Kuopiolaismieheltä vietiin työpaikka

Kiva kuulla , että sinä tykkäät "päästä keksijöistä", laitan sinut tänne linkkilistalle, jotta voidaan yhdestä päästä joskus keksijä kivoja juttuja. Sinä olet eläkkeelle jäänyt tanssija ja minä merimies. Ihanaa syksyä !!!! Koita keksiä lisäjuttuja päästäsi.

Elämäntilanteet, olosuhteet ja tavoitteet muuttuvat.

Poikamiehenä ainoa sisältö oli puutteentorjunnan ja hurvittelun yhdistäminen.

Sittemmin vakiintuminen ja perheen perustaminen omine haasteineen ja tavoitteineen. Työstä saatava korvaus oli ratkaisevan tärkeä tekijä.
Taloudellisen paineen hellittäessä alkoivat muut tekijät muodostumaan tärkeiksi.
Mielikuvitusköyhänä yksilönä 3 - 4 vuotta oli aika jonka jälkeen en enää kyennyt saamaan sen hetken työstäni tyydytystä. Siis uuteen paikkaan.

Vaimoni kanssa meillä oli myös työn ulkopuolisia mielenkiinnon kohteita ja kun mahdollisuus painopisteen siirtämiseen niihin aukeni, niin olisi ollut outoa jos emme olisi käyttäneet hyväksemme sitä mahdollisuutta.
Tämä on meidän valintamme.
Tuttavapiirissämme on henkilöitä jotka vielä työrajoitteisina ikäreinä hakevat elmänsisältönsä työstä.

Vanha kansa sanoo, että kukin taaplaa tyylillään.

Loistavaa tekstiä, tunnistin kirjoittajan, erittäin fiksun kaverin. Kuuntelin jokin aika sitten radiohaastattelua, jossa toimittaja kysyi palopäälliköltä, miksi uuteen paloasemaan rakennetaan rampit pyörätuoleille. Palopäällikkö vastasi: "Meistäkin tulee joskus vanhoja". Oli pakko ajaa auto tiesivuun naurukohtauksen takia.

Omaa onneaan on vaikea verrata toisen onneen tai ainakin se on hyödytöntä.

On jotenkin tuttua samaistua tuohon kirjoitukseen, jos on yksin elävä ja täysin omistautunut työlleen ja varsinkin jos se työ on antanut myös melkein kaikki ihmissuhteet vuosien ajan niinsehän on melkein pelottava tilanne.
Kun suljet työpaikkasi oven jätät kaiken taaksesi, harvoin ihmiset työpaikalla tulevat niinläheisiksi ystäviksi, että heitä yhtenään arjessa tapaisi, vain joskus joissain järjestetyissä tilaisuuksissa. poikkeuksiakin tietty on.
En yhtään ihmettele, että haluaa siirtää eläköitymistä mahdollisimman pitkälle.
Tosin se voi olla sikäli vielä vaikeampaa, jos ajattelee niin, että lopetan kun en enää kuntoni puolesta pärjää. Siinä voi käydä sitten niin, että kun viimein on pakko tilanne lopettaa koska kunto pettää. Niin aatteles, sitten saattaa saada sairauden kaiken muun muutoksen lisäksi, vaikea se tilanne on silloinkin murehtia mennyttä työtä ja työkavereitakin.

Kun 15 vuotiaana aloittaa kaupan tsupparina ja tekee sen jälkeen erillaisia töitä 6o ikävuoteen asti, niin kyllä riittää jokaiselle ihan varmasti. 65 on hyvä raja jos aloittaa työt 25-30 vuotiaana.

Jaa, ei minulle riittänyt, ei sinne päinkään. Johtuisiko sitten siitä, että aloitin tsupparina siistissä sisätyössä, Rautatiehallituksessa. Joskus tosin joutui käymään pienen matkan päässä ammoniakkivarastossa, se oli aika rankka keikka huolimatta siitä että enimmäkseen sisätyötä, asemahallin läpi kun viiletin. Tänä päivänä en ymmärrä, kuinka se ammoniakkivaraston työnjohtaja vai mikä hän nyt olikaan, pystyi siinä kopissaan jatkuvasti olemaan ja hengittämään.

bessie- kirjoitti:

Jaa, ei minulle riittänyt, ei sinne päinkään. Johtuisiko sitten siitä, että aloitin tsupparina siistissä sisätyössä, Rautatiehallituksessa. Joskus tosin joutui käymään pienen matkan päässä ammoniakkivarastossa, se oli aika rankka keikka huolimatta siitä että enimmäkseen sisätyötä, asemahallin läpi kun viiletin. Tänä päivänä en ymmärrä, kuinka se ammoniakkivaraston työnjohtaja vai mikä hän nyt olikaan, pystyi siinä kopissaan jatkuvasti olemaan ja hengittämään.

Lue lisää

Olen kerran aikoinani käynyt tutustumassa erääseen huonekalufirmaan ja siellä käveltiin läpi tutkaillen eri työvaiheita. Keskellä erästä salia oli lasiseinäinen koppi, jossa käsiteltiin kaikista myrkyllisimpiä hartseja yms aineita. Se oli eristetty muusta toiminnasta. Kopissa kuitenkin työskenteli mies ilman minkäänlaisia turvalaitteita, muistan vieläkin tuon miehen silmät, joilla hän meitä vilkaisi. Ne näyttivät jo silloin sairailta, ehkäpä ei tuossakaan työssä eläkkeelle jäädä, jos jäädään ei ainakaan terveenä.