Konservatiivisuudesta

Me papit emme yleensä jaottele toisiamme eri ryhmiin. Emme myöskään yleensä arvostele toistemme uskonkäsityksiä. Turvaamme KAIKKI Jeesukseen Kristukseen ja sitä tarjoamme muillekin.

Pientä eroa kuitenkin on käsityksissämme. Jotkut jaottelevat uskonkohdat "kehällisiin" ja "luovuttamattomiin". Kehälliseksi on mainittu muun muassa Kristuksen neitseelinen syntymä. Heidän mukaansa tätä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti, koska Raamatussakin on kuulemma eri kantoja.

Itse kuulun selkeästi konservatiiveihin, mutta en missään tapauksessa aseta kyseenalaiseksi kenenkään Kristukseen turvaavan uskoa. Pidän kiinni kaikista apostolisen uskontunnustuksen kohdista sellaisenaan, myös neitseestäsyntymisestä.

Fundamentalistinen tulkinta, että Raamattu on kirjaimellista jumalansanaa, on kirkolle kuitenkin vieras. Pappeja, jotka uskovat näin, on aniharvoja. He eivät ole saaneet näkemystään teologisesta tiedekunnasta eivätkä kirkosta. En tunne yhtään pappia, joka olisi kertonut olevansa täydellinen fundamentalisti, siis joka katsoo, että maailma on noin 6000 vuotta vanha. Ehkä joku kuitenkin on.

Me uskomme ja opetamme, että Raamattua tulee lukea historiallisena lähteenä, eikä kokonaisuudessaan erehtymättömänä jumalansanana. Ymmärrämme, että monet Raamatun neuvot, kuten liinan käyttö naisten hiuksien peitteenä jumalanpalveluksissa tai miesten lyhyen tukan vaatimus, on aikansa normistoa.

Useimmat meistä myös ajattelevat, että ohjeet seksuaalisuuden suuntaamisesta perustuvat senaikaiseen väärään tietämykseen. Nyt tiedämme paremmin.

Osa fundamentalisteista selittää, että kuuluisin ns. liberaaliin siipeen. En kuulu, jos sellaista edes voi määritellä. Osa selittää, että KIRKKO on luopumuksen tilassa ja minä sen mukana. Molemmat käsitykset ovat väärin. Siinä he kuitenkin ovat oikeassa, että fundamentaalisuus on kirkossa aniharvinaista niin pappien kuin muidenkin seurakuntalaisten piirissä.

Emme myöskään opeta ratkaisukristillisyyden erinomaisuutta verrattuna kasvatukseen. Lapsikaste ja sitä seuraava opetus on käsityksemme mukaan täysin riittävä pelastukseen. Ratkaisun vaatimus on kirkon opin mukaan lahkolainen erehdys.

Uskomme ja opetamme apostolisen uskontunnustuksen mukaan, mutta fundamentalistiseen raamatuntulkintaan emme taivu, eikä kirkko ole koskaan taipunutkaan. Luther sanoi aikoinaan vielä selkeämmin, Raamattua on luettava sen mukaan, mikä "ajaa Kristusta".

Tämä on luterilainen palsta. Jos palstafundikset eivät meluaisi täällä, luterilaista katsantoa ei tarvitsisi aina toistaa. Kerrottakoon vielä painokkaasti, että meillä on oma käsityksemme, joka on periytynyt kirkon alkuajalta. Pysymme siinä, vaikka fundamentalistit selittävät meidät kristinuskon ulkopuolelle. Jumala ratkaisee heidän kohdallaan. Emme me.
55233
4Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 55

Vanhimmat

Niin no fundisten mielestä kaikki ei-fundikset ovat liberaaleja.

1Äänestä

”…fundamentaalisuus on kirkossa aniharvinaista niin pappien kuin muidenkin seurakuntalaisten piirissä.”

Avasit hyvin sen eron, mikä on konservatiivien ja fundamentalistein ero. Fundamentalismi on tuontitavaraa ja alkanut levitä vastaa 80 luvun jälkeen.

1Äänestä
  • "Tämä on luterilainen palsta. Jos palstafundikset eivät meluaisi täällä, luterilaista katsantoa ei tarvitsisi aina toistaa. Kerrottakoon vielä painokkaasti, että meillä on oma käsityksemme, joka on periytynyt kirkon alkuajalta."

    Ottamatta kantaa siihen, miten syvät juuret yksimielisyydellä on, niin ihmettelen, mitä pahaa palstan fundis-erimielisyydessä on? On monia, jotka sanovat ajatuksensa asiallisesti vaikka eivät jaa sinun, dogmatikos , tapaasi uskoa. Ketäpä se haittaa, paitsi sinua? Ne, jotka eivät kunnioita muita ovat sitten asia erikseen.
    On selvää, että pidät omaa katsantoasi oikeana luterilaisena katsantona, mutta sen kyseenalaistamiseen on kaikilla oikeus, kunhan muistaa puolin ja toisin hyvät käytöstavat.

    Äänestä

  • taastätäsamaa kirjoitti:

    "Tämä on luterilainen palsta. Jos palstafundikset eivät meluaisi täällä, luterilaista katsantoa ei tarvitsisi aina toistaa. Kerrottakoon vielä painokkaasti, että meillä on oma käsityksemme, joka on periytynyt kirkon alkuajalta."

    Ottamatta kantaa siihen, miten syvät juuret yksimielisyydellä on, niin ihmettelen, mitä pahaa palstan fundis-erimielisyydessä on? On monia, jotka sanovat ajatuksensa asiallisesti vaikka eivät jaa sinun, dogmatikos , tapaasi uskoa. Ketäpä se haittaa, paitsi sinua? Ne, jotka eivät kunnioita muita ovat sitten asia erikseen.
    On selvää, että pidät omaa katsantoasi oikeana luterilaisena katsantona, mutta sen kyseenalaistamiseen on kaikilla oikeus, kunhan muistaa puolin ja toisin hyvät käytöstavat.

    "Ketäpä se haittaa, paitsi sinua?"

    -En ole huomannut että se mitenkään haittaisi ainakaan Dogmatikosta. Hän vaikuttaa hyvin suvaitsevalta. Papeilla on kuitenkin hieman erilainen näkökulma fundamentalismiin. Useinkaan papille ei puhuta mistään. Ollaan vain hyvää pataa. Täällä sen sijaa lyödään oikein olan takaa nimettömänä. Minusta tuollainen tekopyhyys on tuomittavaa.

    Todellisuus on se että fundamentalismia on paljon kirkossa. Kreationismi, ID, homoviha ovat esimerkkejä fundamentalismista ja niitä esiintyy eniten juuri kirkon viidesläisyydessä (Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura) Nykyisin myös evankelinen liike on tässä mukana.

    Mitä on luterilaisuus? Se selviää mm. Augsburgin tunnustuksesta. Sen mukaan ratkaisukristillisyys ei kuulu luterilaisuuteen. Tarkemmin tästä kertoo Luther pääteoksessaan "Sidottu ratkaisuvalta. Viidesläisyys ei näiden lähteiden mukaan kuulu luterilaisuuteen, vaan on harhaopetusta.

    Äänestä

  • ex-vitoslainen kirjoitti:

    "Ketäpä se haittaa, paitsi sinua?"

    -En ole huomannut että se mitenkään haittaisi ainakaan Dogmatikosta. Hän vaikuttaa hyvin suvaitsevalta. Papeilla on kuitenkin hieman erilainen näkökulma fundamentalismiin. Useinkaan papille ei puhuta mistään. Ollaan vain hyvää pataa. Täällä sen sijaa lyödään oikein olan takaa nimettömänä. Minusta tuollainen tekopyhyys on tuomittavaa.

    Todellisuus on se että fundamentalismia on paljon kirkossa. Kreationismi, ID, homoviha ovat esimerkkejä fundamentalismista ja niitä esiintyy eniten juuri kirkon viidesläisyydessä (Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura) Nykyisin myös evankelinen liike on tässä mukana.

    Mitä on luterilaisuus? Se selviää mm. Augsburgin tunnustuksesta. Sen mukaan ratkaisukristillisyys ei kuulu luterilaisuuteen. Tarkemmin tästä kertoo Luther pääteoksessaan "Sidottu ratkaisuvalta. Viidesläisyys ei näiden lähteiden mukaan kuulu luterilaisuuteen, vaan on harhaopetusta.

    Monella nikillä ajattelit aloitustasi kompata tällä kertaa ?

    Äänestä

  • Just joo.... luterilaiset ei saa Jumalaa ja Jeesusta palvella
    mutta
    herra jumalaa heidän tulee palvella ja pelätä!!!

    herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
    "Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."

    herra epäjumalanne rikollisilleen antama käsky:
    Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
    "Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."

    ja näihän sitä herra jumalan tahtoa uskovaiset noudattavat...
    Lainattua tekstiä:
    "Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallaan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukomurhasta. " (IL)

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001152780.html

    hiukan lähetystyö sivistystä... suomalaistenkin rahoitamana kristittyjen kansainvälisten rahastojen kautta...
    http://paholaisen-asianajaja.blogspot.se/2009/08/nigerian-noitametsastajat-vauhdissa.html

    jne....

    Äänestä

  • taastätäsamaa kirjoitti:

    "Tämä on luterilainen palsta. Jos palstafundikset eivät meluaisi täällä, luterilaista katsantoa ei tarvitsisi aina toistaa. Kerrottakoon vielä painokkaasti, että meillä on oma käsityksemme, joka on periytynyt kirkon alkuajalta."

    Ottamatta kantaa siihen, miten syvät juuret yksimielisyydellä on, niin ihmettelen, mitä pahaa palstan fundis-erimielisyydessä on? On monia, jotka sanovat ajatuksensa asiallisesti vaikka eivät jaa sinun, dogmatikos , tapaasi uskoa. Ketäpä se haittaa, paitsi sinua? Ne, jotka eivät kunnioita muita ovat sitten asia erikseen.
    On selvää, että pidät omaa katsantoasi oikeana luterilaisena katsantona, mutta sen kyseenalaistamiseen on kaikilla oikeus, kunhan muistaa puolin ja toisin hyvät käytöstavat.

    Asiallisuus ei haittaa ollenkaan vaan täysin päinvastoin. En minä pidä näkemyksiäni ”ainoina oikeina”, että olet tehnyt vähän väärän johtopäätöksen.

    Minusta on tärkeää se, että täällä olisivat fundamentalistien rinnalla myös konservatiiviset äänet – ne perinteiset luterilaiset eivätkä vain nämä uudet Amerikan virtaukset.

    Äänestä

kristittyjen jumalan sanaa...
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/uuden_testamentin_pyhat/apostolit/apostoli_paavali.htm

kristitty pappi asialla... kalja kantajanakin:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001926098.html

ei me mutta ne toiset kristityt...
http://yle.fi/uutiset/3-8581727

näihän se on edelleen... tosin nykyaikaistettuna...
http://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/murhia-ja-seksia-nunnaluostarissa

herra suojelee omiaan....
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1386125004700

kristittyjen laulukuoro saatanallisuutta...
http://yle.fi/uutiset/3-8581727

en ole vielä tutkinut...
http://www.kolumbus.fi/~w462389/kaste/luther.htm

suosittelen, sisältää tarkistettua historiallista faktaa...
http://kalmannos.blogspot.se/2013/08/jan-guillou-noitien-asianajaja.html

jne..........................

kaikkeen noihin tarvittaan aivopesu ammattilaisia kouluttamaan rikollisuuden rikollisille rippi isiä omavanhurskaus opi rikollisiksi!

"teuta: Uskosa 11.4.2011 12:15
TÄSSÄ KERROTTU SYNTIEN ANTEEKSI SAANTI :
On jokin asteen ero , siitä mitä Jeesus on luvannut ja
se oli Murhan synninkin anteeksi antamisessa . Varmsti
voidaan määritellä , niin kuin joku jo sanoitikin , nämä
raiskaukset oli heti murhan jälkeen , Kuinka nyt sanotaan
kun murhan synnin saisi myös henkilökohtaisia syntejä
saada anteeksi . Älkää kinatko epätietoisina asioista jota
örvelö ja savon ukko ette tiedä ja nyt on tullut(ei tuomari )"
-- (vahvistus ylläolevaan... josta puuttui linkki; osoite:)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813480
teuta.
21.8.2012 14:29
Satut tietämään että montakertaa olen ollut Ruumishuoneella törppö .
olen sen kerran ilmoittanut enkä ollut yksin , näkemiin"

TIETÄÄKSENI SUOMEN PERUSTUSLAKI EI ANNA OIKEUTTA RIKOLLISTEN PÄÄTTÄÄ MILLOIN LAIT OVAT VOIMASSA JA MILLOIN EI - JA MITENKÄHÄN SE ON, SAAKO JUMALAN NIMEEN VALEHDELLA LAILLISESTI KUN JUMALA JA JEESUS EI OLE RIKOLLISUUDEN RIPPI RITUAALI OMAVANHURSKAUS OPPIA ASETTANUT JOTEN SE OLLENEE saatanallisuuden pääkonttorin OMILLEEN ANTAMAA SONTAA, VAI?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9818336#comment-"50245011
"teuta
25.4.2011 19:30
Olen kirjoittanut siitä , toisaalla Se johtuu siitä että
sellainentoiminta on syntiä , ja kaikki jotka nöyrtyvät
pyytämään anteeksi , Se kuuluu Jumalan lakiin että
silloin kun asia ei ole missään kohdissa muitten tie-
toinen , mutta tälläinen henkilö haluaa saada omantun-
tonsa puhtaaksi , hän menee Rippiisän juttusille , sekä
kertoo kaiken hänelle , ja anoo anteeksi , hän saa sen
Jumalan /Jeesuksen nimessä , mutta jos on pienikin
mahdollisuus , tulla ilmi sitä ei voi suorittaa vaan
astuu rikollisoikeus voimaan."

kristityistä EI TULEE JUMALAA JA JEESUSTA PALVELEVAAN KRISTILLISTÄ uskomallakaan!! kelpaavat toki luder/lutherille ja saatanalle...
TUOTA SELVYYTTÄ VASTAAN TYÖSKENTELEE RIKOLLISUUDEN PAPISTO
JA
rikollisuudelle annetaan oikein SUOMEN VALTION KIRKON MAINE JA KUNNIA jonka uhreiksi suomalaisia ja heidän lapsiakin käytetään.

