa vastaan eräitä.. Mutta en silti koe elämäni olevan niin turha, että heidän vuoksi jotain sössisin jatkossakaan.
Elämä ei kohtele tasapuolisesti meitä. Sen kanssa vain pitää elää ja yrittää tehdä kuitenkin niin mielekästä elostaan mihin rahkeet riittää.. Eikä mässäillä menneillä.
Vihan ja katkeruuden voi parhaimmillaan jalostaa voimavaroiksi eikä se ole myöhäistä vuosien jälkeenkään. :)
Velkaantuneella ei pienet pahoinpitelysakot tunnu enää missään.
Ei mun kiusaajia kiinnosta miten mulla menee, niin miksipä munkaan pitäisi kiinnostua heistä. Heillä ei ole mitään roolia enää nykyisessä elämässäni ja hyvä niin.
Niin valehdeltiin lapsena että pitää olla reilu, oikeudenmukainen ja kiltti. Se vaan että kukaan muu ei olekaan sellainen.