Elämä tuntuu just nyt tosi vaikealta. Noin vuosi sitten erosin miehestäni, jonka kanssa olimme kuusi vuotta yhdessä. Melkeinpä heti aloin tapailla itseäni 10 vuotta vanhempaa miestä, ja nyt olemme jo kihloissa ja talolainakin on tullut hankittua. En saa ex-miestä mielestäni ja olen alkanut olemaan tosi epävarma tunteistani tätä nykyistä kohtaan. välillä jopa inhoan/vihaan häntä. Koko suhteemme ajan takaraivossa on kuitenkin piillyt ajatus että onkohan tämä kuitenkaan nyt sitä? Ei kai tällaisia ajatuksia pitäisi olla vajaan vuoden yhdessäolon jälkeen? Vai aloinko seurustella vain siksi että en osannut olla yksin, oli helpompaa hypätä toisen syliin ettei tarvi olla yksin. Miten saan selvyyden tunteisiini? ja miten pystyn unohtamaan exän? minulla on häntä kohtaan vielä todella vahvoja tunteita, mutta tiedän ettei takaisin ole enää paluuta,sieltä puolelta vihaa on aivan liian paljon.
mitä tehdä?
epävarma
2457
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi sinua! Tuo on ihan tyypillistä jälkeen päin ne asiat muuttuvat,kun sitä etäisyyttä tulee alkaneen nähdä asioita toisin,kuin silloin kriisin jaloissa.Sanot,tai arvelet entisen avioliittosi olevan sinun kohdalta ohi? Ennätäthän sinä vielä tarkistaa kantaasi.Exältä!
Voinnet oman itsesi takia tavata hänet vai voinnetko?Tee se nyt heti!Pystynesit eteneen asioissasi pitääksesi järkesi!Olet tekemässä isoja asioita pitkälle tulevaisuuteen!En tarkoittane että pitäisi purkaa nyt solmittu parisuhde,mutta täytyyhän sinun selvittää itseäsi varten.Mikä askarruttaa mieltäsi.Joten tarkista nyt hyvänen aika tuo asia heti! Mikä se syykin sitten lieneekin joka teidät eroitti?
Ymmärrän,että mieltäsi varjostaa edellisen eron vaikutukset.Pelko epäonnistumisesta hiipii mieleesi joka on ymmärrettävää.Sinun olisi ehkä pitänyt oman itsesi takia antaa erosta kulua enemmän aikaa omissa oloissa olemiseen.Olisit saanut käytyä eroprosessia rauhassa läpi. Olisit voinut kehittää itseäsi samalla,mutta sinä olit päättänyt toisin.Kertomasi perusteella on ulkopuolisen vaikea sanoa muuta,sillä kahden kaupat ja kolmannen korvapuusti.Uskoisin sinun mieltä painavan samat asiat pitkään...puhutaan vuosista.Vihannet nykyistä koska olet hyvin epävarma päätöksistäsi ja sysäät kaiken hänen niskaan.Näin olosi helpottuu hetkiseksi.Omista päätöksistä pitäisi pystyä kantamaan vastuuta.Se on vaikeaa kuten olet huomannut ja siinä sinulla on kasvun paikka.Vai olenko väärässä?
Mietittyäni oletko varmasti halukas jatkamaan exäsi kanssa jos hän antaisi anteeksi sinulle sinun alistuttua kantamaan häpeä paalua vuodesta toiseen?Miten se mahtaisi mennä vai haikailisitko taasen nykyisen perään....mitä arvelet? Pysyisikö koko korttipakka koossa?
Jatkossa on varmaankin yhtä epävarmaa ellet tee sitovia päätöksiä itsesi kanssa. Kerrohan miten etenit jäänen odottamaan vastaustasi!
Kiitos viestistäsi!
Just noita asioita itsekin mietin ja sait mut miettimään asioita taas eri kannoilta. Kuitenkin olen tosi väsynyt juuri nyt miettimään, sanotaanko näin että viimeisen vuoden aikana en ole muuta tehnytkään kuin miettinyt:)
Mun ja exän suhde päätyi eroon siksi että hänelle viina ja kaverit oli niin tärkeitä, mutta ehkäpä myös yksi suuri syy oli se, että ihastuin tähän nykyiseen mieheen. Joku aika sitten exäni laittoi viestiä että en juuri antanut hänelle mahdollisuutta muuttua. Se on kyllä tosi juttu. Siihen aikaan olin (muka) niin varma että tää uusi ihastus/suhde on se ultimate juttu. Tuntuu että kuvittelin tästä suhteesta jotain aivan muuta. Asiaa monimutkaistaa vielä se, että mun nykyisellä miehellä on kaksi lasta, joiden kanssa on todella vaikeaa, ne on musta tosi mustasukkasia. Ehkä sekin ajaa mut niin turhautuneeksi ja väsyneeksi. Mut tällä kertaa en aio tehdä yhtä hätäisiä päätöksiä. olen päättänyt että annan nyt ajan kulua ja katselen ja tunnustelen tunteitani. Olen asettanut päämääräksi että kesään mennessä teen päätöksen, sillä tämä päätös on sitten lopullinen. Onhan meillä nyt talolaina, joten näillä asioilla ei voi enää leikitellä. Eilen mun mies soitti mulle ja sano että rakastaa, ja mä sanoin niinku velvollisuuden vuoksi että niin mäki sua. Exälle laitoin viestiä ja kyselin niitä näitä. Sieltä tuli hyvin lyhyitä viestejä. Mut eihän se voi tietää miten mulla menee, varmaan kuvittelee et mulla menee hyvin. Että semmosta!
Mut ihanaa et oon saanu näitä asioita purkaa johonkin/jollekin! Tuntuu etten pysty näitä oikein kellekään just nyt kertoon! jään odottelemaan mielipiteitä....