SALLIKAAN LASTEN PITÄÄ IHMYYSYYDENSÄ
JA
ASETTAKAA EDES IKÄ RAJA ENNEN KUIN AIVOPESETTE!
kaikkia, rikollisiakin se moraalittomuuden leipä elättää...

Äänestä

Liberaali kristillisyys ja liberaalin kristillisyyden epäjohdonmukaisuus
Onko liberaali kristillisyys lopulta parempi vaihtoehto kuin fundamentalismi?


Liberaalin kristillisyyden ongelmallisuus. Kumartelua kahteen vastakkaiseen suuntaan?

Liberaalin kristillisyyden epäloogisuus ja epäjohdonmukaisuus liberalisoituneiden kristittyjen toisaalta hyväksyessä tieteellisen maailmankuvan ja modernin tiedon, mutta toisaalta kuitenkin he pitäytyvät kristilliseen antiikkiseen metafysiikkaan ja vanhentuneeseen esitieteelliseen ja myyttiseen maailmankuvaan perustuvan kristillisen pelastususkon rippeisiin.



He kumoavat itse uskontonsa perustukset – täysin pätevästi ja asiallisesti historiallisen raamatuntutkimuksen avulla – mutta eivät vie ajatuskulkuja niiden loogisiin johtopäätöksiin asti (lopputulokseen, jota voidaan pitää ainakin parhaiten perusteltuna ja johdonmukaisimpana sekä luontevimpana, vaikka toisaalta voi olla muitakin loogisia päätelmiä, joita voidaan puolustaa ainakin uskonnonfilosofisesti, mutta tuskin muuten).



Vetoaminen ”uskonnon äidinkieleen” ei ole vakuuttava pakopaikkana kristinuskolle – liberaali kristillisyys mukaan lukien



Jotkut, kuten Terho Pursiainen pakenevat Raamatun teologioiden sisältämiä ristiriitoja ja ongelmia ”uskonnon äidinkielen” taakse myöntäen, että esim. Jeesuksen kuvaaminen ”propositioiden kielellä” eli normaalia arkikieltä ja logiikkaa käyttäen (kielellä, jossa tehdään tosiasiaväitteitä) Jumalan Poikana on ”absurdia” (Terho Pursiainen: Jumala, s.115). ”Uskonnon äidinkielen” tasolla sen sijaan ei ole Pursiaisen mukaan ristiriitoja, vaan ”kaksi absurdia tarinaa eivät voi olla loogisessa ristiriidassa keskenään”. Näin Pursiainen päätyy päätelmään, että



”yksi ristiriita luo suunnattoman suvaitsevaisen demokratian tosiasiaväitteiden maailmaan”



sekä väittää, että



”uskonnon kertomukset ja puheet, jotka käyttävät uskonnon äidinkieltä, ovat loogisen ja suuressa määrin myös tosiasioihin perustuvan kritiikin yltämättömissä”

ja että



”niiden tarkoitus on kuvittaa jotakin, mikä ei ole kuvitettavissa sanoiksi” ( Pursiainen, s.116).



Tämä on näppärä ja nokkela väistöliike, jolla yritetään pelastaa kristinusko ja Raamattu kritiikin tavoittamattomiin – menemättä Pursiaisen ajatteluun pitemmälle voidaan kysyä silti, että onko todella niin, että Raamatussa ei ole tarkoitus kertoa, ”mitkä asiat maailmassa ovat totta”, kuten Jeesuksen neitseestä syntyminen, ylösnousemus tai hänen ihmetekonsa, lopun aika katastrofeineen ja VT:n kertomat Jumalan teot? Miksi sitten Jeesus ja UT:n kirjoittajat ottavat ne VT:n kertomat asiat kuten vedenpaisumuksen ja luomisen kirjaimellisina historiallisina tapahtumina, eli asioina, jotka kertovat, mikä maailmassa on totta?

Äänestä
  • Siihen Pursiainen ei kirjassaan ota kantaa eikä edes pohdi koko kysymystä. Raamatussa on kyllä paljon metaforia ja kuvia Jumalasta (”Jumalan sieraimet” yms.), joiden idea ei ole kuvata yksi yhteen Jumalaa, niin että Jumalalla olisi nenä kuten ihmisellä. Tämä seikka ei kuitenkaan ole yleisselitys, jonka avulla voisi Pursiaisen tavoin paeta (postmodernilla kikkailulla) jonnekin ”demokraattiseen tosiasiaväitteiden maailmaan”, joka on kritiikin edessä kuin koskematon linnoitus.



    Ei olla kristinuskon piirissä nähtävästi vieläkään opittu, että looginen ristiriita sallii minkä tahansa väitelauseen johtamisen, kuten Aristoteles osoitti jo kauan ennen kristinuskoa ja sen apologeja (tätä Sam Harris korostaa logiikaltaan terävässä ja johdonmukaisessa uskontokritiikissään Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus, 2007).



    Niinpä tieteenhistorioitsija John Brooke toteaakin terävästi näistä kristinuskon puolustelijoista (korostus alkuperäisessä tekstissä kursiivilla, tässä lihavoituna):



    ”Tieteen ja uskonnon välistä harmoniaa painottavat apologeetit saattavat selittää pois kristinuskon piirteitä sellaisina kuin ne olivat jos ne poikkeavat kristinuskosta sellaisena kuin he haluaisivat sen olevan. He saattavat haluta sanoa, että heidän uskontonsa ei enää tarvitse maakeskeistä universumia, taivaalle ja helvetille fysikaalista sijaintia, henkilöitynyttä paholaista tai edes jumalallista väliintuloa fysikaalisessa maailmassa. Vaarana on, että he minimoivat tai jopa jättävät huomiotta sellaisten uskomusten tärkeyden menneissä kristillisissä yhteiskunnissa. ” – Kari Enqvist: Kosmoksen hahmo s. 94-95.



    Tuloksena oleva modernisoitu ja humanisoitu kristinusko perustuu hurskaaseen itsepetokseen ja se ”kristinusko” on uskoa, jota ei ole koskaan ennen edes harjoitettu kristikunnassa eivätkä kristinuskon perustajahahmot ja auktoriteetit tuntisi sitä omakseenkaan enää.



    Moderni liberaali kristillisyys ja sen uskottavuus- ja legitimointiongelma



    Nykyisen tieteellisen tiedon ja sen mukaisen maailmankuvan edessä klassisen kristinuskon dogma, oppien kokonaisuus, ei kykene puolustamaan itseymmärrystään ja legitimoimaan sitä uskottavasti, johdonmukaisesti ja loogisesti. Uuskristillinen postmoderni humanisoitu kristillisyys, joka toisaalta hyväksyy tieteellisen tiedon ja tieteellisen maailmankuvan, mutta silti pitää kiinni kirjaimellisesti kristillisistä perusopeista (pelastusoppi, kristologia, usko persoonalliseen jumaluuteen, joka kuulee rukouksia ja vaikuttaa maailmassa) on epälooginen eikä onnistu älyllisesti uskottavasti ja loogisesti pitämään voimassa sekä tieteellistä maailmankuvaa että perinteisiä kristillisiä opinkappaleita ja uskomuksia. Seuraus on ratsastaminen kahdella eri hevosella kahteen eri suuntaan eikä se onnistu.

    Äänestä

  • hjygfii kirjoitti:

    Siihen Pursiainen ei kirjassaan ota kantaa eikä edes pohdi koko kysymystä. Raamatussa on kyllä paljon metaforia ja kuvia Jumalasta (”Jumalan sieraimet” yms.), joiden idea ei ole kuvata yksi yhteen Jumalaa, niin että Jumalalla olisi nenä kuten ihmisellä. Tämä seikka ei kuitenkaan ole yleisselitys, jonka avulla voisi Pursiaisen tavoin paeta (postmodernilla kikkailulla) jonnekin ”demokraattiseen tosiasiaväitteiden maailmaan”, joka on kritiikin edessä kuin koskematon linnoitus.



    Ei olla kristinuskon piirissä nähtävästi vieläkään opittu, että looginen ristiriita sallii minkä tahansa väitelauseen johtamisen, kuten Aristoteles osoitti jo kauan ennen kristinuskoa ja sen apologeja (tätä Sam Harris korostaa logiikaltaan terävässä ja johdonmukaisessa uskontokritiikissään Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus, 2007).



    Niinpä tieteenhistorioitsija John Brooke toteaakin terävästi näistä kristinuskon puolustelijoista (korostus alkuperäisessä tekstissä kursiivilla, tässä lihavoituna):



    ”Tieteen ja uskonnon välistä harmoniaa painottavat apologeetit saattavat selittää pois kristinuskon piirteitä sellaisina kuin ne olivat jos ne poikkeavat kristinuskosta sellaisena kuin he haluaisivat sen olevan. He saattavat haluta sanoa, että heidän uskontonsa ei enää tarvitse maakeskeistä universumia, taivaalle ja helvetille fysikaalista sijaintia, henkilöitynyttä paholaista tai edes jumalallista väliintuloa fysikaalisessa maailmassa. Vaarana on, että he minimoivat tai jopa jättävät huomiotta sellaisten uskomusten tärkeyden menneissä kristillisissä yhteiskunnissa. ” – Kari Enqvist: Kosmoksen hahmo s. 94-95.



    Tuloksena oleva modernisoitu ja humanisoitu kristinusko perustuu hurskaaseen itsepetokseen ja se ”kristinusko” on uskoa, jota ei ole koskaan ennen edes harjoitettu kristikunnassa eivätkä kristinuskon perustajahahmot ja auktoriteetit tuntisi sitä omakseenkaan enää.



    Moderni liberaali kristillisyys ja sen uskottavuus- ja legitimointiongelma



    Nykyisen tieteellisen tiedon ja sen mukaisen maailmankuvan edessä klassisen kristinuskon dogma, oppien kokonaisuus, ei kykene puolustamaan itseymmärrystään ja legitimoimaan sitä uskottavasti, johdonmukaisesti ja loogisesti. Uuskristillinen postmoderni humanisoitu kristillisyys, joka toisaalta hyväksyy tieteellisen tiedon ja tieteellisen maailmankuvan, mutta silti pitää kiinni kirjaimellisesti kristillisistä perusopeista (pelastusoppi, kristologia, usko persoonalliseen jumaluuteen, joka kuulee rukouksia ja vaikuttaa maailmassa) on epälooginen eikä onnistu älyllisesti uskottavasti ja loogisesti pitämään voimassa sekä tieteellistä maailmankuvaa että perinteisiä kristillisiä opinkappaleita ja uskomuksia. Seuraus on ratsastaminen kahdella eri hevosella kahteen eri suuntaan eikä se onnistu.

    Kantani siis on, että (post)moderni, humanisoitunut, sivistynyt tiedettä myötäilevä ja silti klassisesta kristinuskosta (ainakin sen pelastusopista) kiinni pitävä uuskristillisyys näyttäytyy onttona kummallisuutena, joka istuu ilmassa ja pitää tyhjästä kiinni (se moderni kristillisyys on jopa itse romuttanut ja kieltänyt uskontonsa perustukset juuri sen historiallisen raamatuntutkimuksen ja kaiken muunkin tieteellisen tutkimuksen tuloksien avulla, mikä tavallaan tekee tästä modernista uuskristillisyydestä vielä kummallisemman ilmiön kuin perinteinen fundamentalismi, joka on toisaalta ainakin omista lähtökohdistaan käsin johdonmukainen eikä istu kahdella tuolilla yhtä aikaa – vaikka fundamentalistinen uskonnollisuuskin on kestämätöntä ja älyllisesti epärehellinen ja reaktiivinen muinaisjäänne toivottomine taisteluineen tosiasioita vastaan).



    On varsin erikoinen ajatusrakennelma johdonmukaisuuden ja logiikan kannalta, jos hyväksytään tieteellinen maailmankuva ja silti uskotaan maailmassa aktiivisesti vaikuttavan jumaluuteen, joka vastaa rukouksiin ja otetaan kirjaimellisina totuuksina perinteinen kristillinen pelastusoppi (neitseestä syntyvä jumalihminen, sovitus, ”uuden Aadamin” tekemä korjaus ”ensimmäisen Aadamin” synnintekoon sekä ylösnousemus ja vielä toinen tuleminenkin kaikkine lopputapahtumineen).



