Olemme seurustelleet melkein 3 vuotta, olen 24 ja poikaystäväni 25v. Meillä on myös koira. Ongelma on kärjistynyt siitä asti kun "alkuhuuma" on hälventynyt. Poikaystäväni kyllä hoitaa oman elämänsä, siitä isot pisteet, mutta yhteiselo kotona ja parisuhteen ylläpitäminen on kyllä aivan hakusessa. Hän ei siivoa koskaan, ei laita ruokaa, saattaa paistaa jauhelihapaketin jos sellaisen jääkaapista löytää. Koiran kanssa tajuaa käydä ulkona kun siitä muistuttaa monesti ja varmistelee että muistathan varmasti käydä kun itse olen töissä vielä silloin. Aikaisemmin ymmärsin tätä tekemättömyyttä vähän paremmin koska tein itse vähän töitä ja hän taas tosi paljon. Nyt roolit vaihtuneet ja hän opiskelee (9-14 tai 15) päiviä, eikä siltikään saa aikaiseksi mitään. Urheilla ehkä ehtii jos sitäkään mutta siinä on päivän panostus. Sitten kiukkusena tiuskii että MITÄS NYT SYÖDÄÄN EI OO MITÄÄN, PITÄISI VARMAAN KAUPASSAKIN KÄYDÄ! Itse teen täyttä työviikkoa ja samalla hoidan kaiken muun. En ole siivousfriikki vaan elelen vapaasti, mutta likaisuus ja totaalinen sekaisuus kyllä käy kotona hermoilleni. Olen toivonut, että jos edes yhden asian saisit/pv hoidettua ni ois mahtava juttu! Ei jäisi kummallekaan paljoa kotihommia tai muita. Kaikenlaista oon kokeillut ja jättänyt esim hänen pyykit pesemättä. Ei vaikutusta. Hän ei osaa suunnitella ja mikä tärkeintä tehdä asioita , arkisia asioita joihin menee pikku hetki ja jotka helpottavat yhteiseloa. Yritän olla nalkuttamatta koska se ei taatusti tehoa. Koiran hoidossa tunnen olevani myös vastuussa. Olenkin alkanut miettiä, haluanko sittenkään lasteni isäksi laiskaa, saamatonta miestä, joka kuitenkin muuten on minulle nappi valinta. Auttakaa!??
Mies on laiska marttyyri?
Iloaelämään12
17292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
No minä en sanoisi tuollaista mieheksi!
Niin millä kategorialla nappi valinta?
Kuulostaa kakaralta jolle pitää tehdä lukujärjestys tyyliin minä päivänä ja mihin aikaan vie roskat, milloin käy kaupassa, milloin tehdään ruokaa (ruokaohje viereen) jne.
Onko suoraan äitinsä helmoista muuttanut kanssasi yhteen?
Mulla vaimo samanlainen. Laitoin valitsemaan, tulos tai ulos. Tuloksia on tullut pikku hiljaa mutta enemmän olen hänelle kuin isä. No näillä varmaan mennään kunnes lapsi on isompi.
Älä ainakaan lasten tekoa suunnittele. Sitten sulla on kaksi lasta hoidettavana. Joudut suoraan synnäriltä kaupan kautta ruuanlaittoon ja siivoamaan vauva kainalossa ja "mies" narisee jos et saa vauvaa "pidettyä" hiljaisena! Ihan keskenkasvuinen poika.
Sinun "nappi valinnassasi" rima on yllättävän alhaalla.
Valitsit "miehen" joka on saamaton kaikissa normaaleissa jokapäiväisissä asioissa, nyt sitten et olekkaan valintaasi tyytyväinen! Kenen syy?
"Mies" EI ole muuttunut, hän edustaa omaa itseään, sitä mitä on aina ollut!
Osallistuiko hän akttivisesti kodin ylläpitoon ollessaan toissä? Eiko silloin jo varoitusliput liehuneet?
Noita muutaman tunnin päivässä miellyttäjiä ("nappi valintoja") sinä saat helposti muualta, jakamatta talouttasi heidän kanssaan ja huolellisesti järjestämällä täydellisen tarpeetonta ahdistuneisuutta.
Olisiko aika taloutesi uudelleen järjestelyyn ja vain yhdellä avaimella?
Yhdyn edellisiin. "Poikaystäväni 25". Joo sen siitä saa kun sekaantuu kakaroihin. Heitä hyvä ihminen äkkiä pihalle se pentu, ja jos välttämättä jonku miehen haluat niin hanki vähintään 10 vuotta nykyistä vanhempi jos meinaat saada jonkunlaista järjestystä ja vastuuntuntoa elämääsi.
ei se vanha ukko siivoa pireskelee kyllä
heräsi . tehkää kaikki yhdessä !
Eihän sitä alkuun tiedä millanen toinen on.
Sitä tutustuu ensiksi ja siinä huomaa millanen toinen on. Ei alkuhuuman aikana varmasti tuu kiinnitettyä huomioo toisen siivous ja ruuvan valmistus intoon.
Eikä ne vanhemmatkaan miehet niin järjen fiksuja ole kaikkia huomioimaan.
" Ei alkuhuuman aikana varmasti tuu kiinnitettyä huomioo toisen siivous ja ruuvan valmistus intoon."
