Toisessa ns. Hesariketjussa tuli ydinvoiman kohdalla esiin akustojen käyttö ja valmistusmahdollisuudet tulevaisuudessa 10 vuoden aikana. Miten paljon tullaan akustoja tarvitsemaan ja kuinka kysyntä tulee kasvamaan. Onko realistista?
Akustot energiakäytössä
Energiaosaaja
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Raaka-aineet on ensimmäinen porras ja vaikea kysymys. Veikkaan että hinnat akuilla ja akustoilla tulee nousemaan ja raaka-ainepula uhkaa. Sähköautot ja sähkövarastointi tulevat kilpailemaan tuotteista. Kaivoksia tuolle raaka-aineille on vaikea avata ja se nostaa tuotteiden hintaa. Tietysti JOS keksitään täysin uusi akku, niin se voi muuttaa asiaa.
Grafiitti on halpaa (tai siis hiili on) ja siitä saa hyviä akkuja. Valmistaminen on vain ilmeisesti hieman haastavaa (=kallista). Tämä on hyvä asia, koska tällöin valmistusmäärien kasvaminen laskee hintoja.
Mutta miten tämä nyt sitten liittyi ydinvoimaan? En lähde hakemaan ns-nimellä mitään ketjua, jossa tämä yhteys on mahdollisesti selitetty.
Hesarissa ydinvoimaan liittyen joku apurahakirjailija kirjoitti muunnettua totuutta, jota täällä ahkerasti oikoilevat. Totta pitäisi keskustelupalstallakin puhua. Akkujen ja suuressa käytössä akustojen kehitystyä ei ole paljoakaan tapahtunut vuosikymmeninä. Pikkuhiljaa painavista lyijyakuista päästään eroon.
Akkuteknologia on kyllä kehittynyt paljonkin, ihan viimevuosina jopa. Ongelma on siinä, ettei tuotantoa ole vielä kovin paljoa. Tuotantoa taas ei ole, koska teknologia on kallista (ei niinkään materiaalit, siinä juuri on tullut parannusta). Lupaavimpia ovat nanoputket ja grafeeni, joista jälkimmäinen on teoriassa varsin helppoa valmistaa (onnistuu kotioloissakin parissa minuutissa). Teollisessa mittakaavassa valmistusta ei tietääkseni vielä ole. Varsinkaan tarpeeksi suurien "levyjen".
Aiemmin puhuin grafiitista, mutta akuissa todellakin on tarkoitus käyttää grafeenia.
Olet perillä asioista.
Sähkön varastointi akustoihin ei ole mikään uusi asia. Jo vuosikymmeniä sitten telekeskusten sähköjärjestelmissä sähkökatkosten aikana käytössä akustot varajärjestelmänä sinä aikana kunnes varavoimadieselgeneraattorit saavuttivat hyväksytyt jännitteet ja taajuudet. Silloin oli käytössä lyijyakut ja Suomessakin oli kaksi suurehkoa akkuvalmistajaa. Viimeisimmät ovat vieläkin käytössä, mutta uusituin akustoin.
Lithium+akkujen+hinta+on+laskenut+viimeisen+kymmenen+vuoden+aikana+keskimäärin+25+%+joka+vuosi
0,75^10 = 0,056. Meinaatko että hinnat ovat pudonneet 5,6 prosenttiin 10 vuoden takaisesta? Ja silti 10 kWh litium-ioniakku maksaa 4000 euroa, eikä kannata investointina. http://uutismaailma.com/laskelma-tesla-powerwall-ei-maksa-itseaan-investointina-takaisin-kotitaloudelle/
Kysynnän voimakkaasti lisääntyessä hinnat tulee nousemaan. Tulee raaka-ainepula. Näin se menee aina.
Niinhän se on. Tunnetut litiumvarat ehtyvät aika nopeasti jos litiumakkuja aletaan valmistamaan suuressa määrin sähköautoja ja vaihtelevatehoisten sähköntuotantojärjestelmien sähkövarastoja varten.