    Ateistit eivät mystisesti sitoudu Jumalan olemassaoloon



    Lyhyesti voidaan vielä todeta, että ne, jotka kiistävät (juutalais-kristillisen) Jumalan ja kaikenlaisten jumalien tai henkien olemassaolon eivät millään mystisellä tavalla ”sitoudu” kieltämänsä Jumalan olemassaoloon – ei yhtään sen enempää kuin peikkojen, tonttujen, keijukaisten tai Lentävän Spagettihirviön kieltäjät sitoutuvat kyseisten olioiden olemassaoloon. Niihin ei vain uskota/niiden olemassaolo kiistetään, koska niiden olemassaolon tueksi ei ole evidenssiä eikä mitään loogisia syitä tai tarpeita edes olettaa niitä olevaksi. Voidaan myös kysyä, että mitä asiaperusteita (empiirisiä tai loogisia perusteita) on ylipäätään olettaa kristillisen Jumalan – tai minkään muun jumalan – olemassaoloa? Tämähän on keskeinen peruskysymys, ennen kuin väitetään mitään enempää.



    Agnostikko ottaa tietoteoreettisesti varovaisemman linjan kuin ateisti: agnostikko ei katso omistavansa tietoa Jumalan/jumalien olemassaolosta eikä olemassaolon puuttumisesta, hän ei tiedä (agnostikko voi olla käytännössä kuin ateisti, eli ei harjoita uskoa jumaliin tai hän voi silti uskoa jumalaan, vaikkei tiedä onko jumalaa).

    Äänestä

  • >Miksi sitten Jeesus ja UT:n kirjoittajat ottavat ne VT:n kertomat asiat kuten vedenpaisumuksen ja luomisen kirjaimellisina historiallisina tapahtumina, eli asioina, jotka kertovat, mikä maailmassa on totta?

    Siksi että heillä ei ollut parempaaakaan tietoa. Meilläpä on.

    Äänestä

  • RepeRuutikallo kirjoitti:

    >Miksi sitten Jeesus ja UT:n kirjoittajat ottavat ne VT:n kertomat asiat kuten vedenpaisumuksen ja luomisen kirjaimellisina historiallisina tapahtumina, eli asioina, jotka kertovat, mikä maailmassa on totta?

    Siksi että heillä ei ollut parempaaakaan tietoa. Meilläpä on.

    kunnian ja vallan himo on useilla aivopestyillä...

    aikojen alussa oli laiskoja...
    poppamiehiä, sadetanssijoita jne jotka elätti itseensä uskomuksillaan!
    heidän "helppoa leipää" elämän tyyli nykyisin on papiston käytössä...

    Äänestä

  • #Liberaali kristillisyys#

    hm!

    kristityistä EI SAA KRISTILLISIÄ USKOMALLAKAAN JOS TOTUUDESSA PYSYTÄÄN!

    Kristityt = Paavalin perustamien seurakuntien uskontunnustuksensa kaltaisia uskovaisia apostoleineen ja herra jumalineen joilla ei ole Jeesuksen perustamia seurakuntia eikä Jeesuksen opetuslapsia opettajina
    1.Korinttolaiskirje:
    15:9 Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhä_Stefanos

    2 Korinttolaiskirje 12:
    7 Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
    8 Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.

    Paavali ei raamatun mukaan saanut eroa saatanasta ja se sama saatana on pääpiru edelleen kristittyjen yli 3500 lahkossa maailmalla kuten historia todistaa.

    ------------------------

    Kristilliset = Jeesuksen ja Jeesuksen opetuslapsien perustamien seurakuntien Jumalan ja Jeesuksen Lain ja oppein ymmärtäväisiä järkeviä seurakuntalaisia Jeesuksen opetuslapsineen.

    KRISTITYT, LOPETTAKAA NE SATOJA VUOSIA KESTÄNEET VALEHTELUNNE!
    ETTE OLE KRISILLISIÄ VAAN OLETTE saatanaa palvelevien paavalilais-luterilaisuuden herra jumalien ikuisia rikollisia/syntisiä kristittyjä!
    http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/22.html
    'Kristitty pysyy kuitenkin syntisenä elämänsä loppuun asti.'
    LUKEKAA TARKEMMIN uskontunnuksenne JA KUN JÄRKIINNYTTE, NIIN TULKAA SITTEN KERTOMAAN TOTUUS!

    Näistä, Jeesuksen, opetuslapsineen perustamista seurakunnista ei ole yhtään rikollisten kristinuskon kristittyjen seurakuntia vaan ne ovat kristillisten ihmisten seurakuntia:
    Ilm. 2:1-29
    Pergamos
    Tyatira
    Sardes
    Smyrna
    Filadelfia
    Efeso
    Laodikea
    ----------
    HUOM!
    Amerikkalainen "Filadelfia" seurakunta ei ole Jeesuksen ja Hänen opetuslapsien perustama. Sen perustivat 1850 luvulla verovapaan rahan keinottelijat.
    ----------

    Äänestä

  • hjygfii kirjoitti:

    Kantani siis on, että (post)moderni, humanisoitunut, sivistynyt tiedettä myötäilevä ja silti klassisesta kristinuskosta (ainakin sen pelastusopista) kiinni pitävä uuskristillisyys näyttäytyy onttona kummallisuutena, joka istuu ilmassa ja pitää tyhjästä kiinni (se moderni kristillisyys on jopa itse romuttanut ja kieltänyt uskontonsa perustukset juuri sen historiallisen raamatuntutkimuksen ja kaiken muunkin tieteellisen tutkimuksen tuloksien avulla, mikä tavallaan tekee tästä modernista uuskristillisyydestä vielä kummallisemman ilmiön kuin perinteinen fundamentalismi, joka on toisaalta ainakin omista lähtökohdistaan käsin johdonmukainen eikä istu kahdella tuolilla yhtä aikaa – vaikka fundamentalistinen uskonnollisuuskin on kestämätöntä ja älyllisesti epärehellinen ja reaktiivinen muinaisjäänne toivottomine taisteluineen tosiasioita vastaan).



    On varsin erikoinen ajatusrakennelma johdonmukaisuuden ja logiikan kannalta, jos hyväksytään tieteellinen maailmankuva ja silti uskotaan maailmassa aktiivisesti vaikuttavan jumaluuteen, joka vastaa rukouksiin ja otetaan kirjaimellisina totuuksina perinteinen kristillinen pelastusoppi (neitseestä syntyvä jumalihminen, sovitus, ”uuden Aadamin” tekemä korjaus ”ensimmäisen Aadamin” synnintekoon sekä ylösnousemus ja vielä toinen tuleminenkin kaikkine lopputapahtumineen).



    Ateistit eivät mystisesti sitoudu Jumalan olemassaoloon



    Lyhyesti voidaan vielä todeta, että ne, jotka kiistävät (juutalais-kristillisen) Jumalan ja kaikenlaisten jumalien tai henkien olemassaolon eivät millään mystisellä tavalla ”sitoudu” kieltämänsä Jumalan olemassaoloon – ei yhtään sen enempää kuin peikkojen, tonttujen, keijukaisten tai Lentävän Spagettihirviön kieltäjät sitoutuvat kyseisten olioiden olemassaoloon. Niihin ei vain uskota/niiden olemassaolo kiistetään, koska niiden olemassaolon tueksi ei ole evidenssiä eikä mitään loogisia syitä tai tarpeita edes olettaa niitä olevaksi. Voidaan myös kysyä, että mitä asiaperusteita (empiirisiä tai loogisia perusteita) on ylipäätään olettaa kristillisen Jumalan – tai minkään muun jumalan – olemassaoloa? Tämähän on keskeinen peruskysymys, ennen kuin väitetään mitään enempää.



    Agnostikko ottaa tietoteoreettisesti varovaisemman linjan kuin ateisti: agnostikko ei katso omistavansa tietoa Jumalan/jumalien olemassaolosta eikä olemassaolon puuttumisesta, hän ei tiedä (agnostikko voi olla käytännössä kuin ateisti, eli ei harjoita uskoa jumaliin tai hän voi silti uskoa jumalaan, vaikkei tiedä onko jumalaa).

    Täytyy myöntää että ilmaisit varsin sekavasti kantasi.

    ”…(post)moderni, humanisoitunut, sivistynyt tiedettä myötäilevä ja silti klassisesta kristinuskosta (ainakin sen pelastusopista) uuskristillisyys näyttäytyy onttona kummallisuutena, joka istuu ilmassa ja pitää tyhjästä kiinni…”
    ”…moderni kristillisyys on jopa itse romuttanut ja kieltänyt uskontonsa perustukset juuri sen historiallisen raamatuntutkimuksen ja kaiken muunkin tieteellisen tutkimuksen tuloksien avulla…”

    Kuinka niin? eli pitäisikö sitten kieltää kaikki historian lähteet siksi, ettei se sovi sinun järkeilyysi?

    ”…kummallisemman ilmiön kuin perinteinen fundamentalismi, joka on toisaalta ainakin omista lähtökohdistaan käsin johdonmukainen eikä istu kahdella tuolilla yhtä aikaa…”

    Itseasiassa niin juuri se tekee – on todellisuus ja rinnakkaistodellisuus yhtä aikaa. Kuten sitten huomaat sen itsekin:”…vaikka fundamentalistinen uskonnollisuuskin on kestämätöntä ja älyllisesti epärehellinen ja reaktiivinen muinaisjäänne toivottomine taisteluineen tosiasioita vastaan…2

    Olen joskus käynyt sellaisen absurdin keskustelun, jossa ateisti puolusti fundamentalisteja kiivaasti siksi, että hän katsoi heidän ”oikea” oppisiksi sekä ”oikeiksi” uskoviksi. Edelleenkään en ymmärrä sen logiikkaa lainkaan.

    Joten olisiko nyt meidän perinteisten kristittyjen, kuten luterilaisten, ortodoksien, anglikaanien, katolilaisten jne. käännyttävä tähän 1900 luvun fundamentalismiin, jotta ateisti voisi kutsua meitä krsitityiksi? Miksi?

    Äänestä

Haluaisin kiinnittää huomiotanne liberaalin kristillisyyden vaaraan. Moraalisten arvojen vapauttaminen, joka on aloitettu jossakin protestanttisissa ja anglikaanisissa yhteisöissä joitakin vuosikymmeniä sitten ja joka on kehittynyt kiihtyvällä vauhdilla, on tuonut nyt meidät tilanteeseen, jossa emme voi saarnat yhtä ja samaa moraalisen käyttäytymisen koodia. Emme enää voi puhua kristillisestä moraalista, koska ”perinteisten” ja ”liberaalien” kristittyjen edistämät moraalikäsitykset ovat hyvin erilaisia ja kuilu näiden kahden kristinuskon haaran välillä kasvaa nopeasti.
Jotkut kristilliset johtajat, jotka kantavat erilaisia kirkollisia tittelejä (Reverend/Most Reverend), ovat kertoneet meille, että naisen ja miehen välinen avioliitto ei enää ole ainoa vaihtoehto kristityn perheen aikaansaamiseksi, vaan on olemassa muitakin malleja ja kirkon tulisi olla kyllin ”inklusiivinen” tunnistaessaan näitä vaihtoehtoisia elämäntapoja ja antaessaan heille virallisen ja juhlallisen siunauksensa.
Meille on kerrottu, että ihmisen elämä ei enää ole kiistaton arvo ja että se voidaan summittaisesti keskeyttää kohdussa. Tai että jollakin voi olla oikeus keskeyttää se vapaaehtoisesti ja että kristittyjen ”traditionalistien” pitäisi harkita kannanottojaan voidakseen olla sopusoinnussa modernin kehityksen kanssa. Meille on kerrottu, että abortti on hyväksyttävää, ehkäisy on miellyttävää ja eutanasia on vielä parempi ja että kirkon täytyy tehdä tilaa kaikille näille ”arvoille” ihmisoikeuksien nimessä.
Mitä sitten on jäljellä kristinuskosta? Sekavassa ja eksyksissä olevassa maailmassa, jossa elämme, missä on kristittyjen profeettojen ääni? Mitä me voimme tarjota tai voimmeko tarjota yhtään mitään tälle maallistuneelle maailmalle sen lisäksi, mitä maallistunut maailma tarjoaa itselleen arvojärjestelmänä, mihin yhteiskunnan pitäisi rakentua? Onko meillä omaa arvojärjestelmäämme, josta meidän pitäisi saarnata, vai pitäisikö meidän yksinkertaisesti aplodeerata jokaista sellaista uutuutta julkisessa moraalissa, joka tulee muotiin maallistuneessa yhteiskunnassa?
Haluaisin kiinnittää huomiota myös siihen ”poliittisen korrektin” kristinuskon ja kristillisyyden vaaraan, joka ei vain helposti ja nopeasti avaudu itsekin maallistuneille moraalisille arvoille vaan myös osallistuu kristillisen perinteen vieraiden arvojen edistämiseen.
Edessämme on paradoksaalinen tilanne. Brittiläiset maallistuneet poliitikot, jotka jakavat kristillisen näkemyksen ja huolestuvat kasvavasta kristofobiasta Isossa-Britanniassa ja aloittavat keskustelun tästä asiasta parlamentissa, joka tunnustaa maan kristillisen identiteetin. Samalla Englannin kirkon (Church of England) primaatit vaativat ”rakentavaa mukautumista joihinkin muslimilain näkökulmiin”.
Olen varma, että minulle kerrotaan kristinuskon lientymisestä ja kaikenkattavuudesta ja että meidän kristittyjen ei enää pitäisi vaatia uskontomme olemista ainoa oikea usko ja että meidän pitäisi oppia hyväksymään (omaksumaan ~ adoptoimaan) muiden arvoja ja normeja. Kysymykseni on kuitenkin: jos aiomme lopettaa kristinuskon poliittisen korrektiuden ja kaikenkattavuuden; miksi pyydämme sisällyttämään kaikki mahdolliset vaihtoehdot vanhaan kristilliseen perinteeseen? Missä on raja, vai onko mitään rajaa ollenkaan?
Monet kristityt maailmanlaajuisesti katsovat kristillisiin johtajiin siinä toivossa, että he puolustaisivat kristinuskoa sen kohtaamissa muutoksissa. Ei ole meidän tehtävämme puolustaa Sharia-lakia tai ylistää vaihtoehtoisia elämäntapoja tai edistää maallistuneita arvoja. Meidän pyhä tehtävämme on saarnata sitä, mitä Kristus saarnasi, opettaa, mitä apostolit opettivat ja levittää sitä oppia, mitä pyhät isät levittivät. Juuri tällaista todistusta ihmiset odottavat meiltä.
Olen vakuuttunut siitä, että liberaali kristinusko ei selviä pitkään. Poliittisesti korrekti kristinusko tulee kuolemaan. Näemme jo, kuinka vapaamielinen kristinusko on hajoamassa ja miten uusien moraaliarvojen esittely johtaa jakautumiseen, yhteenottoihin ja hämmennykseen joissakin kristillisissä yhteisöissä. Tämä prosessi jatkuu, kun taas perinteiset kristityt, näin uskon, vakiinnuttavat voimansa suojellakseen Herran antamaa, apostolien saarnaamaa ja isien säilyttämää uskoaan ja moraalisia opetuksia.

