Oon turruttanut itseäni. Oon susta aivan sekaisin. Mutta mä oon kuten ennenkin, olen sun läheinen työkaverisi. Me olemme niin kunnollisia. Puhumme perheestä ja elämästä. Mietimme katseemme tarkkaan. Katsomme silloin kun siihen on lupa. Otamme muut mukaan. Jostakin, jostakin.pienestä tiedän että tiedät. Mutta mä en jaksa tätä enää. En jaksa tätä esittämistä, tyhjää puhetta säästä ja kuulumisista. Äärimmäistä korrektiutta, sitä nanosekunttia kun tiedän että tiedät. Mä en vaan enää jaksa. En mäkään tiedä mitä pitäisi tehdä, miten pitäisi olla. Mut hei, älä tee mulle sitä "oot mulle ihan niinkuin muutkin, en katso kun kävelet ohi"- paskaa, se sattuu oikeesti. Sä oot mun, mä oon sun, me tiedetään se, vaikkei toisiamme saatais ikinä.
Kysyit sentään kuulumiset mies
Luesekirjoitusedes
16210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oli sellainen kirjoitus, että on pakko kysyä mihin suuntaan suomea viesti on tarkoitettu? Minkä kokoinen on työryhmä ja onko minkä tyyppistä työtä?
Terveysala
Mitähän mä osaisin tehdä ? Mulla on samanlainen ongelma erästä naista kohtaan ?
Ja mulla miestä, voisin kirjoittaa täysin samoin kuin aloittaja...Voisit pyytää jonnekin, että juteltaisiin?
Voisihan sitä pyytääkin, sillä paljon olisi kerrottavaa :)
Mitä kerrottavaa sulla olis? :) Pyydä...
Kaikenlaista tunteista :) Pyytäminen vaatiikin rohkeutta, sillä on poikkeuksellinen nainen. Ymmärrän sen päivä päivältä enemmän :)
Niin olisi mullakin...Rohkeus vaan puuttuu nykyään
Työpaikka on poliisin murharyhmässä.
Ja minulla yhtä miestä kohtaan. No. Ei tarvi nut hetkeen tätä kokea ku olen poissa. Mutta taas kun kohta nähdään. Sama tuska alkaa.
Menee aivan sanattomaksi,ku osaat niin hyvin kirjoittaa ajatuksesi. Samoin naiselle.
Huh, huh, ihan uskomatonta... Voin allekirjoittaa jokaisen sanan, koska oma tilanteeni on niin samanlainen. Tänäänkin mietin että pitää jaksaa keskustella töissä muidenkin kanssa, vaikka oikeasti haluaisin vaan tuijottaa silmiisi ja keskittyä siihen mitä sinulla on sanottavaa. Anteeksi jos olen joskus kylmä, mutta en oikein tiedä mitä tekisin. Välillä yritän vaientaa tunteeni, mutta epäonnistun aina oikein kunnolla.
Ne vilkaisit silmiin, varovaiset hymyt ja kahdenkeskiset keskustelut on minulle tärkeitä. Paljon tärkeämpiä kuin ehkä arvaatkaan. En vaan tiedä mitä tehdä... M->N, Pirkanmaa
Hyvä, meillä on kuitenkin.yhteys ja ne kahdenkeskiset hetket ystävyyden.kautta..
Vois olla Oulussa.
Oon tismalleen samanlaisessa tilanteessa mutta toisinpäin, nainen käyttäytyy kuin alkuperäiskirjoituksen mies . Muutamassa juhlatilanteessa hieman humalassa on kyllä tunnustettu rakkautta molemmin puolin mutta muuten on jäätävä korrektius, ei sanaakaan tunteista. Tilanne repii sisältä täysin palasiksi, itsetunto välillä täysin pohjamudissa ! Ei mitään tietoa mitä jatkossa, ei mitään tietä ulos, ahdistaa !! Mutta silti rypee toteutumattomassa, korventavassa rakkaudessa !!
Sopis mun tilanteeseen. Juuri näin kaikki mennyt.