Kun vihdoin pääsi huonosta työpaikasta pois

Samat on kokemukset, narsistit on narsisteja, elämä on liian lyhyt olla kiusaajien ehdoilla, Jaksamista sinulle, Työnantaja oli karelia ammttikorkeakoulu

Heräsin sumusta, kun kerrottiin ettei työt jatku. Olin iloinen. Itsetuntoni palasi.

Elämä on muutakin kuin työ. Mieluumin yhteisön jäsenenä kuin yksin.

Kallis opetus. Kouluissa ei opeteta miten päädyt työyhteisön uhriksi. Kouluissa ei opeteta tunnistamaan millaiset työyhteisöt ovat vaaralliset. Kouluissa ei opeteta suojaamaan itsensä. Kaikki tähtäävät siihen, että "Työhön kannattaa mennä. Siellä saat ammatillista kokemuksia". Sinisilmäisyydellä ja avoimuudella on hintansa.

Kerran näin entisen työpaikan jäsenen. En olisi odottanut, koska hänen asuinpaikkaan oli vähintään 300 km. Sydän tykytti huippusataa. Sanoin kaverille, että mun on nyt heti lähdettävä täältä tai joko oksennan tai pyörryn tai teen molempia. Yritin keksiä miten saan taas ajatukset selkeiksi, normaaleiksi. Olin ennenkin koonnut itseni, mutta onneksi ei tarttenut laittaa itsensä tilttiin, kuten tein aikaisemmassa työpaikassa. Se oli yhtä sumua se jakso.

Joku keskusteli jostain työhön liittyvästä - olin vähän kauemmin läsnä ja keskustelu ei liittynyt millään tavalla minuun (tiedän, kun minusta puhutaan). En muista mikä se maaginen sana oli, mutta sydän tuntui jättävän muutaman kierroksen välistä eli en meinannut saada happea lainkaan. Piti ottaa rinnasta kiinni. Myöhemmin ajattelin, että voiko elämä päättyä näin nopeasti ja näin nuorena. Että näinkö nämä ihmiset järkyttyvät ja saavat sydänkohtauksen ja kuolevat. Kun kuulevat jotain, jonka sydän ottaa raskaasti.

En tiedä millainen työntekijä minusta tulee. Oletettavasti vaikea, koska minulla on entistä vaikeampi small talkata. Mietin, voinko enää luottaa kenenkään. Mitä tarkoitusperiä heillä on. Ovatko he oikeasti ystävällisiä vai paholaisia. Haluavatko he, että epäonnistun.

Kun pääsee toisenlaiseen ympäristöön kuin se epäsopiva/huonon ilmapiirin yhteisö, niin itsetunto kohoaa ja on myös terveempi ja nukkuu hyvin. Jos joutuu menemään takaisin siihen epäsopivaan ympäristöön, niin aika pian itsetunto menee taas pyttyyn ja alkaa tulla monia oireita ja ongelmia. Sinnillä siitä selviää kyllä, mutta aika menee sumussa, eikä siitä jälkeenpäin muista oikein mitään. Tuskakin unohtuu.

Suuntaa paremmille urille, tutkaile sydäntäsi, lepää ja ideoi. Kaikkialle johtaa teitä.

Siivousala yks hankalin ala,jossa väsyy fyysisesti ja psyykkisesti,sekä jos ilmapiiri tökkii,lähde pois.