Moips,
Olemme siis eronneet, yli 10 vuotta olimme aviossa ja meillä on alakouluikäiset 2 lasta. Lasten elatuksesta ei vielä ole sovittu, asumme vielä yhdessä lasten vuoksi. Meillä riideltiin kotitöistä, menemisistä ja viimeinen niitti oli miehen uskottomuus.
Taloudellinen kuvio meni erossa niin, että luovuin avio-oikeudestani miehen omaisuuteen. En jaksanut riidellä ja mies olisi varmasti seonnut, jos olisin ottanut lakiosuuden. Minulla on kuitenkin omaa rahaa sen verran, että se riittää kolmion käsirahaa. Mielellä on omaisuutta n. 400 000 euroa. Mielestäni siis annoin isossa asiassa periksi.
Mies on selkeästi parempituloisempi, kuin minä. Kuitenkin valtaosa meidän kuluista on avioliiton aikana maksettu 50/50, mikä ei ollut mielestäni reilua. Mies sijoitti ja hummasi ulkomailla. Kun maksoin puolet talousmenoista ja asuntolainasta, minulle ei jäänyt mitään säästöön tai tuhlattavaksi.
Nyt kuitenkin asiaan: lastenvalvoja laski elatuskuviot. Minä olisin lähivanhempi, miehellä on sen verran paljon menoja. Laskelman mukaan ex-miehen pitäisi maksaa minulle n. 600 euroa yhteensä kahdesta lapsesta kuukaudessa. Kuitenkin hän haluaisi pitää lapsia luonaan n. 13 vuorokautta kuukaudessa. Se sopii minulle, en halua millään tavalla haitata lapsi-isä suhdetta ja tähän saakka olen käytännössä yksin hoitanut lapset. Lastenvalvoja sanoi, että siinätapauksessa luonapitovähennyksen jälkeen isä maksaa elatusmaksuja minulle 300 euroa. Nyökyttelin vain, koska en halua miestä suututtaa enkä halua hänen lakimiesarmeijaansa kimppuuni.
Kuitenkin kuntainfon elatusapuohjeen euromäärissä luonapitovähennys noilla yömäärillä ja lasteni iän perusteella olisi vain 116 euroa kuussa yhteensä kahdesta lapsesta. Eikä 300 euroa kuussa, kuten lastenvalvoja sanoi.
Voinko sanoa ex-miehelle ja valvojalle, että en suostu 300 euron luonapitovähennykseen? Miten kuvio sitten käytännössä etenee, jos mies alkaa riitelemään? 480 euron elatusmaksu on paljon, mutta annoin jo valtavasti periksi osituksessa, en haluaisi elareista antaa yhtään periksi. Lastenvalvoja sanoi, että elareista maksan kaiken eli kaikki lasten vaatteet, harrastusmenot, polkupyörät, sukset kaikki siis. 300 elareilla lasten harrastuksista osa jäisi pois. Se ei ole maailmanloppu, mutta minua suututtaa, että isän mielestä voidaan tinkiä lasten harrastuksista, että hänelle itselleen jää enemmän.
Miten olisi mielestänne järkevä toimia / mitä olisi järkevä vaatia?
Olemme siis eronneet, yli 10 vuotta olimme aviossa ja meillä on alakouluikäiset 2 lasta. Lasten elatuksesta ei vielä ole sovittu, asumme vielä yhdessä lasten vuoksi. Meillä riideltiin kotitöistä, menemisistä ja viimeinen niitti oli miehen uskottomuus.
Taloudellinen kuvio meni erossa niin, että luovuin avio-oikeudestani miehen omaisuuteen. En jaksanut riidellä ja mies olisi varmasti seonnut, jos olisin ottanut lakiosuuden. Minulla on kuitenkin omaa rahaa sen verran, että se riittää kolmion käsirahaa. Mielellä on omaisuutta n. 400 000 euroa. Mielestäni siis annoin isossa asiassa periksi.
Mies on selkeästi parempituloisempi, kuin minä. Kuitenkin valtaosa meidän kuluista on avioliiton aikana maksettu 50/50, mikä ei ollut mielestäni reilua. Mies sijoitti ja hummasi ulkomailla. Kun maksoin puolet talousmenoista ja asuntolainasta, minulle ei jäänyt mitään säästöön tai tuhlattavaksi.