1Äänestä
  • Joo, uskot loppuu, kuten jo ilmaisit ja se tieto on raamatussakin mutta on muista missä kohtaa....

    --

    mitä mieltä olette raamatun VT olevasta luomis kertomuksesta?
    oliko vain yksi luominen
    vai
    kaksi?

    sillä Jumala ei ollut erehtymätön ja hävitti kaiken mitä oli luonut

    mutta

    antoi armon Nooan perheelle...

    (joka todistaa ettei maailmassa ole kristinuskon opin perisyntiä vaan se on kristittyjen omaa syntiä, esimerkiksi lapsikaste jonka mukaan kastettujen on kastettava jälkeläisensä....
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/11977916
    "Hei Mirka,
    Kaste ilman kirkkoonliittämistä ei ole mahdollista.
    Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoonkuuluvien vanhempien on kastatettava lapsensa.
    Sallikaa lasten tulla Jeesuksen opetuslapsiksi ja Taivaan Isän lapsiksi kasteen kautta!
    t. Maarit-pappi"
    TUO PAPIN TEKSTI ON RIKOLLISUUDEN OPPIA...)

    1Äänestä

  • Jospa ensin määrittelisit mitä sinusta on "liberaali" kristillisyys?

    Äänestä

Liberaali kristinusko on kulttuuri-ilmiö, jolle on tyypillistä yhtäältä kristillisten, toisaalta vallitsevasta nykylänsimaisesta (tieteellisenä markkinoidusta) naturalistisesta todellisuuskäsityksestä peräisin olevien elementtien yhdistäminen ja tämän kokonaisuuden markkinointi "ajanmukaisena kristinuskona". Se siis luopuu klassisen kristinuskon todellisuuskäsityksestä – siihen keskeisesti kuuluvaa kadotus- ja pelastussanomaa myöten – ja ottaa paljon vaikutteita ympäröivistä vallallaolevista filosofioista ja katsomuksista.

Koska kysymyksessä on perimmältään todellisuuskäsityksiä koskeva eroavaisuus ja koska liberaali kristinusko on luopunut klassisen kristinuskon perustavimmastakin sisällöstä sellaisena kuin se on ilmaistu esim. jo vanhalta ajalta peräisin olevissa kristillisen uskon tunnustuksissa, "liberaalia kristinuskoa" voi pitää "nelikulmaisen ympyrän" tapaisena käsitehirviönä eli ristiriitana itse käsitteessä. Tämän ristiriidan takia siitä puhuttaessa on kokonaiskuvan saamiseksi syytä käyttää kahtalaista lähestymistapaa eli valottaa asioita yhtäältä klassisen kristinuskon tunnustajien, toisaalta liberaaliteologien näkökulmasta.


Klassisen ja liberaalin kristinuskon välinen todellisuuskäsitysero on yksinkertaisesti ilmaistavissa siten, että ne seuraavat aivan erilaisia ja keskenään yhteensopimattomia suurkertomuksia: klassisen kristinuskon suurkertomus on liberaalissa kristinuskossa korvattu jollakin kilpailijallaan, enimmäkseen joko modernistisella tai postmodernistisella suurkertomuksella.

Koska seurattava suurkertomus leimaa seuraajansa koko ajattelutapaa, liberaaliteologeille on luontevaa sanoa edustavansa "kristinuskon liberaalia tulkintaa" – "kristinusko" olisi siis heidän mukaansa "tulkittavissa vapaasti", siis minkään muuttumattoman ja luovuttamattoman todellisuuskäsityksen kyseistä tulkintavapautta rajoittamatta. Tälle vastakohtaisesti klassisen kristinuskon puolustajat, konservatiiviteologit, pitäytyvät luovuttamattomana pitämäänsä klassisen kristinuskon todellisuuskäsitykseen ja siihen liittyviin totuusväittämiin.

Valitettavasti nämä käsitteet eivät ole käytännön kielenkäytössä tarkkarajaiset, vaan niitä, kuten muitakin sanoja, käytetään vaihtelevissa merkityksissä. Niinpä liberaali-määrettä käytetään konservatiivisuutta arvostavissa piireissä usein myös leimasanana, ja näin käytettynä sen vastakohta onkin "äärikonservatiivi" tai "fundamentalisti", jollaisiksi liberaalipiirit mielellään leimaavat konservatiiveja.

On myös niitä, jotka eivät halua olla sen enempää (ääri)liberaaleja kuin (ääri)konservatiivejakaan ja käyttävät siksi omasta kannastaan jotain muuta nimitystä: voidaan puhua vaikkapa "kolmannesta linjasta", "rakentavasta uudistusmielisyydestä", "maltillisesta konservatiivisuudesta", "yleiskirkollisuudesta" tms. – olennaista tämäntyyppisessä menettelyssä on mainostaa omaa kantaansa kaikki äärimmäisyydet välttäväksi "tasapainotilaksi". Käytännössä siis samakin ihminen voi kutsua omaa käsitystään kirjaimellisemmin Raamattua selittäviä vaikkapa "fundamentalisteiksi" ja omaa näkemystään väljemmin Raamatusta ajattelevia vaikkapa "repiviksi liberaaleiksi", antaen siis täten ymmärtää olevansa itse jonkinlainen "turvallisen keskitien kulkija".

Tämä käytännön kielenkäytössä ilmenevä suhteellisuus ja "kilpalaulanta" on siis hyvä panna merkille, mutta tässä artikkelissa pitäydytään kuitenkin suurkertomussidonnaisiin liberaali ja konservatiivi -määreiden merkityksiin. Näin menetellen kaikki "ääri"-ilmaisut osoittautuvatkin jokseenkin turhanpäiväisiksi, sillä jokaisellahan lopultakin on jokin todellisuuskäsitys, eikä hän tyypillisesti itse pidä sitä lainkaan äärimmäisenä vaan pelkkänä perustosiasioiden tunnustamisena perustosiasioiksi. Hänen kuulijakuntansa näkökulmasta hänen käsityksensä näyttää taas sitä äärimmäisemmältä, mitä kauemmas näiden oma todellisuuskäsitys on etäännyttänyt heidät "tuon edellisen puhujan" käsityksestä.

Koska liberaaliteologia on omaksunut lähtökohdakseen jonkin epäkristillisen suurkertomuksen, sen edustajat joutuvat käymään "kahden rintaman kulttuurisotaa": yhtäältä vakuuttelemaan edustavansa itsekin kristinuskoa ja toisaalta kritisoimaan konservatiivisia käsityksiä. Tyypillinen kokonaissanoma on, että nuo konservatiivitkin tosin edustavat jonkinlaista kristinuskon tulkintaa mutta meidän liberaalien tulkintamme on ainakin yhtä hyvä tai itse asiassa kyllä parempikin.

1Äänestä
  • Koska varsinaiset liberaaliteologit joka tapauksessa seuraavat jotain epäkristillistä suurkertomusta, he myös perustelevat liberaaliteologian paremmuusväitteitään itse seuraamansa suurkertomuksen mukaisilla kriteereillä: modernistisen suurkertomuksen seuraajat vetoavat omaan metodologiseen naturalismiinsa, postmodernistit taas siihen, ettei millään tekstillä eikä siis Raamatullakaan ole mitään pysyvää merkitystä vaan ainoastaan kulloisiakin yhteiskunnallisia valtataisteluja heijastavia hetkellisiä "tulkintoja" ja että heidän "tulkintansa" on "konservatiivitulkintaa" parempi, koska se nousee nykytärkeiksi koetuista vääryydenoikaisutarpeista.

    Klassisen kristinuskon näkökulmasta liberaaliteologian perustava ongelma on siinä, että se on nimenomaan klassisen kristinuskon ulkopuolella: kristinuskon aidosta, alkuperäisestä, luovuttamattomasta sisällöstä on luovuttu korvaten se epäkristillisillä ajatuksilla ja elämänmalleilla. Joidenkin klassisten ulkonaisten muotojen jonkinasteisesta jatkuvuudesta huolimatta liberaaliteologian kurimukseen joutuneen (entisen) kristillisen organisaation sisäinen muutos on radikaali ja silloittamaton: eri todellisuuskäsitykset eivät asian luonteesta johtuen voi toimia saman organisaation sisällä harmonisesti, saati saumattomasti, joten klassiseen kristinuskoon pitäytyminen merkitsee – jopa kyseisen yksilön tahdosta riippumattakin – ainakin jonkinasteista, liberaaliteologien näkökulmasta heihin kohdistuvaksi protestiksi luokittuvaa, erottautumista vieraiden todellisuuskäsitysten mukaisista "uuskirkollisuuksista". Ne taas, jotka lähtevät kritiikittä liberaaliteologien kelkkaan, osoittautuvat itsekin klassisen kristinuskon jossain vaiheessa taakseen jättäneiksi liberaaleiksi.

    Liberaaliteologit kritisoivat konservatiivisia käsityksiä tyypillisesti "ajastaan jääneiksi, elämälle vieraiksi, ihmisten todellisia tarpeita kohtaamattomiksi, rakkaudettomiksi ja kirkon edun vastaisiksi" – perusajatus kritiikin takana ei siis useinkaan ole se, että klassinen teologia olisi asiatasolla objektiivisesti väärässä vaan että se ei ole enää ajanmukaista. Liberaaliteologien oma perustava todellisuuskäsitysvaihtoehto ei useinkaan tule selvästi julki, eikä heillä ole tapana tehdä havaintotodellisuuteenkaan liittyviä väittämiä, joita voitaisiin punnita, mutta kuitenkin oma kanta esitetään älyllisesti parempana, koska se on uudempi ja sen ajatellaan siksi klassista kristinuskoa paremmin vastaavan "nykyihmisen" ajattelutapaa; mitään objektiivista totuuskriteeriä liberaaliteologia ei tunnusta olevan olemassakaan.


    Liberaaliteologian pääongelma on tietenkin se, että se on vaihtanut Jumalan totuuden valheeseen. Myös muita ongelmia on helppo nimetä:

    - Mikäli vain imetään kulloisestakin kulttuurista muodikkaita vaikutteita, joita liberaali pitää ominaan, kokonaiskatsomuksesta tulee sisäisesti jännitteinen ja ristiriitainen.

    - Koska melkein aina kysymyksiin on paljon enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia, ilman Jumalan omaa ilmoitusta, jota liberaali kristinusko tyypillisesti kyseenalaistaa, on hyvin todennäköistä, että vapaasti14 valittu uusi kanta on väärä.

    - Liberaalin kristinuskon käsityksiä ei tyypillisesti ole yhteiskunnallisesti eletty ja siten koeteltu, sen käsitykset näyttävät olevan akateemisia ihmisjärjen utopioita. Utopiat eivät historiallisesti ole toimineet, koska todellisuus ei ole osoittautunut utopian mukaiseksi. Liberaaliteologian omaksuneet kirkot ovatkin tyypillisesti varsin aneemisia, ja vaikeista ympäristöolosuhteista, kuten esim. Egyptistä, ne ovat kuolleet kokonaankin pois.

    - Koska useimpiin uskonnollisiin ja siten perustaviin kysymyksiin on hyvin monenlaisia vastauksia, voidaan sanoa, että mikäli meillä ei ole Jumalan omaa ilmoitusta, olemme sokeita ja lähes varmasti väärässä. Tähän jatkuvasti varioivan sokean ajanhengen kritiikittömän seuraamisen uhkaan liberaalilla kristinuskolla ei ole mitään ratkaisua, vaan se on itse asiassa merkittävä osa ongelmaa: Pyhän raamatun yläpuolelle kyllä ollaan valmiita asettumaan, mutta yleinen mielipide on kaikessa esiintymisessä osattava ottaa visusti huomioon, ettei vain tulisi oman maineen ja toimeentulon vaarantavaa huonoa julkisuutta.

