Maantaloustuotteiden hintatuet pitävät tuotteiden hinnat korkeampina kuin ne muuten olisivat.
Usein ajatellaan, että maanviljely on niin ankaraa ja riskialtista toimintaa,
että siihen nähden työn tuloksista saatava hinta on liian alhainen.
Siksi olisi säädettävä niin, että hinta pysyy korkeana. Kun hinta sitten asetetaan ylemmäs kuin se muuten olisi, tämä korkea hinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän. Mutta koska tuotteet ovat vastaavasti kalliimpia, asiakkaat ostavat niitä vähemmän. Lopputuloksena on tuotannon ylijäämä. Jos tuotteiden hinnan olisi annettu muodostua itsekseen, varastoon kertyneet ja myymättä jääneet tuotteet pakottaisivat myyjät laskemaan hintoja, mikä puolestaan innostaisi asiakkaita ostamaan varastot tyhjiksi. Tämä tilanne on kysynnän ja tarjonnan tasapaino.[5]
Menneinä aikoina tukien aiheuttamasta maatalouden ylijäämästä on yritetty päästä eroon monin tavoin: sitä on yritetty myydä ulkomaille tai suorastaan antaa pois. On jopa maksettu viljelijöille ylijäämän tuottamisesta ja sen jälkeen maksettu uudestaan siitä, että he pidättäytyisivät tuottamasta: hintatuet turvaavat viljelijöiden elintason mutta samalla liian tuotannon välttämiseksi viljelijöille on maksettu siitä, että he jättäisivät peltonsa viljelemättä. Maatalouden ylituotannosta on esimerkkejä kaikkialta maailmasta. Sittemmin on pyritty erottamaan toisistaan tuotannon määrä ja viljelijöiden saama tuki.[5]
Usein maataloustuotteiden kohonnut hinta merkitsee, että viljeltävänä olevan maan hinta nousee samalla, ja raha päätyykin lopulta maan omistajille eikä välttämättä maan viljelijälle. Tai se saattaa tarkoittaa, että köyhät eivät enää pysty ostamaan ruokaa. Jos maanviljelijöiden lisäksi myös köyhien elämää on helpotettava tuen avulla, asia uhkaa kehittyä kovin vaikeaksi.
Maanviljelijöitä voidaan haluttaessa tukea monin tavoin, mutta taloustieteen mukaan hinnan säätely on huono tapa tehdä se. Selkeämpiä tapoja olisivat suora tuki, verohelpotukset, köyhille jaettavat ruokavoutserit, kouluruokabudjetin kasvattaminen ja tutkimustyö. [5]
Usein ajatellaan, että maanviljely on niin ankaraa ja riskialtista toimintaa,
että siihen nähden työn tuloksista saatava hinta on liian alhainen.
Siksi olisi säädettävä niin, että hinta pysyy korkeana. Kun hinta sitten asetetaan ylemmäs kuin se muuten olisi, tämä korkea hinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän. Mutta koska tuotteet ovat vastaavasti kalliimpia, asiakkaat ostavat niitä vähemmän. Lopputuloksena on tuotannon ylijäämä. Jos tuotteiden hinnan olisi annettu muodostua itsekseen, varastoon kertyneet ja myymättä jääneet tuotteet pakottaisivat myyjät laskemaan hintoja, mikä puolestaan innostaisi asiakkaita ostamaan varastot tyhjiksi. Tämä tilanne on kysynnän ja tarjonnan tasapaino.[5]
Menneinä aikoina tukien aiheuttamasta maatalouden ylijäämästä on yritetty päästä eroon monin tavoin: sitä on yritetty myydä ulkomaille tai suorastaan antaa pois. On jopa maksettu viljelijöille ylijäämän tuottamisesta ja sen jälkeen maksettu uudestaan siitä, että he pidättäytyisivät tuottamasta: hintatuet turvaavat viljelijöiden elintason mutta samalla liian tuotannon välttämiseksi viljelijöille on maksettu siitä, että he jättäisivät peltonsa viljelemättä. Maatalouden ylituotannosta on esimerkkejä kaikkialta maailmasta. Sittemmin on pyritty erottamaan toisistaan tuotannon määrä ja viljelijöiden saama tuki.[5]
Usein maataloustuotteiden kohonnut hinta merkitsee, että viljeltävänä olevan maan hinta nousee samalla, ja raha päätyykin lopulta maan omistajille eikä välttämättä maan viljelijälle. Tai se saattaa tarkoittaa, että köyhät eivät enää pysty ostamaan ruokaa. Jos maanviljelijöiden lisäksi myös köyhien elämää on helpotettava tuen avulla, asia uhkaa kehittyä kovin vaikeaksi.
Maanviljelijöitä voidaan haluttaessa tukea monin tavoin, mutta taloustieteen mukaan hinnan säätely on huono tapa tehdä se. Selkeämpiä tapoja olisivat suora tuki, verohelpotukset, köyhille jaettavat ruokavoutserit, kouluruokabudjetin kasvattaminen ja tutkimustyö. [5]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.