Tasaisen tylsää arkea

Mulle on ainakin tärkeintä, että saadaan olla yhdessä. Päivän paras hetki on, kun saa yhdessä syödä hernesoppaa saman pöydän ääressä tai sukeltaa peiton alle vierekkäin joko kirjoja lukemaan tai hellimään. Ihan sama mitä muuten tapahtuu kunhan saadaan olla yhdessä ja pidetään yhtä. Muu on plussaa, mutta en tarvitse kalliita matkoja tms. jotta suhteemme voisi hyvin.
Taidan olla aika vaatimaton :)

Olisiko mahdollista että matkustelisit myös yksin tai jonkun kaverin kanssa? Järjestä joku yllärijuttu teille miehen kanssa yhteisesti, jos mies innostuisi lähtemään seuraksi. Eihän sen tarvitse mikään kallis juttu olla.

On tullut elettyä suhde jossa ei juurikaan ollut yhteistä. Ei sitten oikein puhuttavaakaan. Arvostimme myös eri asioita ja hän oli myös aika matkustuskammoinen. Ei toiminut.

Nykyisessä suhteessa voin tehdä miltei kaikkea yhdessä miehen kanssa. Juttu luistaa ja tykätään tehdä paljon samoja asioita ja jakaa arkea. Se kaikki myös lisää läheisyyttä. Muutenkin ollaan samanhenkisiä. Tämän nykyisen miehen ansiosta mun elämässä on nykyään enemmän reissuja ja juhlia ja nautin siitä.

Kun ollaan ns. tylsässä 8-16 työssä, harrastuksetkin ovat mitäänantamattomia ja lisäksi ollaan riippuvaisia puolison läsnäolosta, tulee just tämä on pakko keksiä yhteistä tekemistä-tilanne.

Silloin kun ihmiset ovat eläneet ennen parisuhdettakin yksin, harrastaneet ja tehneet asioita omin päin ja saavat niistä tyydytystä, ei ole tätä - kaikki pitää tehdä kimpassa - tarvetta.

meistä toinen tekee vuorotyötä, eli molemmat saa olla välillä yksinkin kotona mikä on ihan kiva juttu. Molemmilla on myös aikaa olla yksin, niinkuin mäkin olen nyt tällä viikolla aamupäivät yksin kotona.

Pystyisin tekee yksin reissuja, ja olen tehnytkin, mutta tuntuu vaa niin tyhmältä olla suhteessa ja tehdä yksin reissuja :/ haluaisin jakaa kokemukset jonkun kanssa. Kaveria ei ole, jolla olisi varaa lähteä.

Sen vuoksihan suhteessa ollaan, että saa jakaa ja tehdä asioita yhdessä. Useimmiten se on tosi mukavaa. Ei se silti tarkoita liimautumista tai roikkumista.

Mä teen noi kaikki yksin. Ei sekään kivaa aina ole.

Tiedän täysin miltä sinusta tuntuu, olen samassa tilanteessa: Olemme kolmekymppisiä, 10 vuotta oltu yhdessä, asutaan yhdessä, lapsia ei olla hankkimassa.

Mies ei halua tehdä yhteisiä suunnitelmia, kavereittensa kanssa kyllä reissaa ulkomailla ja viettää viikonloppuja, minua ei "huolita" mukaan. En usko että meidän yhteisestä reissusta edes tulisi kovin hauskaa, kun mielenkiinnon kohteet ei kohtaa.

Haluaisin hankkia edes jotain yhteisiä muistoja miehen kanssa. Asunnon ostoa jarruttelen nyt itsekin, sillä en halua sitoutua miehen kanssa asuntolainaan niin kauan kun omat fiilikset ovat tällaiset. En oikeasti tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Lähteminen muuten hyvästä suhteesta tuntuu järjettömältä, ja mietin olenko suurennellut tätä asiaa omassa päässäni liikaa.

No tuskimpa tavallisempaa tarinaa on olemassa.

Parisuhteeseen astuu arki ja nainen tylsistyy. Miehelle yleensä riittää, että nainen on. Nainen tarvitsisi enemmän.

On myös hyvin yleistä, että nainen haluaisi matkustella ja miehelle riittää hyvin kotimaakin. Mies usein näkeeulkomaan matkailun turhana rahanmenoa.

Sanot miehelle, että sinä lähdet lätkimään, jos tilanne ei muutu.

Tosin, en ymmärrä miksi kaipaat jotain muuta kuin tavallista arkea niin kovasti. No, jokainen kaipaa jotakin... Meidän perheessä on lapsia, ja se riittää täyttämään meidän arjen. Saa seurata lasten kasvua, nauttia siitä kaikesta. Omakotitalokin on, joten kodin laitto meille molemmille tärkeä juttu. Ei me kovin usein reissuja tms kaivata.

Te ette halua lapsia, ette naimisiin tms. Mitä tarkoitat sillä, että suhde menisi eteenpäin? Anteeksi vanhanaikaisuuteni, mutta varmaankin teidän suhde nyt on sitä mihin se on mennäkseen, kun ette suhteeseen muita osia halua. Muutokset haluaminen on eri asia kuin eteenpäin menemisen haluaminen.

Aika moni meistä naisista on lirissä, kun asunto on yhteinen, velka otettu yhdessä, mites siitä lähdet! Älkää hyvät immeiset hommatko omaisuutta yhteiseksi, ennen kuin olette sata varmoja, että suhde toimii vuosikymmeniä! Ei vaikeuksia, jos on miljoonakodista kysymys, mutta jos on halpa talo, jota nykyään ei uskalla alkaa edes myömään! Siinäpähän sitten kärvistelet!