VM julkisti maatalouden menot, mutta vaikeni 700 miljoonan euron eläkerahoista
Valtiovarainministeriö avasi uudessa Tutkibudjettia.fi-palvelussaan budjetin saloja, mutta jätti työn puolitiehen,
VM:n palvelu on hyvin vajavainen.
Ensinnäkin budjetista on valittu esitettäväksi vain 10 teemaa. Näitä ovat esimerkiksi korkeakoulutus, lapsilisät, opintotuki, liikenneväylät ja veteraanit. Teemoihin liittyvät määrärahat on koottu yhteen yhden tai useamman ministeriön hallinnonalan määrärahoista ”kokonaismomenttitason tarkkuudella”.
Toiseksi teemojen välittämä tieto on rajoitettua, minkä ministeriökin toki myöntää. Silti ulkopuolisille syntyy vaikutelma, että pyyhe on heitetty kehään jo kättelyssä. Niin vajavaisia laskelmat ovat. Ja vaikka VM mainostaa teemojen valintaa ajankohtaisuudella, ei sieltä löydy esimerkiksi maahanmuuttoon tai yritystukiin liittyviä tietoja. Molemmat puhuttavat kansalaisia.
VM: Kaksi miljardia euroa
Maatalous on hyvä esimerkki siitä, miten vajavainen VM:n palvelu on. Maatalous on yksi palvelun kymmenestä teemasta, mutta veronmaksajaa VM:n erittely ei paljon lämmitä. Lähinnä se hämmentää. Niin vajavaisia luvut ovat. Luvut ovat vajavaisia siitäkin huolimatta, että budjettikirja vilisee erilaista maatalouteen liittyvää menoa, jonka perusteella relevanttia kokonaissummaa olisi voinut avata paljon laajemmin.
Tutkibudjettia.fi-palvelun maatalous-teemaan on laskettu mukaan 1,8 miljardin euron viljelijätuet, 100 miljoonan euron maaseudun kehittämistuet ja 86 miljoonan euron rakennetuet. Ne tekevät yhteensä 1 986 miljoonaa euroa. Toisaalla VM:n palvelussa kerrotaan, että nämä maatalouden tulotuet ovat joko kokonaan kansallisesti rahoitettu (maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki)
Kertomatta jää, mikä on kokonaisuuden kansallinen osuus. Kun Ilta-Sanomat selvitti asiaa viimeksi reilu vuosi sitten, kansallinen osuus oli yli puolet.
Tämän oleellisen tiedon poisjättäminen ei veronmaksajan näkökulmasta ole kuitenkaan VM:n erittelyn suurin puute. Suurin puute on se, että VM vaikenee täysin siitä, että ensi vuonna suomalaiset veronmaksajat maksavat suoraan budjetista 79 prosenttia maatalousyrittäjien eläkkeistä. Puhutaan 700 miljoonan euron jättisummasta, ja tämä potti on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa.
Eläketuki kuin pieni ministeriö
Maatalouden eläke-eurojen suurusluokkaa voi verrata pienempien ministeriöiden, kuten oikeusministeriön 900 miljoonan euron tai ulkoministeriön 1,1 miljardin euron kokonaismenoihin.
. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella Melalla on 66 000 työelämässä olevaa asiakasta ja 123 000 eläkkeen- tai tuensaajaa.
Lomituspalveluihin 159 miljoonaa
Mutta löytyy budjetista paljon muutakin maatalouteen virtaavaa rahaa, jos vaan haluaa kaivaa.
Valtiolle koituva lasku maatalousyrittäjien lomituspalveluista on ensi vuonna 159 300 000 euroa. Harva yrittäjä saa vastaavanlaista tukea. Turkistuottajien lomituspalveluihin uppoaa 2,6 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätaloutta varten on oma ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö. Sen hallinto- ja tutkimuskuluihin uppoaa vuodessa 126 miljoonaa. Joku voisi kysyä, miksi maatalous, joka muodostaa vain alle viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, tarvitsee oman ministeriön?
Ei pidä unohtaa myöskään maa- ja metsätalouden erilaisia verohelpotuksia. Esimerkkinä mainittakoon Juha Sipilän (kesk) hallituksen tuore päätös suunnata metsänomistajille 13 miljoonaa euroa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamaan. Muutakin löytynee.
Suomesta ei taida löytyä yhtään maatilaa, joka pärjäisi ilman tukia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001271249.html
Valtiovarainministeriö avasi uudessa Tutkibudjettia.fi-palvelussaan budjetin saloja, mutta jätti työn puolitiehen,
VM:n palvelu on hyvin vajavainen.
