Työttömien haastattelut tietävät jättiurakkaa – jopa 1,5 miljoonaa tapaamista vuodessa
Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.
2.9.2016
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/09/02/tyottomien-haastattelut-tietavat-jattiurakkaa-jopa-15-miljoonaa-tapaamista-vuodessa/20169143/12
Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.
Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.
– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.
Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.
Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.
– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.
Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.
– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.
– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.
Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.
Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa
Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.
Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.
Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.
Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.
2.9.2016
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/09/02/tyottomien-haastattelut-tietavat-jattiurakkaa-jopa-15-miljoonaa-tapaamista-vuodessa/20169143/12
Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.
Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.
– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.
Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.
Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.
– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.
Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.
– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.
– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.
Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.
Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa
Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.
Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.
Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
13.3.2015
Näin Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia
Aamukahvi ilman päivän lehteä, työmatka jalkapatikassa, työpaikalla sotkuiset vessat. Soitto mummolta, ettei kodinhoitaja tänään tulekaan. Päivä saattaisi alkaa näin, mikäli ulkomaalaistaustaiset työntekijät ryhtyisivät yhtäkkiä lakkoon. Joillain työpaikoilla jo lähes puolet työntekijöistä on maahanmuuttajia.
9.6.2010
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/09/nain-suomi-pysahtyisi-ilman-maahanmuuttajia/20108080/12
Monilla aloilla maahanmuuttajien osuus työntekijöistä on jo varsin suuri, vaikkakin alueiden välillä on eroja.
Pääkaupunkiseudulla linja-autonkuljettajista ja siivoojista iso osa on syntyperältään ulkomaalaisia. Myös kaupan myyjistä ja ravintola-alan työntekijöistä yhä useammat ovat muita kuin kantasuomalaisia.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL:ssä) on huomattu, että erityisen yleisiä ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat kuljetusalalla. JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimistosta kerrotaan, että alueen linja-autonkuljettajista noin 40 prosenttia on maahanmuuttajia.
– Kuskipuolella on ollut hirmuinen työvoimapula jo vuoden pari, aluetoimitsija Leena Peltoniemi JHL:stä kertoo.
Hoitoalalla tarve kasvaa jatkuvasti
Julkisella sektorilla käytetään paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa myös kiinteistöpalveluissa eli siivouksessa. Peltoniemi uskoo, että myös hoitoalalla tarve kasvaa koko ajan. Lähi- ja kodinhoitajista jo varsin moni on maahanmuuttaja.
Elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta kertoo, että varsinkin rakennusalalla ulkomaisia työntekijöitä on runsaasti. Usein kyse on kuitenkin keikkatyöläisistä, jotka eivät asu vakituisesti Suomessa.
Myös Björkbackan mukaan kuljetus- ja siivousalat työllistävät paljon ulkomaalaistaustaisia. Björkbacka ei kuitenkaan usko, että alat täysin lamaantuisivat ilman maahanmuuttajia. Vaikeuksia epäilemättä tulisi.
Siivoojista ja keittäjistä pulaa myös taantumassa
Elinkeinoelämän keskusliitossa on lähiaikoina valmistumassa tutkimus maahanmuuttajista eri aloilla. Asiantuntija Riitta Wärn pystyy kertomaan tässä vaiheessa vain siitä, mille aloille on jopa taantuman aikana ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä.
– Lähes jokainen kiinteistöpalvelualan yritys on kokenut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa.
Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.
SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.
– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.
Työvoimaa on ollut vielä melko hyvin tarjolla. Tilanne muuttuu EK:n jäsenyritysten mielestä nopeasti, kun noususuhdanne alkaa. Lähiaikoina työvoimapula uhkaa Wärnin mukaan terveydenhoitoalaa, tietotekniikkaa, vähittäiskauppaa, elintarviketeollisuutta, kuljetus- ja liikennealaa sekä varastointia.
Lääkärit työskentelevät lähihoitajina
Yksi maahanmuuttajia runsaasti työllistävistä yrityksistä on Itella. Henkilöstökonsultti Wilberforce Essandor Itellasta kertoo, että maahanmuuttajia työskentelee paljon esimerkiksi jakelussa ja lajittelussa.
