Tilanne on seuraava. Mies on käyttäytynyt jo jonkin aikaa epänormaalisti. Seksi ei enää kiinnosta, ennen piti olla alvariinsa, nykyään hyvä jos kerran kk ehdottaa jotain.. Toiseks hän viihtyy enemmän kavereiden luona kuin kanssani (näin on kyllä ollut aina). Ollaan asuttu n. puol vuotta yhdessä, ja vasta hankittiin uusi kämppä, ja lapsikin tulossa. Miksi mies silti käyttäytyy oudosti? Makuuhuoneessa, jossa tiedän hänen säilyttävänsä kortsuja yms, viettää kuikuilen aikaa ennen kuin lähtee ulos kavereiden kanssa. Luonne ei anna periksi enää katsoa, onko paketeista hävinnyt jotain.. Musertaisi niin paljon.. Olen kysynyt mieheltäni jo silloin puol vuotta sitten, ja sanoi että syyttelen turhaan. Niinhän ne kaikki pettäjät sanoo.. Olenko itse vain vainoharhainen?
Onko mies uskoton?
päähajoo
30249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mitäs jos itse ehdottaisit seksiä tai jopa ilman ehdotusta toimisit.
Hmm en ole tota uskaltanut edes ehdottaa koska pelkään torjumista. Näin kävi myös silloin puol vuotta sitten, tosin en varsinaisesti sanonut että haluan, vaan nimenomaa teoilla yritin.. Kiitti kuitenkin vinkistä, yritän rohkaistua ja katsoa mitä vastaan tulee. Meillä kun ei puhuminenkaa onnistu. Mies on tosi huono siinä. Hädin tuskin kuuntelee, mitä minulla on sanottavaa saatika edes vastaa kysymyksiin. Senkin vuoksi tuntuu ettei häntä enää kiinnosta minä, vaan ehkä joku toinen? En tiedä, kun kieltää kumminkin kaiken. Olisi paljon helpompaa, jos en rakastaisi häntä, saisi lähteä hyvinkin nopeasti yhteisestä asunnostamme..
AP
Mies voi olla hämillään uudessa elämäntilanteessa, kun on vielä lapsikin tulossa. Se voi vaikuttaa yhteiselämään monella tavalla. Parasta varmasti olisi, jos pystyisit puhumaan hänelle tuntojasi täysin avoimesti, rehellisesti ja syyttelemättä. Koita rakentaa rauhallinen keskustelu hyvässä hengessä; mieskin voisi olla siitä hyvin helpottunut. Jos sitten käy ilmi, että mies onkin uskoton tms., saatpa senkin tietää. Lapsen takia on tärkeää, että välinne ovat avoimet ja kunnossa.
En epäile ollenkaan etteikö olisi. Minäkin olen. Olisi hienoa, jos puhuminen onnistuisi. Mies ei ole siinä kovin hyvä, hädin tuskin kuuntelee saatika vastaa kysymyksiin. Voishan tietenkin yrittää, olen jo luovuttanut tuon puhumisen kanssa.. Jospa vaikka tällä kerralla onnistuisin? Ja sen minäkin haluaisin tietää onko uskoton vaiko ei. Tiedän, että olisin aivan romuna, mutta helpottaisi ajan kanssa. Nimenomaa lapsen kannalta se olisi hyvä tietää, koska tämä vaikuttaa väleihimme kuitenkin. Jos hän kuitenkin pettää, miksi olisi muuttanut isompaa asuntoon? Hankkimassa uutta autoa? Ehkä hän ei tiedä mitä haluaa, tai tosiaan on vaan niin hämillään kaikesta, tai sitten olen vainoharhainen, koska itsekin "pelkään" tulevaa.. Kiitos vastauksestasi!
AP
Miksi te olette alkaneet edes yhteen jos ei teiltä puhuminenkaan onnistu, asutte yhdessä ja lapsi tulossa ettekä osaa keskustella?
Sitä minäkin olen tässä miettinyt, että miten tähän pisteeseen on jouduttu.. Alussa ajattelin kliseisesti, että kyllä tämä vielä ajan kanssa paranee, mutta nyt olen vain enemmän suossa.. Kiittää saan myös itseäni, ja peiliin katsomisen paikka kyllä on.. Olen koko ajan epätoivoissaan olettanut että kaikki muuttuu, miehen käytös muuttuis jne..
AP
Just tätä samaa ajattelin kysyä:
Miksi ihmeessä te olette yhdessä? Jos ette pysty edes keskustelemaan mistään asioista? Vasta puoli vuotta samassa asunnossa, silti ollaan lapsia tekemässä? Kuinka kauan suunnittelitte lasten hankkimista yhdessä?
Minkäläinen koulutus/ ammatti/ vakituinen työpaikka teillä on? Pystyttekö elättämään perheen?
