Jokainen meistä väsyy. Monet väsyvät työssään, jotkut taas kodissaan lasten sairastaessa. Monelle vanhuus merkitsee pysyvää väsymystilaa. Sairaus saattaa uuvuttaa. Vaikeat ihmissuhteet näännyttävät. Toki keskellämme näyttää olevan sellaisia, joille väsymys on tuntematonta. Mutta moni joutuu alituisesti kamppailemaan väsymyksen tunteen kanssa. Mikä pahinta, väsyneenä ärsyynnymme vähästäkin, itsehillintämme pettää, "räjähdämme". Väsyneenä myös monet pienetkin asiat muuttuvat vuorenkorkuisiksi esteiksi ja ahdistavan masennuksen aiheiksi. Epäilykset Jumalaa kohtaan heräävät kiusaamaan.
Väsymys osoittaa meille, kuinka voimamme ovat rajallisia. Emme jaksakaan kaikkea mitä pitäisi. Laiminlyöntien määrä kasvaa. Siksi väsymyksen kokeminen on nöyryyttävää. Mutta saamme olla väsyneitä. Olkoonkin, että väsymyksen syynä on oma taitamattomuutemme. Emme ole oppineet sanomaan ei. Väsymys on kuten kipukin ruumiimme ja sielumme varoitus. Se sanoo: hellitä hetkeksi. Meidän pitää sitä kuunnella. Varoitukseen on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota. Jo pienikin loma saattaa saada ihmeitä aikaan. Lääkärillä käyntikin voi olla hyödyksi.
Yksi väsymyksen vaikutus on hengellisen elämän lamaantuminen. Emme jaksa rukoilla. Raamatun luku ei maistu. Hengellisen julistuksen kuunteleminen vain nukuttaa. Sydämemme on turta kuin ihra (Ps 119:70).
Sielunvihollinen käyttää taitavasti hyväkseen meidän väsymystämme. Sen tavoitteena on, että luovumme kilvoituksestamme ja tehtävästämme Jumalan valtakunnassa. Erityisen taitavasti se pelaa masennuksen, epäilyksen ja toivottomuuden tunteellamme. "Kun olet tuollainen, sinun ei kannata enää jatkaa." "Älä jatka esirukousta, älä ole uskollinen uhraamisessa, älä käy sen saman vanhan sanan kuulossa." Paha haluaa saada meidät yhdessä kohdin antamaan periksi ja sen jälkeen se vakuuttaa, ettei ole mitään syytä jatkaa kamppailua muillakaan alueilla. "Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia" (Saarn 10:l). Sen sijaan Pyhä Henki sanoo: "Vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele, mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta" (Hepr 10:37). "Ole uskollinen kuolemaan asti" (Ilm 3: 10).
Erityisen tärkeää on väsyneenä palauttaa toistuvasti mieleen Jeesuksessa Kristuksessa tarjona oleva Jumalan armo ja sen kyky hoitaa meitä täysin ja kaikessa joka hetki. Armohan on Golgatalla sovitetun Jumalan sydämellä oleva mieli meitä kohtaan. Se ei ole riippuvainen mielialastamme. Meidän puoleltamme on kysymys vain siitä, että avaamme toistuvasti väsyneen, epäilysten ja haluttomuuden kiusaaman sisimpämme tälle armolle ja käymme siihen sisälle. Avautuminen on mahdollista vain sanan lupausten edessä. "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta'' (Jer 31:3). Meitä kutsutaan ottamaan armo vastaan ja kaikessa perustautumaan siihen.
Jumalan armo minua kohtaan merkitsee, että saan jälleen anteeksi väsymykseni ja sen aiheuttamat masentavat lankeemukseni. Armo merkitsee myös sitä, että minua kannattavat iankaikkiset käsivarret silloinkin, kun olen tylsä, hermostunut ja syyllistynyt malttini menettämiseen. Tosin ihmissuhteiden hoidon tähden on tärkeää uskaltaa pyytää anteeksi niiltä, joille olen tuiskinut. Mutta Jumalan armo minua kohtaan on muuttumaton ja aina avoin, kunhan vain riipun kiinni sen lupauksista. "Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin" - perille pääsyyn asti.
TAPAHTUI MITÄ TAPAHTUI
Olen usein toistanut karua väitettä: koska tahansa voi meille kenelle tahansa tapahtua mitä tahansa. Kenties se tuntuu liiankin kovalta sanalta. Koen sen kuitenkin auttavan minua kohtaamaan elämään kuuluvia yllätyksiä. Kaikki ei suinkaan mene elämässä niin kuin olemme toivoneet. Emme hallitse tapahtumia, joita kohtaamme. Todellisuus voi olla varsin julmaa ja saatamme joutua käymään läpi hyvinkin tuskaisia asioita. Olemme avuttomia ja niin hauraita, kun elämä alkaa viskellä.