Esimerkiksi logistiikkakeskuksen lajittelutöissä ja varhaisjakelussa maahanmuuttajien osuus on Essandorin mukaan noin kolmekymmentä prosenttia.
Tunnetusti maahanmuuttajien on usein vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. JHL:n Leena Peltoniemi tietää, että lähihoitajat voivat olla koulutukseltaan lääkäreitä, koulunkäyntiavustajat opettajia ja siivoojat insinöörejä. Hietaniemen hautausmaalla puutarhatöitä tekee meksikolainen eläinlääkäri.
Mielenkiintoista nähdä, miten pieneksi n. 260 euron kuukausittainen työmarkkinatukeni voidaankaan vielä sanktioida. Kai sitä voi haastattelussa käydäkin, mutta miten jonkin uuteen velvollisuuteensa valmiiksi leipääntyneen tyypin kanssa juttelu muuttaa sitä tosiasiaa, ettei nykymaailmassa vain ole työpaikkoja ihmisille, joilla ei ole työkokemusta ja jotka eivät osaa mitään sellaista, mistä kukaan olisi valmis maksamaan?
Jos et osaa mitään mene ammatilliseen koulutukseen.
Hain, en päässyt. Syy oli, että koulutuspaikan saamiselleni ei ollut työvoimapoliittista perustetta. Koska minulla on työmarkkinoilla yhdentekevä ylempi korkeakoulututkinto, minun odotetaan työllistyvän sillä (ja olemattomalla työkokemuksellani) joihinkin fiineihin paperinpyörittelyhommiin, eli en heidän mukaansa enää tarvitse ammatillista koulutusta. Melkein tekisi mieli "tunnustaa" yliopistolle, että haamukirjoitutin graduni jollakin toisella tyypillä, jotta tutkintoni mitätöitäisiin ja saisin mahdollisuuden opiskella jotakin järkevää ja hyödyllistä.
Työttömyysturvalla opiskelu harvoin onnistuu. Sen sijaan jos opintotukikuukaudet on poltettu, opiskelijana saa aina toimeentulotukea.
Itse asiassa työttömyysturvalla opiskelu olisi onnistunut, siitä oli jo TE-keskukselta myönteinen päätös. Homma olisi sikälikin suosinut minua, että opiskellessa työmarkkinatukea olisi maksettu täysimääräisenä ilman 50 prosentin leikkausta, joka minuun nyt kohdistuu asuessani vanhempani kanssa.
Tämä työvoimapoliittinen perustelu oli oppilaitoksen päätös. Tavallaan ymmärrettävää, että etusijalle laitettiin ne, joilla ei ole peruskoulun päättötodistuksen jälkeen muuta tutkintoa suoritettuna, mutta ei tämä yleinen oikeudenmukaisuuden periaate nyt henkilökohtaisesti hirveästi lämmitä.
Oliko se työvoimakoulutus? Niihin on erittäin vaikea päästä. Kerran hain siivojakurssille, ja hakijoita oli kolme kertaa enemmän kuin paikkoja enkä taatusti ollut lähimaillakaan. Toisaalta hain tänä keväänä yhteen maan halutuimmista ja vaikeimmin päästävistä yliopistolinjoista ja jäin aivan karsiutumisrajalle. Kun hakee yliopistoon, mahdollisuuksiinsa voi yleensä itse vaikuttaa.
Totta kyllä... mutta en halua enää yliopistoon. Mikäänhän ei estäisi jatkamasta jatko-opintojani, ja ehkä jostakin löytyisi niin typerä säätiö, joka erehtyisi antamaan apurahaa johonkin niin turhaan kuin väitöskirjani tutkimusaiheelle, mutta väitöskirjan tekoon – saati apurahan kerjäämiseen asialle, joka omasta mielestäni ei sellaista ansaitse – ei ole minkäänlaista kiinnostusta ja motivaatiota.