Luultavasti olette aika nuoria, mutta tajuatko: Lapsi on sinusta, äidistään riippuvainen ainakin seuraavat 20 vuotta.
Jos kuvittelit, että saat miehen itsellesi vain jättämällä ehkäisyn pois, erehdyit pahasti. Erittäin vanhanaikainen keino, toimi vielä joskus viime vuosituhannen puolivälissä...
P.S. Mikset muka uskalla laskea, kuinka monta kortsua miehen varastoissa on? Niitähän saa lisää joka paikasta, silloin kun tarvitaan? ( täytyy olla erittäin yksinkertainen mies, jos kotoa vaimon kortsut vieraille vie)
Niinpä. En edes itse tiedä tuohon vastausta. Ehkä olen vaan tyhmyyksissäni toivonut parasta, ja että asiat muuttuisivat ajan kanssa. Ollaan kyllä oltu yhdessä enemmän kuin tuon puoli vuotta.. Ja lasten tekokin oli suunniteltua, tosin tärppäsi nopeemmin kuin uskottiin.. Molemmat ollaan vakituisessa työssä, joten rahallisesti kyllä pärjätään.. En todellakaan ole niin tyhmä, että sillä keinolla haluisin miehen itselleni! Oikeastaan lapsi oli miehen "idea". Pointtina tässä on edelleenki se, että onko mies uskoton vai olenko vsin epävarma.. Kortsuvarastoa en pysty tutkimaan, kun en tiedä miten reagoisin/saisin puhuttua miehellä niiden vähentyneen tms. Omaa päätä tässä pelkään, kuinka pahasti hajoan.. Vaikea selittää tätä tilannetta..
AP
Ei kukaan pettäjä ota kotoa kortsuja mukaansa. Niitähän saa kaupoista ja baarien vessoista milloin vaan. Eli turhaan kävisit niitä laskemaan.
Jos mies ei puhu, puhu sinä. Juttele tunnoistasi ohimennen, älä odota vastausta. Pikkuhiljaa miehen aivot ehkä vastaanottaa sun sanomasi. Kaikki ihmiset eivät ole luonteeltaan sellaisia, että haluavat puhua asioista. Itse kuulun heihin, jotka tekee mieluummin kuin puhuu. Olen tietoisesti opetellut puhumista jos joku mättää. Siihen oppii mutta se vaatii omaa tahtoa muuttua vähän avoimemmaksi. Kaikki eivät halua muuttaa itseään. Sen tahdon pitää lähteä siitä, että itsellä olisi parempi olla kun osaa puhua. Ei siitä, että toisella olisi.
Kummankaan velvollisuus ei ole parisuhteessa tehdä aloitetta seksiin vaan se on molempien oikeus. Mitään järkeä ei ole odotella, että jospa se toinen ehdottaisi seksiä jos itse on puoli vuotta sitten tullut torpatuksi. Viettele miehesi rohkeasti. Alat aamusta asti vihjailla asiasta, hankit nätit ja kiihottavat alusvaatteet yms. Miehillä se halua herää monesti visuaalisesta puolesta. Etkä lannistu, jos pakit tulee vaan yrität vähän ajan päästä uudestaan. Sulla on siihen oikeus.
Mies voi olla hämillään uudesta tilanteesta. Lapsen saaminen on iso asia ja elämänmuutos. Monesti mies herää isyyteensä vasta kun lapsi on maailmassa. Toivottavasti käy niin sunkin miehelle.
Ai ei? No kyllä ottaa.
Huolestuttavaa on myös se, ettei sulla ole rohkeutta edes puhua miehellesi mahdollisesta uskottomuudesta. Parisuhteenne ei vaikuta kahden kypsän aikuisen suhteelta. On uskallettava puhua mistä vaan.
Tärkeintä on nyt lapsenne hyvinvointi. Sinun täytyy ryhdistäytyä! Lapsi tarvitsee vähintään yhden kypsän vanhemman. Monesti tilanne on selkeämpi ilman lapsellisesti käyttäytyviä tyyppejä. Eihän tuossa ole muuta järkevää vaihtoehtoa, kuin katsoa totuutta silmiin ja alkaa järjestää elämää tulevaa lasta ajatellen.
Heivaa ne kortsut roskiin. Ettehän te niitä tarvitse kun raskaanakin olet. Sanot ukolle, että viimeinen käyttöpäivä on mennyt umpeen, ostetaan sitten uusia kun tarvitaan taas. Noin mä tekisin ihan vaan nähdäkseni miehen ilmeen.
Kysymyksessä voi olla myös siitä, että jotkut miehet ei innostu seksistä raskaana olevan naisen kanssa. Ei siksi,että ei haluiaisi vaan voi esim.pelätä,että siitä olisi jotain haittaa tulevalle vauvalle, pelkää keskenmenoa tms. Nää ei oo aina niin järjen kanssa yks yhteen meneviä juttuja. Voi olla toki,että raskaana oleva nainen ei ole miehen mielestä haluttava. Tai,että tuleva perheenlisäys ahdistaa, varsinkin jos ei oikein osaa puhua asioista.
