Nyt on pakko vuodattaa...mikä ihme saa tällaisen yleensä suhtkoht järkevän ihmisen käyttäytymään tällä tavalla parisuhteessa??? Seurusteltu ollaan puolisentoista vuotta, mies on pettänyt ja jättänyt mut jo muutamaan otteeseen ja itsekin olen jättänyt hänet pari kertaa, viimeksi tänä viikonloppuna kun sain taas selville miehen naisseikkailuita...silti mietin tässä koko ajan miten saisin hänet takasin ja antaisin anteeksi taas kaikki sekoilut, noin vain..jotenkin tuntuu et rahkeet ei riitä lopulliseen eroon kun yhteisiä tulevaisuudensuunnitemiakin on tehty, nyt on niin vaikea yrittää unohtaa kaikki tulevaisuuden "haaveet..."!varsinkin kun en ymmärrä mikä pistää miehen pettämään (kyse ei pelkästään satunnaisista hairahduksista vaan suhteista muiden kanssa..) ja samaan aikaan puhumaan mulle yhteen muutosta yms..??jos kerran tekee niin paljon muita mieli niin miksi ihmeessä hän on roikkunut mun kanssa näinkin kauan?? Kesällä jo erottiin yli kuukaudeksi kun mies löysi toisen naisen, mutta silti palattiin yhteen...nyt kaduttaa niin paljon, olis vaan pitänyt silloin kestää sydänsurut ja olla huolimatta miestä takaisin, nyt täytyy sitten kärsiä kaikki uudestaan alusta asti! Auttakaa hyvät ihmiset mua ja kertokaa miten pystyn nyt unohtamaan tämän miehen, johan multa menee loppukin itsekunnioitus jos annan taas kaiken anteeksi....kun taas on sellanen olo että parempi olis olla petturin kanssa kuin yksin...
vaikeaa!!!
tyhmäkö...
91130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
en kyllä ole ehkä paras ihminen neuvomaan, mutta... Oletko ollut hetkeäkään onnellinen tämän miehen kanssa, vai meneekö suurin osa ajastasi miettiessäsi että mitähän se nyt tekee, kenen kanssa? jne... Suhteenne kuulostaa aika tuhoon tuomitulta!! Näin ulkopuolisena se on helppo sanoa, että JÄTÄ SE SIKA! Ansaitset parempaa!
mun jätkä teki samaa.7v yhes ja piti taloaki rakentaa.Onneks tuli mitta täyteen enkä tehny elämäni tähänasti suurinta virhettä!!
Kohta huomaat miten kyllästyt ja satutat itseäsi
jäämällä suhteeseen jos olet fiksu.Jätä äläkä ota takasin.Ei se ole valmis mihinkään vakavaan!!
Tiedostat sen itse..
Herran jumala! Pois elämästä tommoset idiootit!!!!
Ja kaikkihan niitä tulevaisuuden suunitelmia tekee... ei se että teet niitä juuri tämän kyseisen henkilön kanssa,tarkoita sitä että ne täytyy myös toteutaa yhdessä. Voit toteuttaa ne jonkun muun kanssa,jonkun kehen voit luottaa....
Vaikuttaa siltä että mies pitää sinua vähän niinkuin "turvana paikkana",mihin mennä sen jälkeen kun on harrastanut niitä yhden yön jutujaan (en tarkoita turva paikkaa hyvässä mielessä)..onko se nyt sitten kiva paikka olla?
Älä tuhlaa yhtään enempää aikaasi tuollaiselle paskalle! On parempi olla yksin...
Se tekee aluksi kipeää,mutta helpotuu ajan myötä... mutta luulen että sinulle ei tule edes ikävä tuota henkilöä kunhan pystyt olemaan erossa siitä.
Eilen tein sen mitä olen harkinnut jo pitkään ja jätin poikaystäväni. En jaksanut enää ainaista valehtelua ja kieroilua. Olin henkisesti valmistautunut eroon niin kauan, että surun lisäksi tunnelma on enimmäkseen helpottunut. Voin jatkaa elämää vihdoin eteenpäin ja pitkään jatkunut epätietoisuus ja tuska toisen sanoista ja teoista on poissa. Ihmettelen voiko tästä tosiaan päästä näin helpolla?
Mulla on samanlainen kokemus. Tässä tapauksessa olin kyllä ensin tietämättäni itse se toinen nainen, koska aluksi mulla oli miehen kanssa pelkkä seksisuhde ja kun sain tietää hänen tyttöystävästään kerroin tälle ja lopetin jutun miehen kanssa. Myöhemmin kuitenkin aloimme miehen sinnikkään ruikuttamisen jälkeen seurustelemaan. Tuntui että on parempi olla hänen kanssaan kuin yksin.