    1Äänestä

  • j00p4j00 kirjoitti:

    Koska varsinaiset liberaaliteologit joka tapauksessa seuraavat jotain epäkristillistä suurkertomusta, he myös perustelevat liberaaliteologian paremmuusväitteitään itse seuraamansa suurkertomuksen mukaisilla kriteereillä: modernistisen suurkertomuksen seuraajat vetoavat omaan metodologiseen naturalismiinsa, postmodernistit taas siihen, ettei millään tekstillä eikä siis Raamatullakaan ole mitään pysyvää merkitystä vaan ainoastaan kulloisiakin yhteiskunnallisia valtataisteluja heijastavia hetkellisiä "tulkintoja" ja että heidän "tulkintansa" on "konservatiivitulkintaa" parempi, koska se nousee nykytärkeiksi koetuista vääryydenoikaisutarpeista.

    Klassisen kristinuskon näkökulmasta liberaaliteologian perustava ongelma on siinä, että se on nimenomaan klassisen kristinuskon ulkopuolella: kristinuskon aidosta, alkuperäisestä, luovuttamattomasta sisällöstä on luovuttu korvaten se epäkristillisillä ajatuksilla ja elämänmalleilla. Joidenkin klassisten ulkonaisten muotojen jonkinasteisesta jatkuvuudesta huolimatta liberaaliteologian kurimukseen joutuneen (entisen) kristillisen organisaation sisäinen muutos on radikaali ja silloittamaton: eri todellisuuskäsitykset eivät asian luonteesta johtuen voi toimia saman organisaation sisällä harmonisesti, saati saumattomasti, joten klassiseen kristinuskoon pitäytyminen merkitsee – jopa kyseisen yksilön tahdosta riippumattakin – ainakin jonkinasteista, liberaaliteologien näkökulmasta heihin kohdistuvaksi protestiksi luokittuvaa, erottautumista vieraiden todellisuuskäsitysten mukaisista "uuskirkollisuuksista". Ne taas, jotka lähtevät kritiikittä liberaaliteologien kelkkaan, osoittautuvat itsekin klassisen kristinuskon jossain vaiheessa taakseen jättäneiksi liberaaleiksi.

    Liberaaliteologit kritisoivat konservatiivisia käsityksiä tyypillisesti "ajastaan jääneiksi, elämälle vieraiksi, ihmisten todellisia tarpeita kohtaamattomiksi, rakkaudettomiksi ja kirkon edun vastaisiksi" – perusajatus kritiikin takana ei siis useinkaan ole se, että klassinen teologia olisi asiatasolla objektiivisesti väärässä vaan että se ei ole enää ajanmukaista. Liberaaliteologien oma perustava todellisuuskäsitysvaihtoehto ei useinkaan tule selvästi julki, eikä heillä ole tapana tehdä havaintotodellisuuteenkaan liittyviä väittämiä, joita voitaisiin punnita, mutta kuitenkin oma kanta esitetään älyllisesti parempana, koska se on uudempi ja sen ajatellaan siksi klassista kristinuskoa paremmin vastaavan "nykyihmisen" ajattelutapaa; mitään objektiivista totuuskriteeriä liberaaliteologia ei tunnusta olevan olemassakaan.


    Liberaaliteologian pääongelma on tietenkin se, että se on vaihtanut Jumalan totuuden valheeseen. Myös muita ongelmia on helppo nimetä:

    - Mikäli vain imetään kulloisestakin kulttuurista muodikkaita vaikutteita, joita liberaali pitää ominaan, kokonaiskatsomuksesta tulee sisäisesti jännitteinen ja ristiriitainen.

    - Koska melkein aina kysymyksiin on paljon enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia, ilman Jumalan omaa ilmoitusta, jota liberaali kristinusko tyypillisesti kyseenalaistaa, on hyvin todennäköistä, että vapaasti14 valittu uusi kanta on väärä.

    - Liberaalin kristinuskon käsityksiä ei tyypillisesti ole yhteiskunnallisesti eletty ja siten koeteltu, sen käsitykset näyttävät olevan akateemisia ihmisjärjen utopioita. Utopiat eivät historiallisesti ole toimineet, koska todellisuus ei ole osoittautunut utopian mukaiseksi. Liberaaliteologian omaksuneet kirkot ovatkin tyypillisesti varsin aneemisia, ja vaikeista ympäristöolosuhteista, kuten esim. Egyptistä, ne ovat kuolleet kokonaankin pois.

    - Koska useimpiin uskonnollisiin ja siten perustaviin kysymyksiin on hyvin monenlaisia vastauksia, voidaan sanoa, että mikäli meillä ei ole Jumalan omaa ilmoitusta, olemme sokeita ja lähes varmasti väärässä. Tähän jatkuvasti varioivan sokean ajanhengen kritiikittömän seuraamisen uhkaan liberaalilla kristinuskolla ei ole mitään ratkaisua, vaan se on itse asiassa merkittävä osa ongelmaa: Pyhän raamatun yläpuolelle kyllä ollaan valmiita asettumaan, mutta yleinen mielipide on kaikessa esiintymisessä osattava ottaa visusti huomioon, ettei vain tulisi oman maineen ja toimeentulon vaarantavaa huonoa julkisuutta.

    Esimerkkejä vaan elävästä elämästä puuttuu joten tuollainen vuodatus on yhtä tyhjän kanssa.

    Äänestä

  • Ehkä sinun ensin pitäisi perehtyä siihen, mitä konsevatiivisuudella, fundamentalismilla, keskitien näkemyksillä tai liberaalilla näkemyksellä tarkoitetaan?

    Nuo päättelysi ovat niin täynnä sekasotkua, etti niisät saa mitään järjellistä aikaan.

    Äänestä

"Turvaamme KAIKKI Jeesukseen Kristukseen ja sitä tarjoamme muillekin."

Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
24:5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
24:11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko."

"Me uskomme ja opetamme, että Raamattua tulee lukea historiallisena lähteenä, eikä kokonaisuudessaan erehtymättömänä jumalansanana."

raamattu on todistettavasti väärennetty ja sisältää paljon arvottomuutta edes historiallisesti tutkittavaksi.
SEN VUOKSI JEESUS LÄHITTI OMILLEEN PYHÄN HENGEN TUEKSI JOTTA TOTUUTTA LÖYTYS MAAILMASTA... JOS väärennetyn raamatun tietoon voi edes tuolta osin luottaa. Eikä Jeesus käskenyt saarnata ja opettaa paavalilais-luterilaisuuden sopaskaa vaan sitä evankeliumia jota Hän opetuslapsilleen opetti;
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
28:20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
HUOMATKAA, ETTÄ TUOSSA KOHDASSAKAAN EI JEESUS KÄSKE KASTAA... Jeeseksen evankeliumissa on monia kohtia joista ilmenee, että kaste ja etenkin lapsikaste on rikollisen oppia jotta saisivat jäseniä aivopestyinä helevettiin talutettaviksi.

HUOMAAN, ETTÄ USKOVAISET JA PAPISTOKAAN EI YMMÄRRÄ VIISAINA KAIKKI TIETÄVINÄ JEESUKSENKAAN OPPIA VAIKKA JEESUS KELPAA PAPISTONKIN PILKATTAVAKSI!
USEIN, ALOITUKSENKIN KIRJOITTANUT TUO JULKI, ETTÄ
"USKOMME"
VAIKKA JOKAINEN JÄRKEVÄ TIETÄÄ, ETTÄ USKO, USKOMINEN EI OLE TIETOA!
usko on muuta kuin Jumalaa jumalaksi uskomista, esim. luder/lutheria joka ei ole maailman kaikkeuden luoja VAIKKA KUINKA USKOTTE!

ja kuten jo toin esiin niin Jeesus on uskomisen kieltänyt, etenkin kirjanoppineisiin mutta samallahan se tarkoittaa heidän aivopestyihin uskovaisiin.

Minua kiusaa se, että kukaan uskontunnustuksen kaltainen ei ole kertonut millä nimellä ihmisyydestään luopuneita voisi kutsua pahaa tarkoittamatta???
Jos kutsuu jonkin eläimen nimellä niin loukkaan eläintä kun sekin on niin viisas ettei anna uskontunnustusta rikollisuuden herra jumalille.

Rikollisuuden kristinuskolla on maailmassa yli 3500 lahkoa herra jumalineen plus lukematon määrä kaikenlaisia "kuppikuntia" hajottamassa ihmiskuntaa...:
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
12:30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

TÄSTÄ, PAPIN ÄLYTTÖMYYDESTÄ...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9823701/#comment-49138876
"Mutta alkuperäiseen kommenttiin liittyen vastaan, että Jeesus oli äpärä. Siitäkin huolimatta, että ilmaisu on ruma.
Antti-pappi "

...TULI MIELEEN, ETTÄ...
"....tämän seurakunnan ja kaikki tietävän jumalan kasvojen edessä..."
ei ole JUMALA JA JEESUS MUKANA VAAN VÄÄRÄÄ TODISTUSTA JAKAVA PAPPI.

NOIN SE ON EDELLEEN... ESIMERKIKSI KIRKKOHÄÄ RITUAALEISSA...
Jeesuksen aikaan häät oli kahden suvun tilaisuus jossa avioituneiden suvut ja kutsutut hää vieraat olivat todistamassa kahden, toisilleen antaman Pyhän Lupauksen yhteisestä liitosta.
HUOM!
Siihen tilaisuuteen ei tarvittu oppeja Jumalalta, Jeesukselta eikä rikollisen kristinuskon papistolta!

Äänestä
  • Helpottiko?

    Äänestä

  • RepeRuutikallo kirjoitti:

    Helpottiko?

    herraltasi rauhaa...
    http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/uskontunnustus.html
    'Meillä ei ole järkeä. Meillä ei ole ymmärrystä. Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia. Olemme syntisiä; Järkemme ei voi käsittää Jumalaa.'

    Äänestä

Valtion kirkko on aikansa elänyttä rikollisuuden humpuukia josta pitäs ainakin verojen kerääjänä luopua...
mutta
miten päästä moisesta eroon kansallisesti kun sen rikollisuuden ylläpitäjinä ovat kansan valitsemat viisaat!!!
valtion kirkko oppeineen ei kuulu suomalaiseen kansanperinteeseen eikä moneen muihinkaan maihin...

joskus vaikuttaa, että se olemassa oleminen on juopoille, pedofiile, homoille jne papistolle kansalaisten rahoittama "usko tai kuolet" sivitys jota Laki suojaa mutta ei suojaa kansalaisia eikä heidän lapsia!

Ihmisyyden puolesta joutuu taistelemaan mutta Laki suojelee uskonnollisia rikollisia...

On käsittämätöntä, että kaikkien tulisi olla LAIN edessä saman arvoisia
mutta
kun tosi uskovainen tekee rikoksen niin se on syntiä jonka voi rikollisuuden rippi-isä sovittaa Jumalan ja Jeesuksen Nimeen vaikka HE ei ole sitä oppia antaneet...
mutta kun/jos
ihmiset tekevät saman teon niin se on Rikoslain mukaan rangaistava rikos!!!

Äänestä
  • Nimimerkki "kfrugnjweu5ighndjehjfkj ... ym. ..ym",

    oletko se sinä, uudelleen kehiin noussut "vastavoimaa", "vastavoimaako, "vastaako voima" ...!!?
    Viestiä viestin perään tulee solkenaan, kosolti runsasta Raamatun tuntemusta, vaikeaselkoisuutta ( kauniisti sanottuna ) ...
    Hmm, mielenkiintoista.
    Vieläkö kahvia kuluu ylettömästi?

    Suo anteeksi pikku ilkeilyni, kovasti vain tuntuu tutulta.

    Äänestä

Haista sinä VALEPAPPI nimim. dogmatikos pitkä paska.

1Äänestä

Olipas noissa kommenteissa melkoisia ohilyöntejä.

Kun Dogmatikos tuo väiteitä, niin kerrataan mitä niissä oli.

”Fundamentalistinen tulkinta, että Raamattu on kirjaimellista jumalansanaa, on kirkolle kuitenkin vieras. Pappeja, jotka uskovat näin, on aniharvoja.”

”Itse kuulun selkeästi konservatiiveihin…”

”Osa fundamentalisteista selittää, että kuuluisin ns. liberaaliin siipeen. En kuulu, jos sellaista edes voi määritellä.”

”…mutta fundamentalistiseen raamatuntulkintaan emme taivu, eikä kirkko ole koskaan taipunutkaan.”

Eli tässä ovat käsitteet luterilainen konservatiivi, fundamentalismi ja liberaaliteologia – näin täsmennän tämä liberaali termin.

nimimerkki ”hjygfii” alkaa pohtia aivan erilaisesta näkökulmasta: ”Onko liberaali kristillisyys lopulta parempi vaihtoehto kuin fundamentalismi?”

Jos ajatellaan näitä suuntauksia sen mukaan, miten vapaasti tai tiukasti tulkitaan Raamattua ja noudatetaan siitä luotuja oppeja, todellisuudessa ne ovat veteen piirrettyjä viivoja mutta toki ”ääripäät” näin saadaan näkyviin.

Luterilainen kirkko ei voi olla fundamentalistista koska se on niin vanha kirkko. Kuten tiedämme, on fundamentalismi vasta 1900-luvun alussa syntynyt pohjoisamerikkalainen kristillinen protestanttinen liike. Ja kuten nimimerkki ”ex-vitoslainen 9.10.2016 10:59 mainitsee, kirkkoon on syntynyt tällainen liike ja ".niitä esiintyy eniten juuri kirkon viidesläisyydessä (Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura) Nykyisin myös evankelinen liike on tässä mukana.”

Nimimerkki ”j00p4j00” 9.10.2016 11:43 marssittaa siten vielä yhden uuden termin; klassisen kristinuskon.

