Kaj Kunnas on antanut kasvot aivoinfraktilleen, se on kuulemma täynnä masennusta, tuskaa ja pelkoa. Olenko jotenkin poikkeava kun en tunne henkistä tuskaa sairaudestani vaan tunnen olevani onnellinen sekä erittäin onnekas kun kaikesta kokemastani huolimatta kykenen jo kolmen vuoden kuntoutuksen jälkeen liikkumaan joitakin matkoja ilman apuvälineitä ja elämään melko itsenäisesti. Vanha totuus että mikä merkitsee toiselle hyvin vähän, voi toiselle merkitä hyvin paljon, minulle esim.yksin kaupassa käynti merkitsee paljon vaikken kykene itse ostoksiani kotiin kantamaan vaan ne tuodaan sinne.
Koita Kunnaksen Kaj tsempata
PatePorista
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Me olemme yksilöitä, toinen kestää enemmän elämän kolhuja kuin toinen mutta vanhan sanonnan mukaan kukaan ei saa enempää kuin kantaa jaksaa.