Ensinnäkin budjetista on valittu esitettäväksi vain 10 teemaa. Näitä ovat esimerkiksi korkeakoulutus, lapsilisät, opintotuki, liikenneväylät ja veteraanit. Teemoihin liittyvät määrärahat on koottu yhteen yhden tai useamman ministeriön hallinnonalan määrärahoista ”kokonaismomenttitason tarkkuudella”.
Toiseksi teemojen välittämä tieto on rajoitettua, minkä ministeriökin toki myöntää. Silti ulkopuolisille syntyy vaikutelma, että pyyhe on heitetty kehään jo kättelyssä. Niin vajavaisia laskelmat ovat. Ja vaikka VM mainostaa teemojen valintaa ajankohtaisuudella, ei sieltä löydy esimerkiksi maahanmuuttoon tai yritystukiin liittyviä tietoja. Molemmat puhuttavat kansalaisia.
VM: Kaksi miljardia euroa
Maatalous on hyvä esimerkki siitä, miten vajavainen VM:n palvelu on. Maatalous on yksi palvelun kymmenestä teemasta, mutta veronmaksajaa VM:n erittely ei paljon lämmitä. Lähinnä se hämmentää. Niin vajavaisia luvut ovat. Luvut ovat vajavaisia siitäkin huolimatta, että budjettikirja vilisee erilaista maatalouteen liittyvää menoa, jonka perusteella relevanttia kokonaissummaa olisi voinut avata paljon laajemmin.
Tutkibudjettia.fi-palvelun maatalous-teemaan on laskettu mukaan 1,8 miljardin euron viljelijätuet, 100 miljoonan euron maaseudun kehittämistuet ja 86 miljoonan euron rakennetuet. Ne tekevät yhteensä 1 986 miljoonaa euroa. Toisaalla VM:n palvelussa kerrotaan, että nämä maatalouden tulotuet ovat joko kokonaan kansallisesti rahoitettu (maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki)
Kertomatta jää, mikä on kokonaisuuden kansallinen osuus. Kun Ilta-Sanomat selvitti asiaa viimeksi reilu vuosi sitten, kansallinen osuus oli yli puolet.
Tämän oleellisen tiedon poisjättäminen ei veronmaksajan näkökulmasta ole kuitenkaan VM:n erittelyn suurin puute. Suurin puute on se, että VM vaikenee täysin siitä, että ensi vuonna suomalaiset veronmaksajat maksavat suoraan budjetista 79 prosenttia maatalousyrittäjien eläkkeistä. Puhutaan 700 miljoonan euron jättisummasta, ja tämä potti on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa.
Eläketuki kuin pieni ministeriö
Maatalouden eläke-eurojen suurusluokkaa voi verrata pienempien ministeriöiden, kuten oikeusministeriön 900 miljoonan euron tai ulkoministeriön 1,1 miljardin euron kokonaismenoihin.
. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella Melalla on 66 000 työelämässä olevaa asiakasta ja 123 000 eläkkeen- tai tuensaajaa.
Lomituspalveluihin 159 miljoonaa
Mutta löytyy budjetista paljon muutakin maatalouteen virtaavaa rahaa, jos vaan haluaa kaivaa.
Valtiolle koituva lasku maatalousyrittäjien lomituspalveluista on ensi vuonna 159 300 000 euroa. Harva yrittäjä saa vastaavanlaista tukea. Turkistuottajien lomituspalveluihin uppoaa 2,6 miljoonaa euroa.
Maa- ja metsätaloutta varten on oma ministeriö, maa- ja metsätalousministeriö. Sen hallinto- ja tutkimuskuluihin uppoaa vuodessa 126 miljoonaa. Joku voisi kysyä, miksi maatalous, joka muodostaa vain alle viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, tarvitsee oman ministeriön?
Ei pidä unohtaa myöskään maa- ja metsätalouden erilaisia verohelpotuksia. Esimerkkinä mainittakoon Juha Sipilän (kesk) hallituksen tuore päätös suunnata metsänomistajille 13 miljoonaa euroa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia helpottamaan. Muutakin löytynee.
Suomesta ei taida löytyä yhtään maatilaa, joka pärjäisi ilman tukia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001271249.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Entisten viljelijöiden työeläketuki ei ole maataloustukea, ei myöskään entisille viljelijöille maksettavat kansaneläkkeet ole maataloustukea.
Avaus on aivan "väärin sammutettu" juttu.
Maataloustuottajien myeleläkkeet ovat maataloustukea koska ne maksetaan vero ja velkarahoista.
Kepulainen trollaa.
..ihan miten vaan, mutta, maataloudessa olevat yrittäjät saavat aivan poskettomasti eri muodoissaan verovaroja. Hinta lappu on YLI 6000 000 000 euroa.
6 miljardia euroa ja lisää annetaan, kun "idänkauppa" ei vedä!...
Totta.
Näin se menee.