”Löysästi käytetyllä uudissanalla ei vain muistuteta alkuperäisestä yhteisestä uskosta, vaan myös rajataan, kuka uskoo oikein ja kuka väärin.”

”Käsite on melko tuore Amerikan-herkku, määrittelee ekumeniikan professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta. Saarisella on vahva käsitys, että Suomessa käsitteen teki tunnetuksi piispa Eero Huovinen 1990-luvulla…” ja ”Termin keskeinen lanseeraaja on metodistiprofessori Thomas Oden…”

Se on siis tuontitavaraa.

Onkin eroteltu toisistaan vanhapuhdasoppisuus ja uuspuhdasoppisuus.
Uuspuhdasoppisuutteen kuuluu että se vailla historiaa, koska se on jyrkästi protestanttista ja kriittinen ortodoksista ja katolista kirkkoa kohtaan

Suomessa sen edustajia ovat Luther-säätiö, Kansanlähetys ja Päivi Räsänen sekä selkeästi Patmos yrittää luoda samaa mielikuvaa Ahvion kirjoitusten kautta.

Uuspuhdasoppisille Raamattu niin lakikirja, kuin historian kirja sekä sieltä etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja poliittisiin ratkaisuihin.


”Vanha- ja uuspuhdasoppisuuden yhteinen vihollinen on liberaali teologia. Se on käsitteenä vähintään yhtä määrittelemätön lyömäase kuin klassinen kristinusko.”

http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-on-klassinen-kristinusko

Ja kun nimimerkki jatkaa ”Se siis luopuu klassisen kristinuskon todellisuuskäsityksestä…” ei enää puhutakaan mistään perinteisten konservatiivien ja liberaalimpien eroista, vaan tästä uudesta termistä käsitin ”klassinen kristinusko”.

Äänestä
  • Kun tarkastelee tätä kriittistä kirjoitusta, niin sielläkin myönnetään tämä asia:

    ”Esimerkiksi yksimielisyys kasteesta ei näytä kuuluvan yleiseen klassisen kristinuskon määrittelyyn. Baptistit ja helluntailaiset varmasti ajattelevat kannattavansa klassista kristinuskoa, vaikka eivät hyväksykään suurten kirkkojen kastekäsitystä.”

    ”Rakenteet edustavat klassista uskoa siinä missä opitkin. Ehtoollisliturgia ja ehtoollisen vietto edustavat varmasti klassista kristinuskoa…”
    https://www.kotimaa24.fi/blogit/onko-klassinen-kristinusko-katoamassa/


    ”…kokonaiskuvan saamiseksi syytä käyttää kahtalaista lähestymistapaa eli valottaa asioita yhtäältä klassisen kristinuskon tunnustajien, toisaalta liberaaliteologien näkökulmasta.”

    Sitten hän lähtee rakentamaan perinteistä olkiukkoa. En tiedä onko ”j00p4j00” sama kuin ”by hall1ts1ja” · 12.10.2011 kirjoittama teksti löytyy täältä http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/liberaali-kristillisyys/

    No, mutta sitten käydään liberaalien kimppuun.

    ”…liberaali-määrettä käytetään konservatiivisuutta arvostavissa piireissä usein myös leimasanana, ja näin käytettynä sen vastakohta onkin "äärikonservatiivi" tai "fundamentalisti", jollaisiksi liberaalipiirit mielellään leimaavat konservatiiveja.”

    Tästä haluan olla tarkkana, sillä nimenomaan näitä kahta ei pidä sekoittaa toisiinsa. Konservatiivi ei ole fundamentalisti eikä käytä fundamentalistista Raamatun tulkintaan. Siihen ei kuulu jyrkkä vastustus perinteisiä kirkkoja kohtaan, eikä sen tavoite ole yhteiskunnallinen muuttaminen - kuten tähän uusklassisien kristinuskoon kuuluu.

    Löysin hyvin avaavan kirjoituksen:
    ”Termin klassinen kristinusko pesiytyminen suomalaiseen keskusteluun juontaa juurensa silloisen dogmatiikan professorin, Eero Huovisen, ennen Helsingin piispanvirkaan siirtymistä teologisen tiedekunnan systemaattisen teologian laitoksella vietettyihin läksiäisiin. Kysyttäessä, millaista teologista tutkimusta tuleva piispa toivoisi, tämä vastasi pitävänsä tärkeänä kysymystä siitä, voidaanko muotoilla jokin sellainen teologinen teoria, jota voisi kutsua klassiseksi kristinuskoksi.”

    ”Nykyisessä keskustelussa klassinen kristinusko viittaa usein asiallisesti melko uusiin, 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alkupuolen teologis-kirkollisiin virtauksiin.”

    Tämä liberaaliteologia ei enää oikein istu nykyajan suomeen.
    ”Liberaaliteologia puolestaan on kadonnut teologisen tutkimuksen piiristä vuosikymmeniä sitten.”

    ”Sen tilalle on astunut esimerkiksi Yalen jälkiliberaali teologia, narratiivinen teologia, vapautuksen teologia, feministinen teologia, postmoderni teologia, reformoitu epistemologia, radikaaliortodoksia, ateistinen teologia, fideismi ja progressiivinen kristillisyys.”

    ”Lienee tavallista, että sama henkilö on joissakin asioissa liberaali ja joissakin konservatiivi.”

    Ja miksi tämä ”liberaali” on tullut keskusteluun:

    ”Se heijastanee myös angloamerikkalaisten aatevirtausten vaikutuksen kasvamisella suhteessa perinnäisiin eurooppalaisiin aatevirtauksiin. Yhdysvalloissa on kaksi puoluetta. Englanninkielisessä teologisessa kirjallisuudessa teologisia ajattelijoita leimataan teologiseen oikeistoon kuuluviksi ja teologiseen vasemmistoon kuuluviksi. Jako konservatiiveihin ja liberaaleihin kirkossa voidaan tulkita myös kirkon amerikkalaistumiseksi.”

    Eli nämä ovat lainaa, ja siksi istuvat hyvin huonosti suomalaiseen kristinuskon kenttään.

    ”Taustoja avaavan keskustelun lisäksi on syytä pohtia, olisiko suomalaisessa ja laajemmin eurooppalaisessa teologis-kirkollisessa perinteessä syvällisempiä ja valaisevampia näkökulmia kuin angloamerikkalaisessa tavassa jäsentää uskoa.”
    http://pjarvelainen.blogspot.fi/2013/01/liberaalit-ja-konservatiivit.html

    Joten ”j00p4j00” väite ;”Koska liberaaliteologia on omaksunut lähtökohdakseen jonkin epäkristillisen suurkertomuksen, sen edustajat joutuvat käymään "kahden rintaman kulttuurisotaa"…” ei pidä ollenkaan paikkaansa. Asia on juuri päinvastoin.

    Kun lähdetään katsomaan, mitä tämä evankelikaalinen ja ”klassinen kristinuskon” alkuperämaassaan toimii, huomataan kyllä miten sieltä on tänne näitä virtoja kulkenut.

    ”Aikaisemmin kristillisesti ajattelevat konservatiivit olivat pitäneet itseään maan selkärankana ja hallitsevana luokkana, mutta nyt he katsoivat menettäneensä asemansa ajatussuunnalle, jota he nimittivät ”maallistuneeksi humanismiksi”.”

    ”Kristillisen oikeiston utopismi liittyy anti-moderniin pyrkimykseen purkaa yhteiskunnan sektoroituminen, poistaa yksityisen ja julkisen ero..., – palauttaa maailma jollain tavalla pyhyyden katon alle”,

    ”…evankelikaalisten uskonnollisten vaikutusvalta puolueessa kasvoi…”

    ”Koska äärioikeisto ei ole kyennyt toteuttamaan poliittisia muutoksiaan, se on keskittynyt poliittiseen sabotaasiin.”
    ”Sabotaasipolitiikka on myös vahvistanut kiihkokonservatiivien valtaa republikaanipuolueen sisällä, sillä moni maltillisen linjan edustaja on luopunut politiikasta huomattuaan puolueen nykylinjan mahdottomuuden.”

    Äänestä

  • Nyt nämä kiistat tuodaan mm. Patmoksen kautta meille uskonnolliseen keskusteluun.

    ”Republikaanipuolue on liikkunut jo niin kauas kansakunnan valtavirrasta, että sen kokouksissa liikuskelee paljon ihmisiä, joita elähdyttävät ajatukset esimerkiksi valkoisen rodun ylivallasta, liittovaltion tuhoamisesta tai uskonnollisesta messianismista.”

    ”Nykyisessä republikaanipuolueessa lasketaan olevan viisi enemmän tai vähemmän keskenään tappelevaa joukkiota: uskonnolliset konservatiivit, isänmaalliset konservatiivit, uuskonservatiivit, libertaristit ja markkinaliberaalit.”

    Siellä on käymässä kulttuurisota, mutta jonka arvioidaan muuttuvan tulevaisuudessa.

    ”…muutos tapahtuu juuri nyt, koska vuosikymmeniä kestänyt kulttuurisota (kiistely aborteista, homoliitoista ja muista arvokysymyksistä) on hiipumassa ja tekemässä tilaa uudelle yhteenotolle: oikeistolaisten nationalistien ja vasemmistolaisten internationalistien taistelulla…”
    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1475815169905

    Tätä vastakkainasettelua ei siis tapahdu niinkään konservatiivien ja vähemmän konservatiivien kesken vaan varsin fundamentalistisen ”klassisen kristinuskon” edustajat asettavat vastapoolikseen nuo edelliset.

    Äänestä

Ei kyllä se konservatiivi-liberaali-jako menee juuri tässä homojen vihkimis-kysymyksessä. Dogmatikos on erittäin harvinainen liberaali toki, jos uskoo jopa neitseestäsyntymään liberaalina, mutta hän on sangen ristiriitainen uskonkäsityksissään ja sangen erikoinen yhdistelmä. Jos on sitä mieltä, että homot vihitään kirkossa, on ilman muuta liberaali.

Enemmän kiinnostaakin tuo, että jana on vedetty tuonne, eli fundamentalisteja ovat kaikki jotka eivät tuota vihkimistä hyväksy, vaikka eivät olisi Raamattuaan avanneet. Ihmettelinkin, miksi Jumala on sotkenut myös homokysymyksen tähän, vaikka on todellisuudessa kyse jostain muusta, mutta sitten juuri arvelin, että siksi että kun kirkko alkaa sitten seuraavaksi suunnittelemaan muita vihkimisiä ja siitä samalla tulee eräänlainen yleisuskonnollinen kaikkien uskontojen ja maailmankatsomusten synkretia, tavallinen kaduntallaaja, joka ei Raamattuaan avaa, ymmärtää noista oudoista vihkimistä että jotain on menossa pieleen ja ymmärtää pysyä kaukana. Näin Jumala siis huolehtii omistaan, sillä ei kaikista ole Raamatun tuntijoiksi ja lukijoiksi. Ettevät mene eksytykseen.

Ja on paljon ihmisiä, jotka eivät ole innokkaita uskovia, mutta arvostavat kristillisiä arvoja.

Äänestä
  • Oma määritelmäni fundamentalismista on seuraava: Fundamentalismi ei ole kirjaimellista raamatuntulkintaa vaan kristallipallotulkintaa joka perustuu maagiseen ajatteluun. Fundamentalisti Raamatun äärellä on kuin ennustajaeukko huppu päässä katsomassa kristallipalloonsa. Sieltä näkyy aina se mitä halutaankin nähdä. Hän haluaa Raamatun avulla tehdä omista ajatuksistaan jumalallisia, Jumalan sanaa, panemalla ne pyhien kansien väliin. Tästä on minun mielestäni kysymys kun puhumme fundamentalismista.

    1Äänestä

  • kristitty_mies kirjoitti:

    Oma määritelmäni fundamentalismista on seuraava: Fundamentalismi ei ole kirjaimellista raamatuntulkintaa vaan kristallipallotulkintaa joka perustuu maagiseen ajatteluun. Fundamentalisti Raamatun äärellä on kuin ennustajaeukko huppu päässä katsomassa kristallipalloonsa. Sieltä näkyy aina se mitä halutaankin nähdä. Hän haluaa Raamatun avulla tehdä omista ajatuksistaan jumalallisia, Jumalan sanaa, panemalla ne pyhien kansien väliin. Tästä on minun mielestäni kysymys kun puhumme fundamentalismista.

    >> Fundamentalisti... haluaa Raamatun avulla tehdä omista ajatuksistaan jumalallisia, Jumalan sanaa, panemalla ne pyhien kansien väliin. <<

    Juuri näin.

    Äänestä

  • kristitty_mies kirjoitti:

    Oma määritelmäni fundamentalismista on seuraava: Fundamentalismi ei ole kirjaimellista raamatuntulkintaa vaan kristallipallotulkintaa joka perustuu maagiseen ajatteluun. Fundamentalisti Raamatun äärellä on kuin ennustajaeukko huppu päässä katsomassa kristallipalloonsa. Sieltä näkyy aina se mitä halutaankin nähdä. Hän haluaa Raamatun avulla tehdä omista ajatuksistaan jumalallisia, Jumalan sanaa, panemalla ne pyhien kansien väliin. Tästä on minun mielestäni kysymys kun puhumme fundamentalismista.

    eivät laittaneet kansien väliin sitä valetta, että Jumala olis mukan avioliiton asettanut!
    Jeesuksen aikaan häät oli kahden suvun tilaisuus jossa avioituneiden suvut ja kutsutut häävieraat olivat todistamassa kahden, toisilleen antaman PYHÄN lupauksen yhteisestä liitosta.
    HUOM!
    Siihen tilaisuuteen ei tarvittu oppeja Jeesukselta eikä rikollisen kristinuskon papistolta!