Niin minäkin veikkaan, että johtuu lapsesta. Seksin harrastaminen raskaana olevan kanssa voi tuntua hämmentävältä ja jotenkin väärältä, koska lapsi on ikään kuin "mukana" seksitilanteessa. Varsinkin sitten, kun raskaus on pitemmälle edennyt.
Jos outo käytös jatkuu vielä lapsen syntymän jälkeenkin, niin syytä huoleen voi olla.
Nyt on kyllä korkea aika opetella kommunikoimaan. Toisille se on helpompaa, toisille vaikeampaa, mutta mikä on vaihtoehto? Olette kohta vastuussa itsenne lisäksi myös pienestä ihmisestä. Telepatiallako ajattelitte sopia lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista?
Älä odota, että asiat muuttuisivat itsestään. Niin käy harvoin, ja jos käy, suunta ei aina ole se, mitä itse toivoit. Ota vastuu elämästäsi ja parisuhteestasi, omalta osaltasi. Ei sun tarvitse mieheltä vastauksia vaatia ja tivata. Lähde aluksi siitä, että kerrot, miltä sinusta tuntuu ja mitä sinä haluaisit.
Lapsen saaminen on iso juttu, joka aiheuttaa hämmennystä ja pelkoakin, mutta parhaimmillaan myös suurta iloa. Jos tällaisessa tilanteessa ette pysty katsomaan samaan suuntaan ja jakamaan tuntemuksianne, se syö suhteelta pohjaa. Pitää uskaltaa olla toisen silmissä myös heikko ja inhimillinen eikä vain vetäytyä.
Kun vauva oli miehen "idea" hän on halunnut kanssasi lapsen. En pidä erikoisena epävarmuuttasi miehesi käyttäytymisen vuoksi. Puhu hänelle että opettelee olemaan lapselle ja perheelle tuki ja turva, ei parisuhteessa enää juosta kavereiden kanssa harva se ilta. Hän on valinnut sinut lapsensa äidiksi ja hänen kuuluu ottaa vastuuta aikuisen ihmisen tavalla. Olisi keskustelun paikka.
Nosta kissa pöydälle ja pakota puhumaan. Jos et nyt ota asiaa puheeksi, niin myöhemmässä vaiheessa se on aina vaikeampaa. Ja hän tottuu siihen, että voi ns. luistaa ja jatkaa huonoa käytöstä. Onko hän sinua huomioiva ihminen muuten. Koetko, että hän välittää sinusta. Halaileeko ja suukotteleeko ilman että se johtaisi aina seksiin. Ole itse aktiivinen näiden asioiden suhteen. Ja jos hän ei siihen vastaa, niin teet omat päätöksesi.
Ikävä kyllä myös meillä miehen käytös muuttui kun salapanoon rupesi. Kielsi toki ja juuri noin kuvittelen kaiken kun olen mustasukkainen. Vaan kuinkas kävikään puolivuotta kerkesi kulkea naimassa ennenkuin syksyllä kiinni jäi. En nyt sitä kerro miten mutta niin ettei voinut enään kieltää. Sanoin heti tekee päätöksen mikä on nyt tärkeintä elämässä. Meidän elämä vai tuo pano. Teki päätöksen ja annoin anteeksi. Kyllä se käytös on se joka sen kertoo ikävä kertoa sinulle tämä. Toivon että teillä eriasia kyseessä.
Näin on, mut totta on,et ei ole.
Miehet jää usein paitsioon kun tulee perheenlisäystä, munkaan naiseni ei antanut huomiota mulle pitkään aikaa lapsen syntymän jälkeen...olin kuin ilmaa. Seksiä tai edes ehdotuksia oli turha odottaa eikä munkaan lähentely toiminut. Ilman seksiä sai olla useita kuukausia luulin että se oli siinä. Kyllä mieli teki vieraisiin mutta päätin pitää himot kurissa. Sitten vaimo taas heräsi alkoi kiinnostus seksiin palata mulla oli taas kiinnostus häipynyt. Siinä oltiin, halut ei kohdannut ja siinä eka suhde kriisi. Välillä seksiä ja taas kuukausia ilman, alkoi rassaamaan ja sitten se kävi, vaimo petti, kertoi ja pyysi anteeksi, en ollut kyllä itsekään mikään pyhimys.
Kun ensisynnyttäjänä varsinkin yrittää toipua ensin synnytyksestä ja saada imetyksen sujumaan ja voi olla heti alkuun esim pari lähes täysin unetonta yötä, niin niistä kaikista toipuminen voi viedä kuukausia. Siinä tilanteessa seksi ei ole univelkaisen ja alapääkipuisen äidin tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealla. Fiksu ja aikuinen isä ymmärtää tämän, eikä rasita väsynyttä äitiä seksivaatimuksillaan.