Luke lisää..
http://rovasti.fi/node/231
Väsymys osoittaa meille, kuinka voimamme ovat rajallisia. Emme jaksakaan kaikkea mitä pitäisi. Laiminlyöntien määrä kasvaa. Siksi väsymyksen kokeminen on nöyryyttävää. Mutta saamme olla väsyneitä. Olkoonkin, että väsymyksen syynä on oma taitamattomuutemme. Emme ole oppineet sanomaan ei. Väsymys on kuten kipukin ruumiimme ja sielumme varoitus. Se sanoo: hellitä hetkeksi. Meidän pitää sitä kuunnella. Varoitukseen on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota. Jo pienikin loma saattaa saada ihmeitä aikaan. Lääkärillä käyntikin voi olla hyödyksi.
Yksi väsymyksen vaikutus on hengellisen elämän lamaantuminen. Emme jaksa rukoilla. Raamatun luku ei maistu. Hengellisen julistuksen kuunteleminen vain nukuttaa. Sydämemme on turta kuin ihra (Ps 119:70).
Sielunvihollinen käyttää taitavasti hyväkseen meidän väsymystämme. Sen tavoitteena on, että luovumme kilvoituksestamme ja tehtävästämme Jumalan valtakunnassa. Erityisen taitavasti se pelaa masennuksen, epäilyksen ja toivottomuuden tunteellamme. "Kun olet tuollainen, sinun ei kannata enää jatkaa." "Älä jatka esirukousta, älä ole uskollinen uhraamisessa, älä käy sen saman vanhan sanan kuulossa." Paha haluaa saada meidät yhdessä kohdin antamaan periksi ja sen jälkeen se vakuuttaa, ettei ole mitään syytä jatkaa kamppailua muillakaan alueilla. "Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia" (Saarn 10:l). Sen sijaan Pyhä Henki sanoo: "Vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele, mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta" (Hepr 10:37). "Ole uskollinen kuolemaan asti" (Ilm 3: 10).
Erityisen tärkeää on väsyneenä palauttaa toistuvasti mieleen Jeesuksessa Kristuksessa tarjona oleva Jumalan armo ja sen kyky hoitaa meitä täysin ja kaikessa joka hetki. Armohan on Golgatalla sovitetun Jumalan sydämellä oleva mieli meitä kohtaan. Se ei ole riippuvainen mielialastamme. Meidän puoleltamme on kysymys vain siitä, että avaamme toistuvasti väsyneen, epäilysten ja haluttomuuden kiusaaman sisimpämme tälle armolle ja käymme siihen sisälle. Avautuminen on mahdollista vain sanan lupausten edessä. "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta'' (Jer 31:3). Meitä kutsutaan ottamaan armo vastaan ja kaikessa perustautumaan siihen.
Jumalan armo minua kohtaan merkitsee, että saan jälleen anteeksi väsymykseni ja sen aiheuttamat masentavat lankeemukseni. Armo merkitsee myös sitä, että minua kannattavat iankaikkiset käsivarret silloinkin, kun olen tylsä, hermostunut ja syyllistynyt malttini menettämiseen. Tosin ihmissuhteiden hoidon tähden on tärkeää uskaltaa pyytää anteeksi niiltä, joille olen tuiskinut. Mutta Jumalan armo minua kohtaan on muuttumaton ja aina avoin, kunhan vain riipun kiinni sen lupauksista. "Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin" - perille pääsyyn asti.
TAPAHTUI MITÄ TAPAHTUI
Olen usein toistanut karua väitettä: koska tahansa voi meille kenelle tahansa tapahtua mitä tahansa. Kenties se tuntuu liiankin kovalta sanalta. Koen sen kuitenkin auttavan minua kohtaamaan elämään kuuluvia yllätyksiä. Kaikki ei suinkaan mene elämässä niin kuin olemme toivoneet. Emme hallitse tapahtumia, joita kohtaamme. Todellisuus voi olla varsin julmaa ja saatamme joutua käymään läpi hyvinkin tuskaisia asioita. Olemme avuttomia ja niin hauraita, kun elämä alkaa viskellä.
Luke lisää..
http://rovasti.fi/node/231
Vastaukset 6
Vanhimmat
luvallanne väsyn.
''Sielunvihollinen käyttää taitavasti hyväkseen meidän väsymystämme. Sen tavoitteena on, että luovumme kilvoituksestamme ja tehtävästämme Jumalan valtakunnassa. Erityisen taitavasti se pelaa masennuksen, epäilyksen ja toivottomuuden tunteellamme. "Kun olet tuollainen, sinun ei kannata enää jatkaa." "Älä jatka esirukousta, älä ole uskollinen uhraamisessa, älä käy sen saman vanhan sanan kuulossa." Paha haluaa saada meidät yhdessä kohdin antamaan periksi ja sen jälkeen se vakuuttaa, ettei ole mitään syytä jatkaa kamppailua muillakaan alueilla. "Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia" (Saarn 10:l). Sen sijaan Pyhä Henki sanoo: "Vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele, mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta" (Hepr 10:37). "Ole uskollinen kuolemaan asti" (Ilm 3: 10).''
ok-
ok-
ok-
ok-