    Tuo tieto perustuu mm siihen selvyyteen, että Jumala ei ole asettanut avioliittoa ja Jeesus oli hääjuhla vieraaksi kutsuttuna Kaanan häissä JA JEESUSKAAN EI AVIOLIITTOA ASETTANUT.

    joten "tämän seurakunnan ja Jumalan kasvojen edessä" on valehteleva pappi.
    totuus:
    joten "tämän seurakunnan ja herra (epä)jumalan kasvojen edessä" on valehteleva pappi.

    Äänestä

  • nhbuybuoob kirjoitti:

    eivät laittaneet kansien väliin sitä valetta, että Jumala olis mukan avioliiton asettanut!
    Jeesuksen aikaan häät oli kahden suvun tilaisuus jossa avioituneiden suvut ja kutsutut häävieraat olivat todistamassa kahden, toisilleen antaman PYHÄN lupauksen yhteisestä liitosta.
    HUOM!
    Siihen tilaisuuteen ei tarvittu oppeja Jeesukselta eikä rikollisen kristinuskon papistolta!

    Tuo tieto perustuu mm siihen selvyyteen, että Jumala ei ole asettanut avioliittoa ja Jeesus oli hääjuhla vieraaksi kutsuttuna Kaanan häissä JA JEESUSKAAN EI AVIOLIITTOA ASETTANUT.

    joten "tämän seurakunnan ja Jumalan kasvojen edessä" on valehteleva pappi.
    totuus:
    joten "tämän seurakunnan ja herra (epä)jumalan kasvojen edessä" on valehteleva pappi.

    Avioliittoon vihkimiset ovat kirkon maallistumista.

    Äänestä

  • maallistumista kirjoitti:

    Avioliittoon vihkimiset ovat kirkon maallistumista.

    Jeesus ei käskenyt vihkiä avioliittoon, ei myöskään Mooses, Jumalasta puhumattakaan. Evankeliumi unohtuu kun on muuta maallista toimintaa niin kuin tuo avioliittoon vihkimiset yms.

    Äänestä

  • kristitty_mies kirjoitti:

    Oma määritelmäni fundamentalismista on seuraava: Fundamentalismi ei ole kirjaimellista raamatuntulkintaa vaan kristallipallotulkintaa joka perustuu maagiseen ajatteluun. Fundamentalisti Raamatun äärellä on kuin ennustajaeukko huppu päässä katsomassa kristallipalloonsa. Sieltä näkyy aina se mitä halutaankin nähdä. Hän haluaa Raamatun avulla tehdä omista ajatuksistaan jumalallisia, Jumalan sanaa, panemalla ne pyhien kansien väliin. Tästä on minun mielestäni kysymys kun puhumme fundamentalismista.

    Hehe, tämäkin on nii'in tuttua kirjoituksistasi, usein ennenkin olet kirjoittanut "kristallipallotulkintaan", "maagisena ajatteluna".
    Kannattaiskohan pitää kirjaa siitä, mitä olet milläkin nimimerkillä sanonut ?

    Äänestä

  • ”…kyllä se konservatiivi-liberaali-jako menee juuri tässä homojen vihkimis-kysymyksessä…”

    Ei mene. Siitä yritetään kovasti sellaista tehdä, mutta se ei vain mene noin. Kuten itsekin havahdut kysymään:”…kiinnostaakin tuo, että jana on vedetty tuonne, eli fundamentalisteja ovat kaikki jotka eivät tuota vihkimistä hyväksy, vaikka eivät olisi Raamattuaan avanneet…”, niin kyse ei ole kristillisestä suuntauksesta vaan aivan jostain muusta.

    Se että osa konservatiiveista ei hyväksy tasa-arvoista avioliittoa, johtuu kahdesta tekijästä. Ensimmäinen on sen outous josta ei ole oikeaa tietoa, se vain tuntuu pahalta ajatukselta. Normaalia muutosvastarintaa, ja sellaista saakin olla olemassa. Toinen on perustelu Raamatulla, ettei siellä selkeästi asiaa ole hyväksytty – mutta ILMAN mitään vihamielistä propagandaa muita kohtaan. Asia vain todetaan.

    Raja menee siis siinä, miten aggressiivisesti suhtautuu muihin seksuaalisiin suuntauksiin ja miten paljon on valmis tekemään vihamielistä propagandaa sen suhteen.

    ”Monet tutkijat pitävät tätä fundamentalismin välttämättömänä piirteenä: mikäli tarkasteltavan uskonnollisen liikkeen perusorientaatio ei nouse jonkinlaisesta kriisin tunteesta ja intensiivisestä huolesta perinteen jatkuvuuden suhteen , kyse ei ole fundamentalismista.”
    ”Tämä uskonnollista perinnettä koskeva uhka voi kuitenkin tulla monesta eri suunnasta ja se voidaan identifioida eri tavoin.”
    http://www.ekumenia.fi/etiikka_ja_ekumenia/yhteinen_fundamentalismi/seminaarin_esitelmat/kimmo_ketola_mita_on_fundamentalismi/

    Esimerkiksi en ole ortodoksien havainnut pitävän yllä yhtään vihakampanjaa, kuten nämä Patmos ym. muut piirit.

    Äänestä

Nostetta...

Äänestä

"Me papit emme yleensä jaottele toisiamme eri ryhmiin. Emme myöskään yleensä arvostele toistemme uskonkäsityksiä. Turvaamme KAIKKI Jeesukseen Kristukseen ja sitä tarjoamme muillekin."

Kun osa papeista on sitä mieltä, että Jeesus ei ole Jumalan poika, ei siis Jumalan ihmeteon kautta neitseestä syntynyt, joka oppi on myös muslimi-oppi, niin toivoisin, että nuo papit tulisivat "kaapista ulos".
"Kaapista ulostulo"kehoitus koskee myös niitä pappeja, joilla on käsitys, että kaikki pääsevät taivaaseen.

”Fundamentalistinen tulkinta, että Raamattu on kirjaimellista jumalansanaa, on kirkolle kuitenkin vieras.”

Heitä, jotka uskovat, että ”maailma on noin 6000 vuotta vanha”, nimitetään kreationisteiksi, ei siis fundamantalisteiksi.
Kreationismi-oppi jakaantuu viiteen eri lajiin, joista ns, teistisessä evoluutiossa (kirkko-oppi) todetaan planeetta Maan iän olevan yhtäläinen tiedegurujemme määrittelemän iän kanssa koskien myös tiedegurujemme universum- määritelmää, ihmisen polveutuneen muiden ihmisapinoiden kanssa yhteisestä esivanhemmasta, ja ettei Nooakaan ole Jumalan ilmoittaman tulevan tulvan takia rakentanut arkkiaan.
Mitä tulee planeetta Maan ja nk. universumin ikään, niin Raamattu-oppi ei ilmoita niiden iästä mitään.
Raamattu-opin sisältö on kuvaus Jumalan säätämästä hengellisestä syy-/seurausopista alkaen Adamista ja Eevasta, kohdistuen jatkumona Jumalan valitsemamaan kansaan: israelilaiset, Jumalan kaupunkiin Jerusalem, Jumalan maahan Israeliin ja sitä kautta kaikkien maailman kansojen kohtaloihin aina uuden Maan ja Taivaan perustamiseen asti.

”Useimmat meistä myös ajattelevat, että ohjeet seksuaalisuuden suuntaamisesta perustuvat senaikaiseen väärään tietämykseen. Nyt tiedämme paremmin.”

Lääketieteen valossa käsky: ”Älä tee huorin” suojelee ihmistä sairastumasta seksitauteihin, joista osa aiheuttaa sikiövaurioita, osa lapsettomuutta, osa johtaa kuolemaan, estää myös levittämästä niitä nk. ”syyttömiin”, estäen myös vihanpitoa, tappoja ja murhia, myös itsemurhia.

"Emme myöskään opeta ratkaisukristillisyyden erinomaisuutta verrattuna kasvatukseen. Lapsikaste ja sitä seuraava opetus on käsityksemme mukaan täysin riittävä pelastukseen. Ratkaisun vaatimus on kirkon opin mukaan lahkolainen erehdys."

Hmmm? Lapsikastettu ev. lut seurakuntaan olin.
Murkkuikäisenä ilmoitin kaikille halukkaille tieteeseen perustuvan ateistisen maailmankatsomukseni.
Meni kuunkiertoja aikamoinen rykelmä, kun sattuma, eli Jumalan johdatus yhden ateisti-ihmisen tekona sai minut kiinnostumaan eri uskonnoista aina teosofiaa myöten. Tutkittuani niiden oppikäsityksiä vuosikausia päädyin viimein sanomaan Jeesukselle, siis ihan yksikseni: Sinä olet minun Herrani. Tulkoot sinun sanasi lihaksi minun elämässäni.
Nähtävästi ev. lut. kirkon opin mukaan olen siis lahkolainen ja lisäksi fundamentalisti, vaikkei fundalismi-kriteerit kohdallani täyty, ja kreationistikin näytän olevan.

1Äänestä
  • Luterilainen oppi ei tunne sanaa fundamentalisti, koska koko sana on uudennos. Sanan ovat lanseeranneet ne jotka itse katsovat olevansa fundamentalisteja, eivät muut.

    Fundamentalistinen oppi katsoo oikeiksi apostolisen uskontunnustuksen lausumat, niin kuin luterilainenkin, mutta lisää vielä yhden, jota luterilaisuus ei tunnusta, Raamatun KIRJAIMELLISEN tulkinnan. Luterilainen kanta taas on, että Raamattua on tulkittava sen mukaan, miten kukin kohta "ajaa Kristusta". Tätä fundamentalismi ei hyväksy.

    Fundamentalismia on kahta lajia. 1) Vanhan maan fundamentalismi katsoo, että sukutauluissa on mainittu vain tärkeitä polvia, mutta ne kuitenkin osoittavat sukulaisuutta alenevassa polvessa. Maaiman ikää voi venytellä lähemmäksi tieteellistä katsantoa. 2) Uuden maan fundamentalismi opettaa, että sukutaulut ovat kokonaisia, joten niistä laskemalla saadaan noin 6000 vuoden ikä.

    Fundamentalismi on AINA kreationistista, koska Raamatun maailma on kreationistinen. Kreationismia taas esiintyy muidenkin uskontojen piirissä. Fundamentalisti uskoo kreationistisesti, että Jumala loi kunkin lajin erikseen. Kristitty, joka uskoo, että lajit kehittyivät toisistaan, myös ihmislaji, ei voi olla fundamentalisti eikä kreationisti.

    Suomalaisessa fundamentalismissa on havaittavissa kummallinen uusi piirre, että henkilöt vieroksuvat itse määrittelemäänsä nimeä ja esiintyvät, kuin se olisi evolutionistien antama pilkkanimi. Kyllä se on alun perin heidän itsensä käyttämä nimi. Miksi he nyt pyrkivät pyristelemään siitä irti, ei ole minulle valjennut. Mahdollisesti siksi, että sanan konnotaatio on suomessa perin huono.

    Äänestä

  • ”Heitä, jotka uskovat, että ”maailma on noin 6000 vuotta vanha”, nimitetään kreationisteiksi, ei siis fundamantalisteiksi.”

    Aivan kuten Dogmatikos vastasi, se kuuluu olennaisena osana fundamentalismiin. He vastustavat evoluutiota kaikin tavoin. Kuten kommentistasi tulee ilmi, millä tavoin käsittelet teististä evoluutiota.

    ”Kreationismi-oppi jakaantuu viiteen eri lajiin, joista ns, teistisessä evoluutiossa (kirkko-oppi)…”.

    Linkissä on ihan hyvä kirjoitus siitä, mitä kreationismi on.
    ”Biologian sanakirja (Raimo Tirri et al), Otava,2003, määrittelee seuraavasti: "kreationismi,creationism (lat. creare=luoda), uskomus, jonka mukaan kaikki elämän muodot on luotu kerralla ja sen jälkeiset muutokset ovat olleet niissä hyvin vähäisiä eikä ->evoluutiota olisi olemassa." ”
    http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/KREATIO.html

    ”Lääketieteen valossa käsky: ”Älä tee huorin” suojelee ihmistä sairastumasta seksitauteihin, joista osa aiheuttaa sikiövaurioita, osa lapsettomuutta, osa johtaa kuolemaan, estää myös levittämästä niitä nk. ”syyttömiin”, estäen myös vihanpitoa, tappoja ja murhia, myös itsemurhia.”

    Tosin tuo käsky ei ihan sitä tarkoita, mihin sitä nyt käytät. Mutta totta on, ettei liian useat seksikontaktit ole meille hyväksi. Nyt, kun tiedämme muutenkin eri mikrobien ja tautien leviämisestä, osaamme kuitenkin suojautua aivan eri malliin kuin muuta tuhat vuotta sitten.
    Mutta nuo johtopäätöksen ovat kyllä aika vapaalla kädellä huitaistuja. Enemmän noita oli ennen ja aivan varmaan vielä enemmän myös tuona aikana, jolloin käsky annettiin.

    ”Nähtävästi ev. lut. kirkon opin mukaan olen siis lahkolainen ja lisäksi fundamentalisti, vaikkei fundalismi-kriteerit kohdallani täyty, ja kreationistikin näytän olevan.”