Tuo on hyvä huomio, sillä oma ahdistuminen alkoi juuri siitä. Muutoin ei kosketettu kuin niin, että sillä oli se tarkoitus. Eka kerta oli niin järkyttävän kivulias, että hampaita yhteen purin ja sitten toinen ei ymmärrä, mistä se johtui, vaikka siitä sanoi. Muija on vaan niin pihtaria että. seuraavalla kerralla toisen asteen repeämän jälkeen sai jo ymmärrystä, kun näki miten sitä paikattiin.
Tosi on, ei ole kaikilla helppoa synnytyksen jälkeen palata petihommiin. Ja kun halutkin saattaa olla ihan tiessään. Siinä puolisolta tarvitaan paljon ymmärrystä.
Täällä AP. Kiitos kaikille vastanneille. Tänään rohkenin ottaa asioita puheeks, ja vastauksena oli, että mene puhumaan psykiatrille.. Tosi kunnioittava mies! Kaiken lisäks selvisi myös se että hän häpeää minua, "en aio kertoa, kuka lapseni äiti on"
Voi kunpa saisi aikaa taaksepäin, moni asia ei olisi näin! Ny vain täytyy miettiä, että jaksanko loputtomiin tällaista kohtelua..
Ei sinun tarvitse sietää mitään huonoa kohtelua. Miehesi vaikuttaa kertomasi perusteella epäkypsältä tapaukselta.
Ja todella upeaa että aloitit puhumisen. Ratkaisun pitää olla sinun ja lapsen kannalta paras. Ei nyt oikein heru sympatiaa tälle miehellesi yhtään.
Just näin! Ja jos rakastat häntä, niin et pitkitä asiaa yhtään pitemmälle. Niin se oikeasti vaan menee...
Jätä äijä ja tee abortti jos se vielä on mahdollista. näin toimien helpottuu sinun ja syntymättömän elämä- ei tuos oo järkee jatkaa millään tasolla.
itse olen mies ja suhteessa aniseen joka ei pysty puhumaan yhtään mistää tärkeestä esim, rahasta tai tulevaisuudesta vaan suuttuu rajusti jos koitan avata asioita.. ja nainen on käyttänyt yhteisä varojamme johonkin josta ei suotu kertomaan ja hokee."se on hänen yksityis asiansa" empä tiedä itsekin lähtisn lätkiin muytta muuten kun menee tosi hyvin..kunhan muistaa ettei puhua saa eikä kysyä..toisaalta pelottaa kuinka tässä vielä tulee käymään kun raha asiosita riippuu niin monet asiat. en tiedä myöskään vaihtoehtoa sille kuinka saada itseleen nuo raha asiat hoidettavaksi. no siihen hän ei ole suostunut.
olen alakanut miettii että kyse on valta tasitelusta ja vallan himosta. minulla ei ole kolmeen vuoteen ollut lainkaan omaa rahaa euroakaan..
niin että kyl naisissakin on puhumattomia juntteja.
Oikein teit kun puhuit vaikka pelkäsit mitä tulee esiin. Mutta silti on aina parempi olla rohkea kuin heikko, näin sait itsellesi todistettua ettet ole nöyristelevä ja pelkäävä uhri. Ainakin yritit ottaa selkoa tilanteesta.
Rakastatko häntä todella, kun ottaa huomioon miten hän kohtelee sinua? Onko se oikeaa rakkautta? Mies kyllä vaikuttaa olevan keskenkasvuinen ja jotenkin hakoteillä.
On kyllä ihan ymmärrettävää että kaihdat sitä että tekisit jonkin suuren ratkaisun tässä vaiheessa, olethan raskaana! Elämässäsi tapahtuu nyt isoja asioita ja eroaminen on pelottava juttu ja aiheuttaa jo ajatuksena varmaan turvattomuuden tunteita koska vauvan kanssa yksin jääminen on pelottava asia.
Koeta ottaa nyt rauhallisesti! Älä liikaa murehdi tulevaa tai sitä että teitkö mahdollisesti väärän ratkaisun kun hankkiuduit raskaaksi. Lähde siitä, että tämä on nyt tilanne ja tämä lapsi tekee sinut onnelliseksi ja että rakastat häntä jo nyt. Tämä vaikea tilanne miehen kanssa ratkeaa joka tapauksessa suuntaan tai toiseen, mutta yksi asia on varma: lapsi tulee olemaan sinulle elämäsi tärkein asia.
Turha täältä on kysyä, kysy mieheltäs. Eiköhän tuon kerro jos porannut vierasta reikää.
Jos on aikuisten parisuhde, kaikista asioista pitää voida puhua.