Huoltajuuskiista

Se on kato pettynyt, niin sinuun kuin itseensäkin. Sä olet nyt sen ainut negatiivisten tunteiden kohde, rakkaus on muuttunut vihaksi, ja niin edelleen...

Raskastahan se tietenkin on, olla aikuisen ihmisen roskakorina, mutta piruako te siinä toisianne sätitte, hakekaa viranomaisapua. On kyse lapsen parhaasta ja eroavat aikuiset eivät aina kykene sitä itse järjestämään, saatikka ylläpitämään.
Sosialitantat auttaa.

Mitä sopimista siinä vielä on, jos lapsi kerran ei ole edes vielä syntynyt?
Ensin pitää tehdä isyystestit, vasta sitten voi sopia elatuksesta tai huoltajuudesta!
Vain hullu sitoutuu elättämään syntymätöntä lasta tuosta noin vaan!

eihän kukaan haluu elättää kenenkään toisen kersaa, joten ex-ukkos odottelee enste kakrun syntymisen, isyystestaukset yms ja vasta sitten, jos se ipana on hänen, maksaa ruokot.
Mut eihä se isyyden vahvistaminen tarkota sitä, että mies haluaa olla sun kersan huoltaja tai ees isä sille. Maksaa elareita jos on pakko, mutta ei mitään muuta.