En oikein tiedä mihin kategoriaan tämä juttu kuuluisi, niin kirjotanpa sitten sen tänne. Miten menetellä sellaisen ihmisen kanssa, joka levittelee koko kaupungille täyttää paskaa minusta, joka ei ole missään määrin totta..?
Ei ole mukavaa menettää omaa "mainettaan" turhan paskan jauhannan takia. En tosiaankaan tiedä mitä tehdä, kaikki ottavat nämä jutut tosissaan eivätkä edes vaivaudu ottamaan selkoa aisioiden todellisuudesta minulta.. Kyseisellä ihmiselle en uskalla asiasta mennä sanomaan, hänen kanssaan ei voi keskustella järkevästi..
Kiva kuulla itsensä vain nimellä huora sun muuta mukavaa. Otan vielä kaikki itseeni ja en voi olla välittämättä. Omatkin ihmissuhteeni kärsivät tästä paskasta ja pitkäaikainen poikaystävänikään ei kohta jaksa kuunnella minusta kaikennäköistä.
Mitä siis teen vai jätänkö asiat omaan arvoonsa ja annan rakkien vaan räkyttää???!?!?
Ei ole mukavaa menettää omaa "mainettaan" turhan paskan jauhannan takia. En tosiaankaan tiedä mitä tehdä, kaikki ottavat nämä jutut tosissaan eivätkä edes vaivaudu ottamaan selkoa aisioiden todellisuudesta minulta.. Kyseisellä ihmiselle en uskalla asiasta mennä sanomaan, hänen kanssaan ei voi keskustella järkevästi..
Kiva kuulla itsensä vain nimellä huora sun muuta mukavaa. Otan vielä kaikki itseeni ja en voi olla välittämättä. Omatkin ihmissuhteeni kärsivät tästä paskasta ja pitkäaikainen poikaystävänikään ei kohta jaksa kuunnella minusta kaikennäköistä.
Mitä siis teen vai jätänkö asiat omaan arvoonsa ja annan rakkien vaan räkyttää???!?!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ex-mieheni ei halunnut erota, mutta minä tyttö nostin kytkintä, ja hän toteutti uhkauksensa:jos jätän hän mustamaalaa maineeni...Ja tässä sitä nyt ollaan. Viimeksi eilen töissä sain 'tietää' olevani vittumainen.Jipii...
Jotkin jutut levisivät ja talon edessä kuuli huutoja korttelin päästä päähän. Yksikin huuteli nimittelyjään, vaikka en ollut eläissäni sitä jätkää nähnyt enkä tule koskaan tietämään, mitä pahaa olen hänelle tai muille tehnyt.
itselläni oli muutama vuosi sitten vastaava tilanne. hyvä ystäävni sairastui ja vedettyään liikaa lääkkeitä sekosi sen verran, että näytti järkevältä ulospäin mutta puhui minusta paskaa kaikille ja alkoi mm. kilpailla kansani jopa ulkonäöstä!
siinä vaiheessa, kun viimeiin juro oli "se pani mun kundikaveria", pyysimme oman poikaystäväni kanssa heidän erääseen kahvilaan keskustelemaan asiasta. poikaystäväni oli jo hermot kireällä, koska ei tiennyt ketä uskoa. nimittäin tämän naisen miesystävä oli myös minun poikaystäväni hyvä kaveri.
noh, tilanne ei kehittynyt mihinkään hyvään suuntaan, vaan ne kaks valehtelivat silmät kirkkaina et "joo, kyllä se on pannu muita" ja poikaystäväni lähti paikalta. sain tehdä saatanastai töitä et vakuutin hänet uskomaan minua, koska en todellakaan ollut pettänyt.
reilun vuoden kuluttua nämä kaksi valehtelijaa tunnustivat poikaystävälleni keksineensä koko jutun. talk about good timing!
