No mutta!
Elän taas vaihteeksi tätä aivan ihanaa aikaa kuukaudesta. Pari päivää ennen menkkoja olin kuin perseeseen ammuttu karhu ja nyt menkkojen aikana olen itkuherkkä nynnerö. Kaikki on oikeasti hyvin, mutta kuukautisten aiheuttamat näppylät naamassa tuntuvat kaatavan maailman, on paha olla ja itkettää. Tiedän hyvin mielialanvaihteluideni johtuvan hormooneista, mutta välillä vaan en jaksaisi käydä läpi tätä samaa rumbaa joka kuukausi. Sinänsä kuukautiseni ovat "helpot", eli säännölliset ja melko kivuttomat. Psyykkinen puoli huolestuttaa enemmän. Mulla on niin paha olla aina muutaman päivän kuukaudesta. Vanhat asiat alkavat itkettää, tuntee itsensä epäviehättävksi ja vatsamakkaratkin häiritsevät. Järki ymmärtää tämän kaiken typeräksi, mutta tunnepuolella käyn ylikierroksilla. En viitsi tavata poikaystävää näinä muutamina päivinä, ukko saisi ainakin verbaalisesti turpaan.
Kerran sattuivat nämä kivat päivät pääsykokeiden aikaan, vaikuttivat keskittymiskykyyni, vaikka lopulta pääsinkin sisään. Kerran minä 20-vuotias tyttö itkin koko päivän sängyssä peiton alla paskaa elämääni, joka muutaman päivän kuluttua oli täysin ok mielialani tasaannuttua.
Muutama päivä kuussa menee siis itsensä inhoamiseen ja kiukutteluun. En varmasti ole ainoa, mutta ei tätä oikein jaksa. Ehkäpä pillereistä olisi apua..? Tai sitten tuntisin oloni paskaksi koko kuukauden ajan...jotain mun on pakko keksiä tähän. Välillä on sitten niin kivaa olla nainen!!
Oli pakko purkaa vähän tätä shitti-oloa, anteeksi. Palsta taitaa olla vähän väärä :).
Elän taas vaihteeksi tätä aivan ihanaa aikaa kuukaudesta. Pari päivää ennen menkkoja olin kuin perseeseen ammuttu karhu ja nyt menkkojen aikana olen itkuherkkä nynnerö. Kaikki on oikeasti hyvin, mutta kuukautisten aiheuttamat näppylät naamassa tuntuvat kaatavan maailman, on paha olla ja itkettää. Tiedän hyvin mielialanvaihteluideni johtuvan hormooneista, mutta välillä vaan en jaksaisi käydä läpi tätä samaa rumbaa joka kuukausi. Sinänsä kuukautiseni ovat "helpot", eli säännölliset ja melko kivuttomat. Psyykkinen puoli huolestuttaa enemmän. Mulla on niin paha olla aina muutaman päivän kuukaudesta. Vanhat asiat alkavat itkettää, tuntee itsensä epäviehättävksi ja vatsamakkaratkin häiritsevät. Järki ymmärtää tämän kaiken typeräksi, mutta tunnepuolella käyn ylikierroksilla. En viitsi tavata poikaystävää näinä muutamina päivinä, ukko saisi ainakin verbaalisesti turpaan.
Kerran sattuivat nämä kivat päivät pääsykokeiden aikaan, vaikuttivat keskittymiskykyyni, vaikka lopulta pääsinkin sisään. Kerran minä 20-vuotias tyttö itkin koko päivän sängyssä peiton alla paskaa elämääni, joka muutaman päivän kuluttua oli täysin ok mielialani tasaannuttua.
Muutama päivä kuussa menee siis itsensä inhoamiseen ja kiukutteluun. En varmasti ole ainoa, mutta ei tätä oikein jaksa. Ehkäpä pillereistä olisi apua..? Tai sitten tuntisin oloni paskaksi koko kuukauden ajan...jotain mun on pakko keksiä tähän. Välillä on sitten niin kivaa olla nainen!!
Oli pakko purkaa vähän tätä shitti-oloa, anteeksi. Palsta taitaa olla vähän väärä :).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itellä on ainaki niin huonoja kokemuksia pillereistä, että ne nyt ainaki tekee olon paskaks! Ennen niitä ei juurikaan ollu mitää hirveitä pms-oireita, mitä nyt vähän finnejä ja rintoja aristi, mutta nyt on tosiaan lähes joka toinen päivä kauheeta kiukuttelua ja itkua. En siis suoranaisesti siihen ainakaa suosittele pillereitä. Tosin voihan olla, että nekin vaikuttaa yksilöllisesti ja niistä sinulle apua olisi. Ehkä kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Ei ainakaan kannata kärsiä tollasesta, ku siihen varmasti jotain apua on keksitty. Mikäli uskoo luontaistuotteisiin, ni kantsii sellasestaki liikkeestä kysellä neuvoja. :)