Tuntuu ihan kauhealta edes kirjottaa tästä tänne,mutta kirjotan kuitenki (tulee huono omatunto)...Olen seurustellut poikaystäväni kanssa nyt 2,5. Mielestäni rakastan häntä, pelkään kuitenkin että entä jos se onkin vaan turvallisuuden tunne, tottumus. Välimme ovat ihan kunnossa, mutta haluaisin enemmän. Seksi on mitä se on, en saa siitä oikeen mitään muuta kuin turhautuneen tunteen (yleensä ainaki). Poikaystäväni ei tee mitään muuta kuin on tietokoneella kun tulee töistä. Viikonloput menee ryypätessä, enkä jaksa häntä minuuttiakaan kun hän on humalassa... Onko syytä eroon!? Pelottaa ihan ajatella asiaa, koska välitän kuitenkin hänestä! Kertokaa joku viisaampi, mitä tehdä.
Onko syytä?
???
41277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
meil ihan sama tilanne.ja sanoin sille moro. ei kannata olla kenenkään kans tottumuksesta.ja on niitä parempiakin ukkoja=)
mutta kun välitän hänestä niin paljon, että pelkkä eron ajatteleminen sattuu!!? Vai johtuuko sekin tunne vaan yksinjäämisen pelosta? Oon ihan sekaisin...
Mulla on sama ongelma, lähes samoin sanoin. Koulun jälkeen ukko menee koneelle, ja viettää sen kanssa koko päivän iltaan asti. Mistään ei puhuta, mitään ei tehdä yhdessä..mutta seksi on kuitenkin hyvää..sitä kuitenkin harrastetaan ihan liian harvoin. Mekin ollan seurusteltu vajaa kolme vuotta..luulen että rakastan, mutta en tiedä rakastanko oikeasti..voiko tällaista suhdetta rakastaa?? Tiedän että pelkkä ajatteleminenkin erosta sattuu..jos vain voit puhua miehesi kanssa, niin puhu! Minä en uskalla puhua..mietin vain itsekseni mikä on pielessä, ja jotain pitäis tehdä..mutta mitää en saa siltikään aikaan..Ole rohkea..puhumalla asiat selkenee..jos ei selkene niin lähde huonosta suhteesta,niin vaikeaa kuin se onkin.
jos haluat kohtalotoverin ja jutella asiasta niin meilaa [email protected]