Olen yrittänyt unohtaa parin kuukauden takaisen tapahtuman, mutta välillä se silti iskostuu ajatuksiin ja tulee ihan luuseriolo itselle. Eli hoidin kolme vuotta erästä kunnan tointa määräaikaisena sijaisena ja sen jälkeen paikka tuli julkiseen hakuun ja toinen henkilö valittiin virkaan enkä tullut valituksi edes varasijalle. Hoidin työni hyvin ja olin pidetty työntekijä (näin ainakin luulin), ja sain hyvät suosittelut jatkoa ajatellen tyyliin "voin suositella "henkilöä" vastaaviin töihin" yms, mutta koskaan en saanut selkeää vastausta siihen miksi minä en kelvannut. Ehkä möhlin haastattelussa (ymmärsin kuitenkin että haastattelun perusteella valittiin toinen ja ns. vaikutusvaltaisempi, "nimekkäämpi" henkilö) , työstäni ei kuitenkaan ollut tullut mitään valituksia, näin minulle sanottiin. Nyt olen vastaavassa työssä muualla sijaisena (tosin osa-aikaisena) ja se on auttanut kyllä ammatillisen itsetuntoni palautumisessa, mutta silti sitä miettii välillä edelleen että olenko aivan väärällä alalla ja olenko aivan vääränlainen henkilö henkilökohtaisilta ominaisuuksiltani hoitamaan tällaista työtä. Onko kohtalotovereita? Miten olette asian ottaneet ja sen kanssa oppineet selviämään? Pääosin ajattelen positiivisesti ja että kaikella on tarkoituksensa jne jne, mutta SILTI... Monessa työssä olen ollut ja aina pidetty työntekijä, mutta vakipaikkaa en ole onnistunut saamaan vaikka työttömänäkään ei ole muutamia kuukausia lukun ottamatta tarvinnut olla.
minua ei valittu hoitamaani virkaan
xwxwx
3162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos kunnon toimesta kysymys nin olet a) liian fiksu ja liian pätevä sekä liian kallis ja b) haluavat mahdollisimman tyhmän, jott voivat rauhassa tehdä rikoksia sekä c) haluavat palkata suojatyöpaikkaan jonkun todella vaikeasti työllistettävön (vankilasta vapautuneen, alkoholistin, narkin, homon, hameisiin pukeutuvan miehen)/poliittisin perustein/jonkun oman kaverin.
Sinulla on myös hyvät työtodistukset, hyvä itsetunto, kenties hyvä koulutus. Tämä aiheuttaa monessa kateutta ja katkeruutta, joten yrittävät mustamaalata maineesi ja lytätä itsetuntosi. Heikkoitsetuntoista ja tyhmää helpompi käyttää hyväksi ja manipuloida. Tyhmempi ja heikkokahjaisempi työllistyy ehkä paremmin, mutta palkka on matala ja työkaverit melko tyhjäpäitä. Mitä tyhmempi olet sitä parempi. Liian tunnollinen on usein epätoivoinen, ei arvosta itseään ja antaa usein itseään käyttää hyväksi.
Työyhteisö tosin saattaa koostua todella tyhmistä, laiskoista, rikollisen taustan omaavista sekä muuten vaan heikkolahjaisista. Haluaisitko heidän pariin töihin? Tuskin.
Näitä on paljon tällaisia, että jollain teetetään sijaisuutta, mutta jos työntekijä alkaa kysellä parempaa palkkaa, virka laitetaan julkiseen hakuun ja virkaan valitaan joku ihan muu. Yleensä joku sellainen, joka on hyvä tuttava valintaporukalle. Ja näillehän ei mitään sitten voi.
Työt teetetään aina halvimmalla tekijällä eli todennäköisesti se toinen hakija oli halvempi. Vakituisiin töihin yleensä pääsee vain suhteilla. ja muilla teetetään yleensä pätkätöitä lyhyillä työsopimuksilla koska ei haluta sitoutua kyseiseen henkilöön.