tilanne on nyt se, että jätin miehen myös siksi, ettei hän luottanut minuun, ja kyseiselle ystävälleni kävin rauhalliseti kertomassa, että hän ei enää kuulu elämääni. tämän miehelle taas sanoin, että minuun on turha ottaa yhteyttä edes anteeksipyynnön merkeissä, mutta hän ei uskonut vaan soitteli jatkuvasti ja kyseli mikä minua vaivaa (miten sairas ihminen voikaan olla?), kunnes räjähdin ja huusin että yksikin puhelu vielä keskellä yötä niin tapan hänet.
poliisista soitettin seuraavana päivänä, olin kuulemma ahdistellut miestä ja rikkonut hänen kotirauhaansa, ja sen perusteella kyseinen mies ja hänen naisystävänsä ovat tehneet minusta rikosilmoituksen kotirauhan rikkomisesta. kerroin poliisille lyhyesti tilanteen ja kehotin puhumaan vielä kerran kyseiselle pariskunnalle.
seuraavana aamuna sama poliisi soitti. heti kun pariskunta oli kuullut, että puhelinsoittoja tutkittaisiin (kuka oli soittanut ja kenellekin), he vetivät syytteen takaisin ja sanoivat ettei heillä olekaan mitään minua vastaan. olisin voinut tehdä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, muttten jaksanut kiinnostua. kunhan sain ne idiootit pois elämästäni.
tällä hetkellä ex-ystäväni asuu pikkukaupungissa ja hänen nyt jo ex-miestään en ole nähnyt ollenk
Kaikenlaisia hulluja sitä maailmasta löytyy...
Mulla on ihan samanlainen tilanne!! Ihan kun oisin itse kirjoittanut ton tekstin... pelottavaa mutta toisaalta helpottavaa tietää että en ole ongelmani kanssa mitenkään "uniikki".
"En tosiaankaan tiedä mitä tehdä, kaikki ottavat nämä jutut tosissaan eivätkä edes vaivaudu ottamaan selkoa aisioiden todellisuudesta minulta.. Kyseisellä ihmiselle en uskalla asiasta mennä sanomaan, hänen kanssaan ei voi keskustella järkevästi.." Tämähän se suurin ongelma minullakin on, ja pahinta on, että osa ystävistäni on jo saatu näillä paskajutuilla kääntymään minua vastaan. Puhutaan kaikkea, miten minä jatkuvasti jauhan paskaa ystävistäni yms. vaikka tämän paskanjauhajaporukan kanssa en ole ollut missään tekemisissä enää miltei vuoteen. Ja en sitten tiedä, ovat nuo "jauhajat" ilmeisesti kovia manipuloimaan ihmisiä, sillä mitään kontaktia en enää näihin ex-ystäviini saa, jos yritän puolustaa itseäni, kertoa, että en puhu heistä pahaa yms. minulle vain naureskellaan... Tuntuu pahalta, sillä minulla ei ole paljon hyviä ystäviä, vain paljon tuttuja, mutta ystävieni eteen teen mitä vaan. Itse en ole enkä aio alentua paskanjauhantaan, puhun vain karuja totuuksia ihmisistä.
Mulla on myös pelko parisuhteeni kariutumisesta jauhannan takia... Rakastan avomiestäni ja hän rakastaa minua, mutta kuinka kauan hän jaksaa kuunnella milloin mitäkin haukkumista jne.? Suhteeseemmekin nimittäin jo puututaan... Liikkuu juttuja että petän miestäni baarissa yms. mutta ne juorut on ollut helppo kumota sillä, että käymme baarissa vain yhdessä.
Asiaa olis paljon kirjoitettavaks, mutta en jotenkin osaa muotoilla... Mut et oo yksin!!
Niinpä, usein saan kuulla poikäystävältäni, että olen ollut jossain aina vieraitten miesten kanssa ja tehnyt sitä ja tätä, ennen kaikkea muka pettänyt koko ajan..
Ja tuntuu, että minulle tuntemattomatkin ihmiset puhuu minusta paskaa ja kaikilla on minusta negatiivinen kuva tämän juoruilun takia..
On hyvä, (jos tämä asia nyt mitenkään hyvä on) että minulla on joku kohtalontoveri. Koeta pärjäillä, niin minäkin (ainakin joillain tavalla...) :)