Eikö? Minä ainakin tulin. Mies oli heti suhteen alussakin innokas kokkailemaan, siivosi jälkensä ja hänen asuntonsa oli siisti kun siellä vierailin. Kaikki valtavia plussia vaikka kuinka olinkin alkuhuumassa. Uskalsin itse heittäytyä ensimmäistä kertaa elämässäni todella vakavasti suhteeseen kun perusasiat olivat niin hyvin kunnossa.
No nyt sitten 20 vuotta onnellisena yhdessä ja kaikki hoituu edelleenkin...
Eihän kukaan kaikkea huomaa ja aina voi opetella. Mulla on vanhempi fiksu mies, mutta sallin sentään hänellekin inhimillisyyksiä.
Asenneongelma miehelläsi. Lapsellinenkin. Se vaatii kyllä häneltä tiettyä oivallusta kasvuun ja itsen kohtaamista. Jos yhtään valoa pilkottaa, niin siitä on hyvä lähteä. Suunta ja pyrkimys ratkaisevat. Silloin voi lähteä tukemaankin toista.
Tosin toiset eivät ikävä kyllä muutu koskaan.
Varsinkin tutustuttuani paremmin hänen siskoon, joka on vielä saamattomampi kiittämätön, lapsellinen, aikuinen ihminen, ymmärsin että kasvatuksessa ollaan menty pahasti pieleen... miehet ovat aina suhteen alkuvaiheessa epävarmoja ja tekevät kaiken naisen eteen, mutta kun aikaa kuluu, toisin on. Ja ei , täällä ei puhu mikään rupsahtanut mörrimöykky vaan itsestään huoltapitävä, terveellä itsetunnolla varustettu nainen joka pitää itsensä myös kunnossa kodin lisäksi. :) joten kyllä luulis että ansaitsen sitä samaa kohtelua kuin suhteemme alkutaipaleellakin...?
Miksi naiset ottaa paskoja miehiä vaivoikseen. Ja elävät sitten paskaisessa asunnossa jotai ei ole siivottu varmaan vuoteen. Yök ja yök, tuskin se miehes käy suihkussakaan ja sitten panet sitä haisevaa miestä likaisessa asunnossa likaisissa petivaatteissa.
No asia ei nyt ihan näin ole. Ulkonäöstään huolehtiva, urheilullinen ja suihkussakäyvä mies on kyseessä. Nuo poikiensa lellijä-äidit sais kyllä lailla kieltää :( äiti on aina tehnyt kaiken.. huoh!
Naisen ei kande osata tehdä mitään yksin, silloin mieskin tuntee itsensä tarpeelliseksi.
Ei kande siivota yksin, laittaa ruokaa yksin jne. vaan pyytää mies avuksi, eli tarvita häntä muuhukin kuin vain koiran ulkoiluttamiseen ja seksiin. Siten ne urokset pysyy tyytyväisinä. :)
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille :) nappi valinta mies on siis kaikessa muussa (paitsi kotihommissa). Valoa tunnelin päässä kyllä näkyy, kun sentään jotain pikkujuttuja hän on jo alkanut käskemättä tai vihjailematta toteuttaa. Ja kyllä hän tekee jos MONA kertaa käskee, mutta sellainen käskeminen on ärsyttävää! Vihaan nalkuttamista ja siksi yritän monesti vain pysyä asiasta vaiti ja hoitaa omat hommani. Mies on asunut yksin jo muutaman vuoden, matkustanut, tehnyt töitä yms. Eli suoraan äidin helmoista hän ei ole tumpsahtanut. Muilla elämänalueilla hyvinkin kunnianhimonen ja tekevä urheilullinen. Tiedän tämän kaiken johtuvan hänen paapovasta narisijaäidistään, joka on aina tehnyt kaiken valmiiksi pojalle. Tämä äiti on myös hyvin negatiivinen ja arvosteleva persoona kaikin puolin. Arvostelee poikaansa, mutta silti aina tehnyt hänelle kaiken valmiiksi. Isänsä myös lellivää sorttia. Hyi.
Tuo on muuten varmasti totta, että mies tykkää kun hän osaa ja saa tehdä jotain.. ehkä olen itsekin siinämielessä epänaisellinen, että vaikka ei ikinä minusta uskoisi, osaan koota huonekalut, hakea omatoimisesti uuden lampun ja vaihtaa sen, fiksata kaikenlaisia pikkujuttuja, siinä samassa kun naistenhommatkin sujuu. Ehkä on aikani luovuttaa "kaikki narut käsissä"-itsestäni ja yrittää paremmin kannustaa miestä auttamaan.
"Muilla elämänalueilla hyvinkin kunnianhimonen ja tekevä urheilullinen. "
Se parisuhde kuitenkin tapahtuu siellä kodin arjessa, ei miehesi työpaikalla tai harrastuksissa. Ei ole parisuhteen kannalta juurikaan merkitystä miten kunnianhimoinen miehesi on töissä vaan miten kunnianhimoinen hän on panostamaan kotiin ja suhteeseen.
Minusta on entistä huolestuttavampaa jos mies on kyllä osaava ja aikaansaava muualla kuin kotona. Silloinhan tekemättömyys kotona on erityinen ominaisuus ja valinta mieheltä. Se kertoo hänen prioriteeteistaan elämässä ja käsityksestään kodista ja parisuhteesta.
No eikös nuo ole niitä tärkeimpiä asioita?? Miten voi olla nappi valinta, jos koko arki mättää??? Herätys. Mies vaihtoon vielä kun olet nuori.