Yrityksillä on tuhat ja yksi tukea yli 3 miljardia

Yrityksillä on tuhat ja yksi tukea yli 3 miljardia/vuosi

Yritystukia on tuhat erilaista. Valtion verorahoista maksetaan yritystukia 3 miljardia euroa vuodessa verotuet (2 miljardia). Kehysriihessä korotettiin arvonlisäveroa. Työttömyysturvasta leikataan.

Yritysten saamia tukia korotettiin 300 miljoonaa euroa. Keksittiin uusi tukimuoto "kasvuyritysten tuki" tuhannen entisen lisäksi.

Yritysten saamat suorat raha-tuet eivät ole ainoita tukia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioista vastaavat ELY-keskukset päättävät yhdessä kuntapäättäjien kanssa "Hyvä Veli" periaatteella esim. kaavoitus- ja tonttipolitiikasta - edulliset tontit HV:lle.

Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on 3,34 miljardia euroa. Hallintomenot ovat 358 miljonaa. Pitäähän tukia jakavia virkamiehiä olla ja niitähän on tuhansittain.

Innovaatiotuki ja yritysten kansainvälistysmistuki on 820,3 miljoonaa, siitä tutkimuksen ja kehittämisen ja innovoinnin tuki 431 miljoonaa.

Yritysten koulutus- ja erityistoimet sekä työllistäminen 485,4 miljonaa.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 591,4 miljoonaa.

Eniten veronmaksajien rahaa yritystukina ovat saaneet

- Nokia (Suomeen kotouttamisen vuoksi)

- Metso

- UPM

Eniten yritystukia saaneet ovat jakeneet suurimmat osingot ja suurimmat palkat ja bonukset johtajilleen.

Esim. Nokian Elopin kokonaistulot vodelta 2010 olivat 6,6 miljoonaa euroa (optiot ja osakepalkkiot mukaan lukien).

Tukia jakavat Työ- ja elinkeinoministeriön alaisina esim. Tekes, Finnvera ja Teollisuussijoitus. Jokaisella tuella (tuhannella) on oma hallinnoiti - eikä tukien päällekkäisyyksiä tai vaikutuksia tiedetä.

Kun tukihakemus on opittu täyttämään ja virkamiehet ovat tulleet tutuiksi, rahantulo jatkuu vuodesta toiseen ja tarpeellisuus jää tarkistamatta.

Elinkeinoministerinä toimii kokoomuksen Jyri Häkämies. Uusin yritystuki on 300 miljoonan "kasvuyritysten tuki", vaikka tälle vuodelle on budjetoitu 3 miljardin tuet.

Yritysten saama energiatuki on tänä vuonna yhteensä 236,6 miljoonaa euroa, josta energiatuki (sähköveroluokka II) on 127,2 miljoonaa ja uusiutuvan energian tuki yrityksille 97,8 miljoonaa.

Maa- ja metsätalousyrittäjien tukia jaetaan vuosittain suunnilleen saman verran eli 3 miljardia euroa. Tukimuotoja on yli 200 erilaista. Kokoomuksen ja kepun harjoittama sulle-mulle-politiikka on kehittänyt Sumeen suunnattoman tukiverkoston kepulaisille ja kokoomuslaisille yrittäjille. Isoille yrityksille, jotka eivät edes tukea tarvitsisi.

Samaan aikaan, kun verorahoista miljardit menevät tukiaisian yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille, on leikattu sosiaaliturvasta. Perusturva on jätetty 1990-luvun jälkeiselle tasolle. Sadan euron korotus perusturvaan ei riitä jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Verokertymästä miljardit jaetaan yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille.

Verot ja veroluonteiset maksut sekä niiden %-osuus verovelvollisryhmittäin

2000 ja 2009:

Luonnolliset henkilöt maksaneet veroja 2009 yht. 24.245 milj. €

eli 84,8 % (2000: 73,7 %)

- palkansaajat maksoivat veroja 2009: 17.237 milj. € eli 60,3 %

(2000: 51,7 %)

Palkansaajien verotus on koventunut 8,6 %.

- maatilatalouden harjoittajat maksoivat veroja 2009: 1.257 milj. € eli 4,4 %

(2000: 1,9 %).

Yhteisöt maksaneet veroja 2009 yht. 4.253 milj. € eli 15,2 % (2000: 26,3 %)

- osakeyhtiöt maksoivat veroja 2009: 4.110 € eli 14,4 % (2000: 25,2 %)

Osakeyhtiöiden verotus vähentynyt 10,8 %.

Vaikka yritysverotus on vähentynyt samaan aikaan kun yritystuet ovat lisääntyneet (yli 1000 eri tukea 300 eri tukitaholta), niin kokoomus vaatii yhteisöveron alentamista neljällä prosentilla.

Tutkijan mukaan yritystuet ovat turhaa haaskausta. Jyväskylän yliopistossa väitöskirjan tehnyt Anu Tokia sanoo, että 70 % TUESTA ON TURHAA.

Kaksi kolmaosaa Tokilan tutkimista tukihankkeista oli sellaisia, etä ne olisivat toteutuneet ilman julkista rahaa.

Kun pääasiassa palkansaajilta kerätty verokertymä ei riitä hyvinvointipalveluihin ja yritysten ja maataloudenharjoittajien saamiin tukiin. Kun ulkomailta on otettu velkaa yli 80 miljardia euroa ja kun velkaa ei enää voida ottaa lisääm niin hallitus päätti leikata työttömyysturvasta ja korottaa arvonlisäveroa.

Yritysten saamista turhista tuista, joita on yli tuhat, ei tingitty mutta päätettiin antaa yrityksille uusi 300 miljoonan tuki.
056
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


hgfdrew kirjoitti:

Yrityksillä on tuhat ja yksi tukea yli 3 miljardia/vuosi

Yritystukia on tuhat erilaista. Valtion verorahoista maksetaan yritystukia 3 miljardia euroa vuodessa verotuet (2 miljardia). Kehysriihessä korotettiin arvonlisäveroa. Työttömyysturvasta leikataan.

Yritysten saamia tukia korotettiin 300 miljoonaa euroa. Keksittiin uusi tukimuoto "kasvuyritysten tuki" tuhannen entisen lisäksi.

Yritysten saamat suorat raha-tuet eivät ole ainoita tukia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioista vastaavat ELY-keskukset päättävät yhdessä kuntapäättäjien kanssa "Hyvä Veli" periaatteella esim. kaavoitus- ja tonttipolitiikasta - edulliset tontit HV:lle.

Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on 3,34 miljardia euroa. Hallintomenot ovat 358 miljonaa. Pitäähän tukia jakavia virkamiehiä olla ja niitähän on tuhansittain.

Innovaatiotuki ja yritysten kansainvälistysmistuki on 820,3 miljoonaa, siitä tutkimuksen ja kehittämisen ja innovoinnin tuki 431 miljoonaa.

Yritysten koulutus- ja erityistoimet sekä työllistäminen 485,4 miljonaa.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 591,4 miljoonaa.

Eniten veronmaksajien rahaa yritystukina ovat saaneet

- Nokia (Suomeen kotouttamisen vuoksi)

- Metso

- UPM

Eniten yritystukia saaneet ovat jakeneet suurimmat osingot ja suurimmat palkat ja bonukset johtajilleen.

Esim. Nokian Elopin kokonaistulot vodelta 2010 olivat 6,6 miljoonaa euroa (optiot ja osakepalkkiot mukaan lukien).

Tukia jakavat Työ- ja elinkeinoministeriön alaisina esim. Tekes, Finnvera ja Teollisuussijoitus. Jokaisella tuella (tuhannella) on oma hallinnoiti - eikä tukien päällekkäisyyksiä tai vaikutuksia tiedetä.

Kun tukihakemus on opittu täyttämään ja virkamiehet ovat tulleet tutuiksi, rahantulo jatkuu vuodesta toiseen ja tarpeellisuus jää tarkistamatta.

Elinkeinoministerinä toimii kokoomuksen Jyri Häkämies. Uusin yritystuki on 300 miljoonan "kasvuyritysten tuki", vaikka tälle vuodelle on budjetoitu 3 miljardin tuet.

Yritysten saama energiatuki on tänä vuonna yhteensä 236,6 miljoonaa euroa, josta energiatuki (sähköveroluokka II) on 127,2 miljoonaa ja uusiutuvan energian tuki yrityksille 97,8 miljoonaa.

Maa- ja metsätalousyrittäjien tukia jaetaan vuosittain suunnilleen saman verran eli 3 miljardia euroa. Tukimuotoja on yli 200 erilaista. Kokoomuksen ja kepun harjoittama sulle-mulle-politiikka on kehittänyt Sumeen suunnattoman tukiverkoston kepulaisille ja kokoomuslaisille yrittäjille. Isoille yrityksille, jotka eivät edes tukea tarvitsisi.

Samaan aikaan, kun verorahoista miljardit menevät tukiaisian yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille, on leikattu sosiaaliturvasta. Perusturva on jätetty 1990-luvun jälkeiselle tasolle. Sadan euron korotus perusturvaan ei riitä jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Verokertymästä miljardit jaetaan yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille.

Verot ja veroluonteiset maksut sekä niiden %-osuus verovelvollisryhmittäin

2000 ja 2009:

Luonnolliset henkilöt maksaneet veroja 2009 yht. 24.245 milj. €

eli 84,8 % (2000: 73,7 %)

- palkansaajat maksoivat veroja 2009: 17.237 milj. € eli 60,3 %

(2000: 51,7 %)

Palkansaajien verotus on koventunut 8,6 %.

- maatilatalouden harjoittajat maksoivat veroja 2009: 1.257 milj. € eli 4,4 %

(2000: 1,9 %).

Yhteisöt maksaneet veroja 2009 yht. 4.253 milj. € eli 15,2 % (2000: 26,3 %)

- osakeyhtiöt maksoivat veroja 2009: 4.110 € eli 14,4 % (2000: 25,2 %)

Osakeyhtiöiden verotus vähentynyt 10,8 %.

Vaikka yritysverotus on vähentynyt samaan aikaan kun yritystuet ovat lisääntyneet (yli 1000 eri tukea 300 eri tukitaholta), niin kokoomus vaatii yhteisöveron alentamista neljällä prosentilla.

Tutkijan mukaan yritystuet ovat turhaa haaskausta. Jyväskylän yliopistossa väitöskirjan tehnyt Anu Tokia sanoo, että 70 % TUESTA ON TURHAA.

Kaksi kolmaosaa Tokilan tutkimista tukihankkeista oli sellaisia, etä ne olisivat toteutuneet ilman julkista rahaa.

Kun pääasiassa palkansaajilta kerätty verokertymä ei riitä hyvinvointipalveluihin ja yritysten ja maataloudenharjoittajien saamiin tukiin. Kun ulkomailta on otettu velkaa yli 80 miljardia euroa ja kun velkaa ei enää voida ottaa lisääm niin hallitus päätti leikata työttömyysturvasta ja korottaa arvonlisäveroa.

Yritysten saamista turhista tuista, joita on yli tuhat, ei tingitty mutta päätettiin antaa yrityksille uusi 300 miljoonan tuki.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu