tuntuu siltä etten kelpaa poikakaverini vanhemmille poikakaverini on ollut kerran jo naimisissa sillosen tyttökaverin kanssa ja heilä on yhteinen lapsi!poikakaverini on nyt 23 ja tyttö minunikäiseni 19 vuotias. tytön vanhemmat pakotti heidät naimisiin koska oli lapsi jne ovat vanhanaikaisia ja uskovaisia...
poikakamuni vanhemmat eivät koskaan ole tykänneet siitä tytöstä ja ovat onnellisisa että he erosivat.. mutta tuntuu etten kelpaa heille vaikka minulla on ammatti ja olen extraajana yhdessä hotellin keittiössä koska täällä ei ole minulle muuta paikkaa alaltani, eikä lapsia eikä aikomustakaan tulla näin nuorena äitiksi!
poikakamuni äitillä menee hermot koska olen vähän väliä kipeänä ja en jaksa hoitaa tietenkään silloin helluni lasta jota rakastan täydellä sydämellä. ja vielä vähät varat menevät lääkkeihini. poikakamuni opiskelee vielä ja valmistuu keväällä ja saa heti työpaikan täältä mutta minulle ei ole täällä mitään paikkaa enkä todellakaan ala olemaan työttömänä koko elämääni.
tätä ei voi "anoppini" ymmärtää olen kuulemma niin omahyväinen kun en halua jäädä tänne!!!
Aina kun käymme siellä kylässä niin aivan kuin minua ei olisikaan vaan olen ilmaa... puolen vuoden aikana minulle ei puhuttu mitään heillä seuraavan puolen vuoden aikana muutama lause ja se oli yleens että oletko ollut töissä? tai joko olet saanut kunnon töitä. aina vastasin että eipä tästä kaupungista löydy ikinä alani työtä. vastauksena tuli että onneksi poikakamuni saa heti töitä koulun jälkeen ettei tarvi työttömänä olla!!!
joten antakaa mun kaikki kestää!!!
poikakamuni vanhemmat eivät koskaan ole tykänneet siitä tytöstä ja ovat onnellisisa että he erosivat.. mutta tuntuu etten kelpaa heille vaikka minulla on ammatti ja olen extraajana yhdessä hotellin keittiössä koska täällä ei ole minulle muuta paikkaa alaltani, eikä lapsia eikä aikomustakaan tulla näin nuorena äitiksi!
poikakamuni äitillä menee hermot koska olen vähän väliä kipeänä ja en jaksa hoitaa tietenkään silloin helluni lasta jota rakastan täydellä sydämellä. ja vielä vähät varat menevät lääkkeihini. poikakamuni opiskelee vielä ja valmistuu keväällä ja saa heti työpaikan täältä mutta minulle ei ole täällä mitään paikkaa enkä todellakaan ala olemaan työttömänä koko elämääni.
tätä ei voi "anoppini" ymmärtää olen kuulemma niin omahyväinen kun en halua jäädä tänne!!!
Aina kun käymme siellä kylässä niin aivan kuin minua ei olisikaan vaan olen ilmaa... puolen vuoden aikana minulle ei puhuttu mitään heillä seuraavan puolen vuoden aikana muutama lause ja se oli yleens että oletko ollut töissä? tai joko olet saanut kunnon töitä. aina vastasin että eipä tästä kaupungista löydy ikinä alani työtä. vastauksena tuli että onneksi poikakamuni saa heti töitä koulun jälkeen ettei tarvi työttömänä olla!!!
joten antakaa mun kaikki kestää!!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pointti oli?
Omilla nuorillani on vaihtuvia suhteita, eikä sitä jaksa heti innostua uusista nuorten kavereista, on kuin suojaisi itseään, haluaa pitää välimatkaa.
Pidä sinäkin ja yritä olla vastuuntuntoinen aikuinen, ei tuo lapsi ole nukke jolla leikitään silloin kun jaksetaan.
Pidä välimatkaa , mutta ole ystävällinen. Sinun ei ole mitään syytä moittia ex tyttöystävää, hän kelpasi silloin poikakaverillesi , hän on osa aiempaa elämää. Itse et haluasi ,että hänen sijassaan sinua moitittaisi, ethän.
Teidän on otettava myös taloudellinen vastuu, vanhempanne elävät omaa elämäänsä, he saavat itse käyttää rahansa, heilläkin lienee sairauksia, joihin rahaa menee.
Toivon teille hyvää tulevaisuutta, muista kuitenkin, että viikossakin on vain 1 pyhäpäivä, "arkea" on elämässä suurin osa.
Piti kolmeen kertaan lukea, että sai jotain tolkkua!!!
Eihän tytön elämässäkään ole tolkkua, saati tekstin jäsentelyssä. Kaikki surraa vaan yhtä pötkylää eteenpäin. Jarru puuttuu!
Mistä ihmeestä näitä pilkunviilaajia aina vain löytyykin ?
Jos ei ole muuta kommentoitavaa, niin takerrutaan kuin paska rattaisiin johonkin pisteeseen tai pilkkuun.
Viilaajille kertaukseksi seuraava, koska kertaus on opintojen äiti.
Pilkku
Suomen pilkutus määräytyy kieliopillisesti, eli pilkkua käytetään erottamaan toisistaan virkkeen lauseita ja lauseenjäseniä tiettyjen sääntöjen mukaan. Tälle sivulle on koottu keskeisiä, usein kysyttyjä pilkkusääntöjä. Lisäohjeita on Kielikellossa.
PILKKU TARVITAAN
Pilkku erottaa virkkeen lauseet toisistaan. Virkkeen lauseiden määrä on yleensä sama kuin persoonamuodossa taipuneiden verbien määrä. Persoonamuodossa taipuneet verbit on seuraavissa lauseissa alleviivattu.
Sivulause erotetaan aina päälauseesta pilkulla. Sivulause voi alkaa relatiivpronominilla (joka, mikä) tai alistuskonjunktiolla. Alistuskonjunktioita ovat että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, ennen kuin, jos, mikäli, vaikka, joskin, jos kohta, kuin, niin kuin, ikään kuin, kuten, ellen (ellet, ellei jne.), jollen (jollet, jollei jne.). Epäsuora kysymyslause on sivulause.
Avasin lahjapaketin, jonka sain sinulta.
Matka oli sujunut hyvin, koska järjestelyt toimivat moitteetta.
Romaanissa kuvataan, kuinka veljekset oppivat lukemaan.
Jos sivulause on päälauseen keskellä, kuuluu sivulauseen loppuun pilkku.
Juhani, joka on veljeksistä vanhin, joutuu perheen edusmieheksi.
Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla, ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä.
Päiväkoti suljettiin, ja sen peruskorjaus kestää puoli vuotta.
Rinnasteisten lauseen osien väliin tulee pilkku, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio.
Yritys valmistaa lukkoja, saranoita, ovenkahvoja ja autotallinovia.
Peräkkäiset rinnasteiset adjektiivimääritteet erotetaan toisistaan pilkulla.
Vanha, musta autoni on hyvässä kunnossa.
Lauseen irralliset lisät erotetaan pilkulla.
Näin voidaan toki tehdä, ainakin joskus.
EI PILKKUA
Pilkkua ei käytetä, jos rinnastuskonjunktio (ja, sekä, sekä– että, -kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan) yhdistää kahta päälausetta, joilla on yhteinen lauseenjäsen. Yhteinen lauseenjäsen on jätetty toistamatta, koska sen voi päätellä muutenkin.
Koulutus alkaa yhdeksältä ja [koulutus] jatkuu iltaan saakka.
Pilkkua ei tule, jos rinnasteisten päälauseiden predikaatti on taipunut yksikön tai monikon 1. tai 2. persoonassa tai jos lauseet ovat passiivissa. Lauseet tulkitaan yhteisubjektillisiksi.
Halusin pitkän harkinnan jälkeen kilpaan mukaan ja ilmoittauduin valvojalle.
Kokouksessa käsiteltiin vuokrasopimusta toistamiseen ja päätettiin jatkaa sopimusta samoilla ehdoilla.
Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla.
Tehdäkseni asian selväksi kirjoitin kaiken muistiin.
Pilkkua ei käytetä erottamaan rinnasteisia sivulauseita.
Sain tietää, että kirja on kirjastossa ja että sen voi tulla noutamaan.
Viikonpäivän ja päivämäärän väliin ei tule pilkkua.
Neuvottelu pidettiin torstaina 13. maaliskuuta 2002
Pilkkua ei merkitä likiarvoa ilmaiseviin sidesanattomiin rinnastuksiin.
Paikalla oli viisi kuusi miestä.
Että silleen sitten.
Helpompi tietysti lukea pilkutettua tekstiä. Olit nähnyt vaivaa sääntöjen kertauksesta. Kiitti!
Tietysti, jos teksti on kaunokirjallista tajunnanvirtaa noin niin kuin tyylikeinona ja tehon vuoksi, niin sitten jätetään säännöt sivuun.
Ei ihmeessä kannata kaikkea kestää. Laita nyt itsessi etusijalle. Kysy mitä tältä suhteelta haluat ja mitä se sinulle antaa. Kaikkea ei varmasti kannata kestää. Kuvailusi kuulostaa jo aika kamalalta. Sinun pitää varmaankin ihan ensimmäsieksi nähdä se miten arvokas olet ihmisenä ja alkaa vaalimaan ja hoitamaan sitä. Siis olet ykkönen itsellesi ja se saa riittää muillekin. Et ole lastenkaitsija, et ex-vaimon korvike, et miniäkokelas... etkä muutakaan noista mitä kuvailet. Sitten kun olet löytänyt oman tärkeytesi voit helpommin arvioida mitä tuolle suhteelle teetkään. Sinuna laittaisin sen nyt kuivumaan ts. käytä sitä silloin kun huvittaa ja omilla ehdoillasi, mutta jos ei huvita älä yritä istua siihen muottiin väkisin.
Ulkopuoliselta näyttää tilanteesi nyt olevan niin, että valinnat ovat joko/tai. Välimuotoa ei ole.
Joku täällä kertoikin, että aseta itsesi etusijalle. Niin se vaan on tässä tapauksessa.
Tässä vaiheessa oman työuran löytyminen on numero yksi. Se on perusta elämällesi nyt ja tulevaisuudessa. Harkitse, voisitko asua toisella paikkakunnalla, missä on työtä sinulle? Jos suhde poikaystävään on luja, se kestää. Voisit näin pistää koetukselle suhteesi.
Kaikkea hyvää!
Kohtele heitä samalla lailla! Jos olet heille ilmaa, ovat hekin sinulle. Älä mene kylään, sillä sinulle tulee vain pahempi olo.
Keskity omaan ihanaan elämääsi kultasi kanssa :)
Keskustelkaa yhdessä, josko teille löytyisi jostain paikkakunta, jossa teille molemmille olisi töitä.
Voit myös saoa heille, että työsi on arvokasta ja kunnollista. Kaikki työ nimittäin on!! Ti ole olemasakaan "kunnon töitä". Ole ylepeä siitä mitä teet, sillä ilman sinua ei homma toimisi.
Appivanhemmat keskittyköön miettimään omaa elämänsä ja älkööt puuttuko teidän elämäänne ja valintoihinne.
Korostakaa sinun ja miehesi kanssa teidän kahden elämän tärkeyttä. Vain te kaksi olette se ydin.