Katselin yöllä televiisiota, kun tunsin kylmän henkäyksen niskassani. Samalla tunnen ruudin hajua. Käännyn ja katson taakse. Mitään ei näy, kuulu. Kuuntelen ja katson, ei niin mitään.
Sitten muistan. Tässä torpassa jossa asun, on aikoinaan edellinen asukas tehnyt itsemurhan. Ampui itseään päähän, haulikolla.
Sitten muistan. Tässä torpassa jossa asun, on aikoinaan edellinen asukas tehnyt itsemurhan. Ampui itseään päähän, haulikolla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No toivottavasti oot vaan vuokralla muuten pitää kutsuu manaaja esiin vai mikä se oli? Muuten noista itsemurhan tehneen sielun hönkäyksistä voi olla vaikee päästä eroon. Tuttu asuu 1850-luvun talossa mutta siellä ei oo kummitellu. Ei ainkaan silloin kun melko usein yhdessä vaiheessa kävin. kummitukset ovat joko haihtuneet tai niitä siellä koskaan ollutkaan..tai muuten vaan kainoja. Hirret taisi olla vielä paljon vanhemmat.
Heräsin aamuyöllä karseeseen paleluun, sano. Ovi pyykinkuivauskomeroon oli jääny illalla auki. Viltin resun olin potkinut lattialle. Oli ihan pimeetä, sano.
Vaatekaapin päällä olevasta yläkaapista otin makuupussin. Perkeekka pujahin sinne koisaamaan. Siihen loppui palelu, sano.
Itse asiassa täällä kävi manaaja. 2-3 minuutin kuluttua manaaja juoksi ulos naama valkoisena. Ja ihme ja kumma, kun manaaja meni torppaan niin hänellä oli mustat hiukset. Ulos juostessa kauhuissaan, hänen hiukset olivat vaihtaneet väriä. Nyt ne ovat valkoiset. Vasemmasta silmästä oli kaikonnut näkö. Myös kuulo oli heikentynyt huomattavasti.
No minä manasin eilen kun löin pääni kaapin oveen. Sitten manasin kun kävin kusella, enkä osunut pyttyyn. Kohta manasin, kun kaadoin kahviin vanhaa maitoa. Tupakka kastui räystään alla, manasin senkin... manaan nytkin, kun en muista mitä muuta manasin eilen...
Luulenpa että..kun pahoilla hengillä on myös paha pieru.. nii jotta jos haamu päästää väkevän pierun.. luulenpa että siin menee äkkiä kuulo, voi sokeutua ja hiuksetkin vaihtaa väriä..kyllä kyllä nyt on sitte tosi kyseessä..en vaan voi auttaa..
no sepä on mukava kuulla että palelu loppu.. sano..
..on hyvä varmuuden vuoksi manata vaikkei muistaiskaa..manasitko joskus siis marokon?? vaikea ainakin kuvitella että olisit pohjois-afrikkalainen (berberi?) manaaja
Kuitenkin se talvikäyttöön tarkoitettu makuupussi oli liian tänäkkä sisätiloissa käytettäväks, sano.
Pois sieltä piti pönkiä jo ennen kukonlaulua. Suihkun puutteessa lämmintä vettä hanasta ämpäriin ja ulos valelemahan äyskärillä, eli muovikauhalla sano.
Unihan tuli vielä kun kun sen wanhan hirvikopeliin seinältä lainasin.
Se oli kylmä pieru.
..jäätävä polte perseessäkin varmaa..
Mulla valu löysää housuun. Manaaja paikalle.
..löytyy varmaan netissä kuukkelista..
Nyt muistan jo lisää... Manasin sitä räystästä, kun se kasteli röökin ja huitaisin sitä katuharjalla, kun heräsin vekki päässäni manasin sitä ja ränniä uudelleen, kun oli tippunut ohtaan aiheuttaen vekin. Sisällä manasin, ettei ollut laastari ja sitten manasin sideharsorullan kun en löytänyt aloituskohtaa ja verta valui silmiin...juu manasin senkin. Kun sain käärittyä pääni manasin huonoa näkökenttää ja törmäsin tuoliin murtaen vasemman jalan pikkuvarpaan. Tätä manatessa ensiapuhoitajalle hänkin manasi, että hitto kun pitää näitä manaavia toheloita ukkoja kipsata. Manasin manaavan hoitajan ja tulin kotiin. Kotiavaimet unohtuivat kotiin. No manasin sitä, huonoa näkökenttää, murtunutta varvasta ja liian ahneesti akkua syövää kännykkää...Kun manailuiltani vihdoin pääsin kotiin sisälle, oli jo kello yli yhdeksän ja en saanut kaljaa kaupasta...kyllä minä sitten manasin Suomen alkoholipolitiikan maanrakoon ja marssin pubiin. Siellä manasin päivääni, hallitusta, mamuja ja Usan presidenttiehdokkaita, niin portsari sanoi, että marmattaminen saa riittää tälle illalle...sanoin, että manaan..Niin portsari sanoi, että ei kun marmatat... Vittu menin hiljaseks ja hiihdin kotiin...kokopäivän olinkin.....marmattanut...aateltkaa...marmattanut, en manannutkaan..
Kulin metallisen naksauksen takanani askeleet pysähtyivät taakseni. Sitten kylmän aseen piipun niskassani. Tiesimme aamulla mikä meitä odottaa...
Oli vuosi 1940. Paikka Katynin metsä.
Muija ravisteli minua rajusti. Herää ukonrutjake, huudat unissasi taas hinaajaakin hurjemmin.
Olin lukenut noita historillisia,poliittisia puhdistuksia käsitellyttä kirjaa illalla.