Paralymppialaisissa yli 300kg.

Onhan se kova rauta ja arvostan, mutta kun elimistö hermottaa vain ylävartaloa, niin kyllähän se tietynlainen etu penkkaajalle on. Paluttavaa treeniä tulee myöskin itseään käsivoimin liikutellessa kivasti.
Samoin tasapaino, joka on voimantuoton edellytys on paralympiapenkkaajilla varmistettu kiinnittämällä nostaja penkkiin, joten ihan ei voi verrata raw penkkiin.

Siis vielä; tämä kommentti vain siksi, että yritän ymmärtää, miten noin hurja tulos on mahdollinen ja olen jo aiempien paralympialaisten yhteydessä keskustellut tästä asiaa paremmin tuntevien kanssa.

Ristiriitaista IOC:n taholta on, että penkkipunnertajan on oltava vammainen, jotta pääsee rengaskisoihin urheilemaan.

Uskomattomia suorituksia vammaisurheilijoilta kaikenkaikkiaan. Esim. entinen F-1 kuljettaja pyörätuolikelauksessa ym.ym. Siihen pitää olla mieletön voitontahto, periksiantamaton halu harjoitteluun ja usko siihen omaan tekemiseen. "Minä tulen täältä vielä;" kin. Kaikesta huolimatta.

Henk.koht. olen sitä mieltä että tämänpäivän nuoret on palveltu piloille. Esim. jääkiekko, jalkapallo- ja monet muut joukkuelajit. Jos autolla pitää pentu viedä "harkkoihin", niin silloin on jo puolet menetetty.
Suomen menestyneimmät urheilijat , olympiavoittajat ja maailmanmestarit ovat niiltä ajoilta, kun henkilöautoilla ei ipanoita kuskailtu. Myös tällä hetkellä maailman huiput sattuvat jostain syystä tulemaan sellaisista olosuhteista, joissa ihan omaehtoinen toiminta on se pääasia ja siis älytön kilpailuvietti, sekä voitontahto. Se ei tule Audin takapenkiltä. Valitettavasti. Se asia selvisi mm. Rion olympialaisissa suomalaisten taholta erittäin hyvin.