Kaipaan vain jotakin yksinkertaista tekemistä (voi olla tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaakin, kunhan se ei vaadi ajattelemista), josta maksettaisiin jotakin.
joka viides työssä käyvä suomalainen käyttää liikaa alkoholia. tämä sanoo kaiken työelämästä. työelämä antaa liikaa paineita. en itse halua tälläistä joten en mene työelämään ollenkaan. jos muutaman kympin haluavat ottaa tuesta minulta pois siksi että en mene töihin niin siinähän ottavat. ihan sama.
Ei tule kyllä koskaan tuo toimimaan!
Minua ei varmasti kutsuta mihinkään haastatteluun. Siellä työkkärissä on minusta hullun paperit, työkkärin täti kirjoitti itse minusta kaikenlaista paskaa että olen vajaaälyinen joka ei osaa mitään eikä tule koskaa koskaan saamaan töitä. Siitä huolimatta olen opiskellut rakennusmestariksi ja pari muutakin ammattia on. En ole käynyt työkkärissä 7 vuoteen enkä ole edes töitä hakenut.
Parempi tapa olisi kunnon nöyryytys. Työtön pakotettaisiin karenssin uhalla pitämään jatkuvasti päässä lippalakkia jossa lukisi olen työtön. Kyllä työnhaku alkaisi maistumaan.
Jokohan urbaanilegenda Terosta käy toteen?
Herrat ovat keksineet uuden bisneksen jolla saadaan kupattua veronmaksajien rahoja. Ensin vähennettiin TE-keskuksen työntekijöitä ja sitten hommat siirretään yksityiselle. Tässä saattaa palaa aika paljon veronmaksajien rahoja herrojen bisneksiin.
Ei tässä tulla hullua hurskaammaksi, koska työnantajat eivät halua palkata pitkäaikaistyöttömiä. Päättäjät tietävät tämän, mutta heille sillä ei ole mitään väliä, koska heitä kiinnostaa vain dollarit.
Sipilä kätyreineen johtaa valtiota kuin yritystä, ja yrityksessähän tuottamattomasta yksiköstä hankkiudutaan nopeasti eroon. Valtiossa tämä ei käy ihan niin helposti, sillä kansalaiselle ei voi antaa potkuja valtiosta pelkän tuottamattomuuden vuoksi. Silti en olisi kuin hieman yllättynyt, jos kutsussa työttömyyshaastatteluun yksityisen haastattelijafirman edustajan kanssa mainittaisiin haastattelupaikkana olevan metsäautotie n. 20 kilometriä lähimmästä taajamasta. Oma lapio mukaan.
Tässähän se tulikin. Suuri puhallus veronmaksajilta alkaa.
http://yle.fi/uutiset/tyonvalitykseen_iskee_taysremontti__yksityisille_yrityksille_aukeavat_suuret_markkinat/9142602
Tämä vähentää työttömyyttä kun pitää palkata haastattelijoita.Lisää tällaista.
Työpaikat ei lisäänny. 5 vuoden päästä on yhtä paljon työttömiä kuin nyt.
eikä työnantajat palkkaa suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä.
Paljonko nämä nerot ovat saaneet luotua uusia työpaikkoja? Ei auta haastattelut , vaikka järjestäisivät viikon välein. Masentunut pitkäaikaistyötön kettuuntuu vain enemmän tällaisesta holhouksesta. Toki, jos työpaikkoja on jossain piilossa, niin aika noloa, että tässä maassa on työttömiä niin paljon.
työpaikkoja voidaan aina tehdä. laitetaan meidät työttömät roskia kerään kaduilta ym paikoista leipä palkalla ja sitten saadaan työttömyystilastot korjattua että noilla herroilla ja muilla itkupilleillä on parempi mieli ja sitten keskitytään oikeisiin ongelmiin kuten kansaedustajien,toimitusjohtajien ym ylisuuriin palkkoihin, vanhusten kaltoihinkohteluun ym