Sähköautojen käyttö tulee kasvamaan 10 vuoden aikana. Kun saadaan autojen hinnat laskemaan, akustojen paino kevyemmäksi, varauskykyä lisää ja verotusta alemmaksi tai pois kokonaan, niin sähköautojen määrä lisääntyy. Latauspistokkeita lisää kWh-mittareilla varustettuina tulee huoltopisteille ja taloyhtiöiden parkkipaikoille. Pientaloissa helpoin järjestää. Mukavan hiljaisia kilometrejä mökkireissuille.
Yöaikaan ne ladataan ydinvoimaloissa tuotetulla sähköllä. Kulutus on silloin muutoin vähäisempää.
Joka vuosi on tekniikka kehittynyt sähköautoissa ja akustoissa. Tavallisella sähköautolla päästään edeillisiä pidempi matka yhdellä latauksella.
Uusiutuvien palstalla on keskustelu energiavarastoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14114395/energiavarastot
Kyseisessä ketjussa ei mitään käytännössä toimivaa. Ainoastaan Helen Oy.n pilottihanke on käynnistynyt, mutta miten vastaavat toimisivat liiketaloudellisesti kannattavina nähdään kun kokemukset hankkeesta on saatu.
Superkondensaattoreissa on tapahtumassa nopeaa kehitystä, joka ilmeisesti tulee tekemään niistä akkuja edullisempia ja raaka-aineiltaan vaatimattomampia energiavarastoja. Toisaalta superkonkka autoliikenteessä on varmaan jonkinlainen uusi riski, koska konkka pystyy purkautumaan räjähdysmäisesti.
Loissähkön kompensoinnissa on suurissa käyttökohteissa käytössä suuriakin "konkkapattereita", mutta niiden sijoittaminen autoon on aivan uutta. Sen tiedän kokemuksesta ettö kun konkkapatteri vioittuneena räjähtää niin kyseiseen tilaan ei ole mitään asiaa muutamaan hetkeen. Ei tosin ole valokaarenkaan sattuessa.
Autoissa ei taida vielä olla superkonkkia, mutta nyt on kova trendi laittaa niitä mm laivoihin, akustojen kanssa. Nopea lataus on yksi etu. Mm Ruotsin ja Tanskan väliseen lauttaan on tulossa täyssähkökäyttö, mutta se taisi olla akkupatteri. Latausaika noin 8 minuuttia molemissa päissä, kertalatauksella mennään sitten salmen yli.
Norjassa on päätös, että lyhyen matkan lautat muutetaan kaikki täyssähkökäyttöisiksi, eli genun tilalle tulee akustot ja konkkapatterit.
Dieselsähkökäyttöisissä laivoissa käytetään konkkapatteria tasaamaan generaattorin lähtöä, tällä kuulemma säästetään löpöä.
Superkondensaattorit ovat käsittääksi suunnittelu ja ehkä kokeiluasteella, ainakin autokäyttöön suunnitellut mallit. Itse en ole niitä nähnyt, enkä yleensä kommentoi sellaista mihin ei ole käytännön kokemuksia. Pienessä mittakaavassa konkkia on jo aikoja käytetty erittäin lyhyiden katkosten jännitelähteenä.
No, minulla on jo käytännön kokemusta superkondensaattoreista, ja olen alalla, jossa näen niiden tulevan rytinällä. Mutta se auto, johon ne muuten sopisivat erittäin hyvin, tuntuu vielä jotenkin arvelluttavalta. Onnettomuudessa tapahtuva oikosulku voisi aiheuttaa todella pahaa jälkeä, pahimissa tapauksessa montun katuun. Ehkä tuohon keksitään vielä jotakin.
Formuloissahan on muuten todella dynaaminen kers-järjestelmä, joka kerää jarrutusenergian ja antaa sata heppaa lisää tehoa hetkessä. Onko se toteutettu akuilla vai kondensaattoreilla?