Kestin hänen ilkeää käyttäytymistään ja annoin aina kaiken anteeksi. Ajattelin että kyllä hän välittää ja että en halua olla yksin.Mutta kun sain kuitenkin lopulta tietää että kyseinen kusipää petti mua exänsä kanssa, Romahdin ihan täysin ja päätin etten enää kestä sitä paskaa.
Jätin miehen ja vaikka yksin oleminen kauhistuttaa todella paljon uskon että tästä on selvittävä. Eihän elämässä ole mitään järkeä jos ei koskaan opi elämään itsensä kanssa.
Tiedän että suakin pelottaa yksin oleminen, yksinäiset illat ja elämän epävarmuus. Uskon kuitenkin että jos pysyt erossa miehestä, huomaat kaiken surun ja tuskan jälkeen että olet saanut itsekunniotuksesi takaisin ja voit taas kulkea pää pystyssä. Jos taas jatkat miehen kanssa et loppujen lopuksi enää edes tunne itseäsi vaan elät hänen elämäänsä hänen ehdoillaan.
Kerää voimia ja mieti asioita älä hätiköiden palaa miehen luo, se helpottaa oloa vain hetkeksi. Toivon sulle voimia ja parempaa huomista.
jätä se mies!yök kuin voit mennäees samaan sänkyyn sen rötilään kanssa joka on vehdannut muitten kanssa!mun ex-petti minua muutaman kanssa ja siihen loppu vaikka vaikeeta oli lätkästä se tuttu ja turvallinen pihalle!sinä alotat uuden elämän ja rupeat siittä nauttimaan etkä oota että taas saat miehesi kiinni vieraista.
kiitos kaikille, kyllähän mä sen itsekin tiedän minkälaisen kusipään perään haikaileen, pitäis vaan yrittää pysyä lujana vaikka olis kuinka ikävä! Eiköhän tää tästä päivä kerrallaan parane vaikka yksinäiset illat on kyllä niin pirun vaikeita! ..Ehkä s eparas tapa olis löytää uutta ajateltavaa, harmi vaan kun ei niitä miehiä ihan ovan takana jonossa ole:)
kuvittelenko vaan, että naiset ovat aina antamassa anteeksi,yrittämässä jatkaa suhdetta....he miettivät keinoja saada exä katumaan ja tulemaan takaisin....Ystäväpiirissäni on todella vähän suhteita,joissa nainen olisi heittänyt miehen pellolle syrjähypyn tai muuten vaan huonon käytöksen takia!tuntuu että kaikki antavat vain anteeksi,hymyilevät tekohymyään ja takertuvat taas miehen kainaloon...Katsovat toistuvaa pettämistä ruusunpunaiset lasit silmillä..
Tottakai ihmiset tekee virheitä,ja pitää antaa anteeksi,mutta ei aina!!Kuvittelin aina etten olisi tuollainen heikko "pompotettava"mutta tuli sekin piirre itsestä löydettyä...Roikun exässä seksiä apuna käytttäen...Säälittävää ja itsetuhoista...Miten tälläisesta saisi lopun!?!?Ovatko naiset vieläkin tasa-arvon vuosituhannella heikkoja luolamiehiään kaipaavia bimboja.
Itsekin oon aina ennen ollu hyvinkin itsenäinen ja alkuvaiheessa todellakin olin valmis heittämään miehen pihalle pienimmästäkin syystä...kai se syy on sit siinä kun erehtyy kiintymään toiseen liikaa niin asetelma muuttuu!
Sama juttu, ei ole munkaan ystäväpiirissä pahemmin tapauksia joissa nainen olis jättäny miestä "vain" esim. syrjähypyn takia, useammin se huonosti käyttäytyvä mies jätetään vasta sitten kun on löydetty uusi tilalle!(niin kai sitä itsekin olisin mieluummin tehnyt)
Ruusunpunasia laseja en tunnusta kyllä omistaneeni, oon koko ajan kyllä tiedostanu realiteetit mutta kai ne vastoinkäymiset jotenkin tuppaa "unohtumaan" hyvinä hetkinä ja jossain vaiheessa tulee jo tunne, ettei jaksa edes välittää..kunnes sit tulee seuraava märkä rätti naamalle..
...Kai se ainoa tapa sit olis tosiaankin etsiä jotain uutta ajateltavaa ja täyttää se paikka jollain paremmalla, kunhan ei jää vanhoihin murheisiin kieriskelemään! ..