    Minusta Dogmatikos aika hyvin ilmaisee: ”Kyllä se on alun perin heidän itsensä käyttämä nimi. Miksi he nyt pyrkivät pyristelemään siitä irti, ei ole minulle valjennut. Mahdollisesti siksi, että sanan konnotaatio on suomessa perin huono.”

    Fundamentalistit aikoinaan alkoivat käyttää tätä termiä itsestään siksi, että heille konservatiivisuudella oli huono konnotaatio. :D

    Äänestä

  • dogmatikos kirjoitti:

    Luterilainen oppi ei tunne sanaa fundamentalisti, koska koko sana on uudennos. Sanan ovat lanseeranneet ne jotka itse katsovat olevansa fundamentalisteja, eivät muut.

    Fundamentalistinen oppi katsoo oikeiksi apostolisen uskontunnustuksen lausumat, niin kuin luterilainenkin, mutta lisää vielä yhden, jota luterilaisuus ei tunnusta, Raamatun KIRJAIMELLISEN tulkinnan. Luterilainen kanta taas on, että Raamattua on tulkittava sen mukaan, miten kukin kohta "ajaa Kristusta". Tätä fundamentalismi ei hyväksy.

    Fundamentalismia on kahta lajia. 1) Vanhan maan fundamentalismi katsoo, että sukutauluissa on mainittu vain tärkeitä polvia, mutta ne kuitenkin osoittavat sukulaisuutta alenevassa polvessa. Maaiman ikää voi venytellä lähemmäksi tieteellistä katsantoa. 2) Uuden maan fundamentalismi opettaa, että sukutaulut ovat kokonaisia, joten niistä laskemalla saadaan noin 6000 vuoden ikä.

    Fundamentalismi on AINA kreationistista, koska Raamatun maailma on kreationistinen. Kreationismia taas esiintyy muidenkin uskontojen piirissä. Fundamentalisti uskoo kreationistisesti, että Jumala loi kunkin lajin erikseen. Kristitty, joka uskoo, että lajit kehittyivät toisistaan, myös ihmislaji, ei voi olla fundamentalisti eikä kreationisti.

    Suomalaisessa fundamentalismissa on havaittavissa kummallinen uusi piirre, että henkilöt vieroksuvat itse määrittelemäänsä nimeä ja esiintyvät, kuin se olisi evolutionistien antama pilkkanimi. Kyllä se on alun perin heidän itsensä käyttämä nimi. Miksi he nyt pyrkivät pyristelemään siitä irti, ei ole minulle valjennut. Mahdollisesti siksi, että sanan konnotaatio on suomessa perin huono.

    "dogmatikos
    11.10.2016 11:42
    Luterilainen oppi ei tunne sanaa fundamentalisti, koska koko sana on uudennos. Sanan ovat lanseeranneet ne jotka itse katsovat olevansa fundamentalisteja, eivät muut."

    Noinhan se historian valossa on. Ja siksipä ev. lut. kirkon ei tule käyttää kenestäkään sanaa fundamentalismi. Jos joku käyttää sitä itse itsestään, niin mikäpäs siinä.

    Fundamentalistiseen oppiin kuuluu siis Raamatun kirjaimellinen tulkinta ja luterilaiseen oppiin Raamatun tulkinta siitä miten kukin kohta "ajaa Kristusta".
    Tuoko Lutherin tulkitsema ev. lut. kirkon opinkappale synnytti ns. korvausteologian, jonka mukaan Jumala siirsi israelilaisille annetut lupaukset kirkolle?

    "Fundamentalismia on kahta lajia. 1) Vanhan maan fundamentalismi katsoo, että sukutauluissa on mainittu vain tärkeitä polvia, mutta ne kuitenkin osoittavat sukulaisuutta alenevassa polvessa. Maaiman ikää voi venytellä lähemmäksi tieteellistä katsantoa. 2) Uuden maan fundamentalismi opettaa, että sukutaulut ovat kokonaisia, joten niistä laskemalla saadaan noin 6000 vuoden ikä."

    Raamattu-opin mukaan Aadam ja Eeva ja koko luomakunta pudotettiin Paratiisista atomienergiatasoplaneetalle, jonka hallintavalta Raamattu-opin mukaan kuuluu yhä vielä Saatanalle.
    Raamattu-opin mukaan elämme ihmisajassa mitattuna siis vuotta 5777, josta ajasta Jeesus toteaa, että Hän ja Isä tekevät yhä edelleen työtä.
    Työtä sen eteen, että jokainen ihminen pystyisi palamaan kotiin taivaallisen Isänsä luokse.

    Äänestä

  • jeesusfani1 kirjoitti:

    "dogmatikos
    11.10.2016 11:42
    Luterilainen oppi ei tunne sanaa fundamentalisti, koska koko sana on uudennos. Sanan ovat lanseeranneet ne jotka itse katsovat olevansa fundamentalisteja, eivät muut."

    Noinhan se historian valossa on. Ja siksipä ev. lut. kirkon ei tule käyttää kenestäkään sanaa fundamentalismi. Jos joku käyttää sitä itse itsestään, niin mikäpäs siinä.

    Fundamentalistiseen oppiin kuuluu siis Raamatun kirjaimellinen tulkinta ja luterilaiseen oppiin Raamatun tulkinta siitä miten kukin kohta "ajaa Kristusta".
    Tuoko Lutherin tulkitsema ev. lut. kirkon opinkappale synnytti ns. korvausteologian, jonka mukaan Jumala siirsi israelilaisille annetut lupaukset kirkolle?

    "Fundamentalismia on kahta lajia. 1) Vanhan maan fundamentalismi katsoo, että sukutauluissa on mainittu vain tärkeitä polvia, mutta ne kuitenkin osoittavat sukulaisuutta alenevassa polvessa. Maaiman ikää voi venytellä lähemmäksi tieteellistä katsantoa. 2) Uuden maan fundamentalismi opettaa, että sukutaulut ovat kokonaisia, joten niistä laskemalla saadaan noin 6000 vuoden ikä."

    Raamattu-opin mukaan Aadam ja Eeva ja koko luomakunta pudotettiin Paratiisista atomienergiatasoplaneetalle, jonka hallintavalta Raamattu-opin mukaan kuuluu yhä vielä Saatanalle.
    Raamattu-opin mukaan elämme ihmisajassa mitattuna siis vuotta 5777, josta ajasta Jeesus toteaa, että Hän ja Isä tekevät yhä edelleen työtä.
    Työtä sen eteen, että jokainen ihminen pystyisi palamaan kotiin taivaallisen Isänsä luokse.

    ”Ja siksipä ev. lut. kirkon ei tule käyttää kenestäkään sanaa fundamentalismi.”

    Miksi ei? Se on täysin hyväksytty termi niin teologisen tutkimuksen kuin muidenkin tutkimusten parissa. Se on määritelty ja yleisesti hyväksytty.

    Ei ilmiö poistu sillä, että sanoja poistetaan.

    Mitä tuo loppu oli? Jotain aivan uutta juttua?

    Äänestä

" Me papit " tarkoittanee tässä yhteydessä kaikkia sivupersooniasi, eli, ville-pappi, körttipappi, sielunhoitaja, raamatunlukija, lukija, kuulija jne...?

Äänestä
  • Tokko kykenet puhumaan asiasta kun pelkkiä nikkiä kyttäilet?

    Äänestä

  • mikset.ota.kantaa kirjoitti:

    Tokko kykenet puhumaan asiasta kun pelkkiä nikkiä kyttäilet?

    Toisten käyttämien nikkien julistusarvailu kymmenien tai satojen omien nikkien takaa on kyllä vinkeää puuhaa.

    Äänestä

Minä uskon että maailma on vain muutamia tuhansia vuosia vanha. Ei se ole minulle vaikeaa, ja jos tämä tekee minusta jollekkin fundamentalistin, niin olkoon niin.

Muinoi apostolit uskoivat sen, nuo Herramme palveliojoista ehkäpä jaloimmat, niin miksi me emme sitä uskoisi, olemeko tulleet heitä viisaammiksi? Emme ole, vaan toisin päin on käynyt, sillä yhä enemmän ihmiset luottavatennen tutkijoiden teorioihin, kuin Jumalan sanaan.

Mutta ne jotka pysyvät lujina, pysyvät myös tiellä.

Äänestä
  • >Muinoi apostolit uskoivat sen, nuo Herramme palveliojoista ehkäpä jaloimmat, niin miksi me emme sitä uskoisi, olemeko tulleet heitä viisaammiksi?

    Juu. Tieteellisen tiedon määrä on jotain triljoonakertaistunut apostolien ajoista. Et sinäkään kirjoita juttujasi sulalla papyrukselle.

    >yhä enemmän ihmiset luottavatennen tutkijoiden teorioihin, kuin Jumalan sanaan.

    Tutkijoiden teoriat perustuvat havaintofaktoihin ja ovat niiden kiistattomimpia selityksiä. On aika hullua olla luottamatta siihen, mitä todellisuudessa havaitaan tapahtuvan.

    Äänestä

"Me papit emme yleensä jaottele toisiamme eri ryhmiin. Emme myöskään yleensä arvostele toistemme uskonkäsityksiä. "

Mitä nyt vähän erotellaan uskovaiset papit pois kirkon piiristä.

Äänestä
  • Hehe, vanhoilliset uskovaisethan hallitsevat yhä kirkkoa aktiivisuutensa kautta. Eivät he vanhoillisia pappeja erota, ja toisekseen papin pitää tehdä virkavirhe jotta hänet voitaisiin erottaa.

    Äänestä

  • Oikeastaan näitä jakoja taitavat tehdä eniten ne, jotka eivät kuulu mihinkään seurakuntaan tai vaeltavat eri suuntausten välillä?

    Äänestä

1. Kor. 3:11

Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.


Perustus = fundamentti

Mikä on se perustus, johon fundamentalistit luotamme? Se on Jeesus Kristus, luja Kallio.

Jes. 26:4

Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra, Herra on iankaikkinen kallio.

Äänestä
  • Tuo oikeastaan on jo vähän ohi tämäs ketjun ajatuksesta. Kaikilla krisityillä perusta on sama.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


dogmatikos kirjoitti:

Me papit emme yleensä jaottele toisiamme eri ryhmiin. Emme myöskään yleensä arvostele toistemme uskonkäsityksiä. Turvaamme KAIKKI Jeesukseen Kristukseen ja sitä tarjoamme muillekin.

Pientä eroa kuitenkin on käsityksissämme. Jotkut jaottelevat uskonkohdat "kehällisiin" ja "luovuttamattomiin". Kehälliseksi on mainittu muun muassa Kristuksen neitseelinen syntymä. Heidän mukaansa tätä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti, koska Raamatussakin on kuulemma eri kantoja.

Itse kuulun selkeästi konservatiiveihin, mutta en missään tapauksessa aseta kyseenalaiseksi kenenkään Kristukseen turvaavan uskoa. Pidän kiinni kaikista apostolisen uskontunnustuksen kohdista sellaisenaan, myös neitseestäsyntymisestä.

Fundamentalistinen tulkinta, että Raamattu on kirjaimellista jumalansanaa, on kirkolle kuitenkin vieras. Pappeja, jotka uskovat näin, on aniharvoja. He eivät ole saaneet näkemystään teologisesta tiedekunnasta eivätkä kirkosta. En tunne yhtään pappia, joka olisi kertonut olevansa täydellinen fundamentalisti, siis joka katsoo, että maailma on noin 6000 vuotta vanha. Ehkä joku kuitenkin on.

Me uskomme ja opetamme, että Raamattua tulee lukea historiallisena lähteenä, eikä kokonaisuudessaan erehtymättömänä jumalansanana. Ymmärrämme, että monet Raamatun neuvot, kuten liinan käyttö naisten hiuksien peitteenä jumalanpalveluksissa tai miesten lyhyen tukan vaatimus, on aikansa normistoa.

Useimmat meistä myös ajattelevat, että ohjeet seksuaalisuuden suuntaamisesta perustuvat senaikaiseen väärään tietämykseen. Nyt tiedämme paremmin.

Osa fundamentalisteista selittää, että kuuluisin ns. liberaaliin siipeen. En kuulu, jos sellaista edes voi määritellä. Osa selittää, että KIRKKO on luopumuksen tilassa ja minä sen mukana. Molemmat käsitykset ovat väärin. Siinä he kuitenkin ovat oikeassa, että fundamentaalisuus on kirkossa aniharvinaista niin pappien kuin muidenkin seurakuntalaisten piirissä.

Emme myöskään opeta ratkaisukristillisyyden erinomaisuutta verrattuna kasvatukseen. Lapsikaste ja sitä seuraava opetus on käsityksemme mukaan täysin riittävä pelastukseen. Ratkaisun vaatimus on kirkon opin mukaan lahkolainen erehdys.

Uskomme ja opetamme apostolisen uskontunnustuksen mukaan, mutta fundamentalistiseen raamatuntulkintaan emme taivu, eikä kirkko ole koskaan taipunutkaan. Luther sanoi aikoinaan vielä selkeämmin, Raamattua on luettava sen mukaan, mikä "ajaa Kristusta".

Tämä on luterilainen palsta. Jos palstafundikset eivät meluaisi täällä, luterilaista katsantoa ei tarvitsisi aina toistaa. Kerrottakoon vielä painokkaasti, että meillä on oma käsityksemme, joka on periytynyt kirkon alkuajalta. Pysymme siinä, vaikka fundamentalistit selittävät meidät kristinuskon ulkopuolelle. Jumala ratkaisee heidän kohdallaan. Emme me.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu