Venäjän valinta: ottaako eläkeläiseltä vai armeijalta?
Venäjä suuntaa kohti säästöbudjetteja – mikä edustaa realismia.
Venäjän valtiovarainministeriö laatii suuntaviivoja tulevien vuosien budjeteiksi tavalla, joka kertoo realismin kasvusta – tai ainakin tosiasioiden tunnustamisesta.
Jo kerrotuista, myöhemmin julkistettavista lähtökohdista voi laskea yhteen muutamia lopputuloksia.
Ensimmäinen oletus pohjalla on, ettei öljyn hinnan nousua enää odoteta Venäjän talouden pelastajaksi. Pääministeri Dmitri Medvedevin mukaan kolme seuraavaa vuotta kattavat menot lasketaan sillä oletuksella, ettei öljyn hinta nouse nykyisestä.
Kun tulot tulevat käytännössä kokonaan energian myynnistä, tästä seuraa, ettei kassan täytettä tule muualtakaan.
Toinen lähtökohta on, että nykyinen budjettivaje aiotaan kutistaa lähes kokonaan pois kolmen vuoden aikana. Vaje vastaa nyt summaa, joka olisi lähes neljä prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. Vuonna 2019 vaje on valtiovarainministeriön piirustusten mukaan vain noin yksi prosentti suhteessa bkt:hen.
Näkemys pakotteista voidaan sekin tulkita realismiksi. Budjettiraamien laatijat olettavat pakotteiden olevan voimassa myös seuraavat kolme vuotta.
Uutistoimisto Tassin näkemien linjausten mukaan valtiovarainministeriö epäilee, että rahapolitiikka lännessä normalisoituu kolmen seuraavan vuoden aikana. Se tarkoittaa ministeriön mukaan sitä, että raha alkaa siirtyä voittojen toivossa länteen. Se puolestaan voi tarkoittaa, että rahamarkkinoille pääsy muuttuu Venäjän kaltaiselle taloudelle entistä vaikeammmaksi.
Kun näihin lähtökohtiin lisää ripauksen demografiaa, suuntaviivoja alkaa näkyä. Venäjän huoltosuhde heikkenee ja sosiaalimenot kasvavat väistämättä. Pahan päivän varalle kerätyt rahastot hupenevat jo – niiden varaan ei voi laskea.
Jos tulot eivät kasva, rahastot kuivuvat, lainahanat kiristyvät entisestään ja vaje kutistetaan, edessä on tiukka säästökuuri, jossa kohteiden valinta on hankala tehtävä.
Vain kahdesta menoluokasta saadaan tarpeeksi säästöjä: armeijasta ja sosiaalikuluista. Eli otatko eläkeläisiltä vai armeijalta?
Venäjä suuntaa kohti säästöbudjetteja – mikä edustaa realismia.
Venäjän valtiovarainministeriö laatii suuntaviivoja tulevien vuosien budjeteiksi tavalla, joka kertoo realismin kasvusta – tai ainakin tosiasioiden tunnustamisesta.
Jo kerrotuista, myöhemmin julkistettavista lähtökohdista voi laskea yhteen muutamia lopputuloksia.
Ensimmäinen oletus pohjalla on, ettei öljyn hinnan nousua enää odoteta Venäjän talouden pelastajaksi. Pääministeri Dmitri Medvedevin mukaan kolme seuraavaa vuotta kattavat menot lasketaan sillä oletuksella, ettei öljyn hinta nouse nykyisestä.
Kun tulot tulevat käytännössä kokonaan energian myynnistä, tästä seuraa, ettei kassan täytettä tule muualtakaan.
Toinen lähtökohta on, että nykyinen budjettivaje aiotaan kutistaa lähes kokonaan pois kolmen vuoden aikana. Vaje vastaa nyt summaa, joka olisi lähes neljä prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. Vuonna 2019 vaje on valtiovarainministeriön piirustusten mukaan vain noin yksi prosentti suhteessa bkt:hen.
Näkemys pakotteista voidaan sekin tulkita realismiksi. Budjettiraamien laatijat olettavat pakotteiden olevan voimassa myös seuraavat kolme vuotta.
Uutistoimisto Tassin näkemien linjausten mukaan valtiovarainministeriö epäilee, että rahapolitiikka lännessä normalisoituu kolmen seuraavan vuoden aikana. Se tarkoittaa ministeriön mukaan sitä, että raha alkaa siirtyä voittojen toivossa länteen. Se puolestaan voi tarkoittaa, että rahamarkkinoille pääsy muuttuu Venäjän kaltaiselle taloudelle entistä vaikeammmaksi.
Kun näihin lähtökohtiin lisää ripauksen demografiaa, suuntaviivoja alkaa näkyä. Venäjän huoltosuhde heikkenee ja sosiaalimenot kasvavat väistämättä. Pahan päivän varalle kerätyt rahastot hupenevat jo – niiden varaan ei voi laskea.
Jos tulot eivät kasva, rahastot kuivuvat, lainahanat kiristyvät entisestään ja vaje kutistetaan, edessä on tiukka säästökuuri, jossa kohteiden valinta on hankala tehtävä.
Vain kahdesta menoluokasta saadaan tarpeeksi säästöjä: armeijasta ja sosiaalikuluista. Eli otatko eläkeläisiltä vai armeijalta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aikoinaan valtaannousun yhteydessä Putin antoi tiukan lkupauksen: eläkkeitä EI lasketa!
Toisaalta Putinin on erittäin vaikeata sotakiihkossaan vähentää liioin armeijaan määrärahoja. Ilman mittavaa satsausta ei niitä Tiltujen ihannoimia uusia ohjuksia, ps-vaunuja ja suihkuhävittäjiä synny!
Venäjää ei auta liioin se, että se on, kuten Tiltut jaksavat mainoostaa, luonnonvaroiltaan maailman rikkain valtio! Ongelma kun on se, ettei luonnonvaroja voi kerralla myydä määräänsä enempää! Öljyntuotannossa on esim myyntikiintiöt jne. Lisäksi lännessä etsitään kaiken aikaa energiaa säästäviä ja Venäjän kaasua/öljyä korvaavia vaihtoehtoja huoltovarmuuden merkeissä!
JOTEN:Venäjä alkaa olla pulassa! Ei sitä pelasta pelkkä Tiltujen sokea usko!
Ratkaisuhan on selvä.
Eläkeläisiltä voi leikata rajusti, koska he kuolevat kuitemkin aika pian. Eläkkeiden lopettaminen kokonaankaan ei vaikuttaisi merkittävästi maan tulevaisuuteen.
Sen sijaan armeijaa tarvitaan, tai muuten ketään ei ole tekemässä tulevaisuutta.
Eläkeläiset ei jaksa sotia, ei niistä ole kuin vaivaa valtiolle.
Aseita tarvitaan aina, kaikki Venäjän lapset pitää aseistaa, heissä on tulevaisuus.
Venäjällä harva elää eläkeikään, joten ongelmaa ei ole.