Nyt kuitenkin asiaan: lastenvalvoja laski elatuskuviot. Minä olisin lähivanhempi, miehellä on sen verran paljon menoja. Laskelman mukaan ex-miehen pitäisi maksaa minulle n. 600 euroa yhteensä kahdesta lapsesta kuukaudessa. Kuitenkin hän haluaisi pitää lapsia luonaan n. 13 vuorokautta kuukaudessa. Se sopii minulle, en halua millään tavalla haitata lapsi-isä suhdetta ja tähän saakka olen käytännössä yksin hoitanut lapset. Lastenvalvoja sanoi, että siinätapauksessa luonapitovähennyksen jälkeen isä maksaa elatusmaksuja minulle 300 euroa. Nyökyttelin vain, koska en halua miestä suututtaa enkä halua hänen lakimiesarmeijaansa kimppuuni.
Kuitenkin kuntainfon elatusapuohjeen euromäärissä luonapitovähennys noilla yömäärillä ja lasteni iän perusteella olisi vain 116 euroa kuussa yhteensä kahdesta lapsesta. Eikä 300 euroa kuussa, kuten lastenvalvoja sanoi.
Voinko sanoa ex-miehelle ja valvojalle, että en suostu 300 euron luonapitovähennykseen? Miten kuvio sitten käytännössä etenee, jos mies alkaa riitelemään? 480 euron elatusmaksu on paljon, mutta annoin jo valtavasti periksi osituksessa, en haluaisi elareista antaa yhtään periksi. Lastenvalvoja sanoi, että elareista maksan kaiken eli kaikki lasten vaatteet, harrastusmenot, polkupyörät, sukset kaikki siis. 300 elareilla lasten harrastuksista osa jäisi pois. Se ei ole maailmanloppu, mutta minua suututtaa, että isän mielestä voidaan tinkiä lasten harrastuksista, että hänelle itselleen jää enemmän.
Miten olisi mielestänne järkevä toimia / mitä olisi järkevä vaatia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se on 600 e/kk se sinulle tuleva elari. Lasten elatus eli vaatteet, ruuat, harrastukset, sairastelut, kyydittelyt, matkat, kaverilahjat, kouluun liittyvät menot jne jne maksavat snasti. Usko kokenutta ja köyhtynyttä. Olet nyt jo ryssinyt loppuikäsi talouden päästämällä rikkaan miehesi "kuin koiran veräjästä" ositusasiassa. Luonapitovähennyksestä en ole kuullutkaan ikinä (ihan totta) ja voit ilmoittaa että vapaaehtoisesti lapset saavat olla enemmän kuin joka toinen vl isällään, mutta se ei muuta elarivaadettasi. 600 e/kk on ikeasti AIKA VÄHÄN, tulet sen huomaamaan. Ja tulet seuraavien 10 vuoden aikana köyhtymään koska sinun on huomioitava lapset työnteossasi= ei työmatkoja, ei iltaylitöitä, ei yötöitä. Jos olet yrittäjä, lasten sairauksien vuoksi varaudu paitsi laskuihin myös tulonmenetyksiin omasta työstäsi.
Luonapitovähennys kuulostaa kikkailulta, jonka tulevaisuuden toteutuminen jää nähtäväksi. Esim. hänen luokseen muuttaa uusi nainen joka ei pidä lapsistasi joko siksi että ei pidä lapsista tai siksi, että hänelle syntyy omia vauvoja. Jos ette pääse sopuratkaisuun lastenvalvojalla, vie asiasi oikeuteen. Älä ole enää höynäytettävä ääliö. Tyttö tulee itkemään ja kiukuttelemaan kun kaverit voivat ratsastaa viikoittain mutta hänellä ei ole varaa, ja poika kärsii kun jalkapallo ja jääkiekko maksavat enemmän kuin mitä mutsi pystyy järjestämään.
Jatkan: -jos mies on kymmenen vuoden ajan preferoinut ulkomaanmatkat (ns. työmatkat) lasten hoidon edelle, miten tuo luonapito lähes puolet kuusta käytännössä muka tapahtuu? Jättääkö mies tutut ja tuottoisat työkuvionsa yhtäkkiä niin, että on koulun jälkeen lastensa tavattavissa ja käytettävissä koko illat ja yöt 13 vrk/kk (kerroit käytännössä yksin hoitaneesi lapset tähän asti)?
Tuo luonapito myös estää kumpaakin muuttamasta vapaasti. Joka toinen vl. eli ns. normisystyeemi mahdollistaisi jopa eri paikkakunnalla elämisen.
Valitan te kunnolliset isit jotka seuraavaksi haluatte kommentoida. Miehesi kohdalla aavistaisin että hän joko a) paperilla pitää lapset luonapitovähennyksen mukaisesti päästäkseen juristin neuvomasti niin halvoilla elareilla kuin mahdollista, käytännössä lähes viikoittain pahoittelee sulle että juuri nyt on ulkomaanmatka eli este lasten tulolle tai b) hän luottaa voivansa edelleen matkustella ja elää normiarkeaan ja lasten pitäisi pärjätä kaksin keskenään hänen menojensa ajan luonapitovuorokausina tai c) uusionainen houkutellaan muuttamaan emännöitsijäksi koululaisasuntolaan. Nuorikko tulee hämmästyksekseen huomaamaan, että miehellä työkiireitä ja matkoja riittää ja että kaksi miehen lasta asuu hänen/heidän kodissaan lähes puolet ajasta äitipuolen vastuulla.
Mieti mieti mieti.
Joko on liian myöhäistä osituksen vaatiminen? Ota hyvä perheasiat osaava juristi heti ja muuta jo erilleen kiireenvilkkaa, kiitos!
Älä nyt herrantähden anna ukon kusettaa sinua!
Pidä puolesi ositusasioissa ja elareissa. Sua kusetetaan 100-0. Hanki oikeusavustaja ja lakkaa leikkimästä diakonissaa.
600 e /kk elareita ei ole paljon. Et suostu mihinkään muuhun.
Loppupeleissä miehesi tuskin pitää lapsia luonaan 13 päivää kk. Miten hän hummailultaan ehtisikään? Tuon hän on saanut päähänsä pienentääkseen elatusmaksuja. Yleistä, mutta ikävää kusetusta, kun omalle (ja lasten) kohdalle sattuu.
Äijä on nauranut partoihinsa jo ihan alussa kun maksoit avioliiton aikana kaikista menoista puolet. Kaikki olisi mennyt vasta sitten oikeudenmukaisesti jos olisitte noudattaneet prosentuaalista maksutapaa, siis enemmän tienaava olisi maksanut menoista enemmän.
Sitten luovuit lakiosuudesta. Nyt mies varmaan ajattelee että jatkat samalla linjalla, ettet pidä puoliasi.
Älä siis anna nyt periksi luovutusmielialalle vaan pidä puolesi. Älä selitä itsellesi että ''en jaksa'', tai ''mitä nopeammin kaikki on ohi sen parempi''. Sitten kun elämä rauhoittuu ja on aikaa pohtia ja eritellä asiaa, tulet harmittelemaan jos annat periksi helposti. Älä myötäile vaan taistele.
Ja hanki itsellesi lakiapua!! Älä missään nimessä luota äijän taholta tulevaan informaatioon!
Elatussopimuksen+voi+tarpeen+mukaan+tehdä+aina+uudestaan,+jos+tulot+muuttuvat.+Ei+siis+ole+mikään+myöhäistä.
Onko edes realistista ajatella, että lastesi isä pitäisi lapsia tuon 13 vrk kuussa luonaan?
Onko osituksesta / että luovut avio-oikeudestasi laitettu mustaa valkoiselle?
Onko varmasti niin, että lasten isä huolehtii hankintojen (vaatteet, harrastukset ym) tekemisestä vuorollaan, kun lapset ovat hänen luonaan?
Mieti nyt, hyvä ihminen, vielä! Tuollaiseen diiliin ei ole mitään järkeä suostua! Miten klaaraat tilanteen, kun lastesi isä ilmoittaakin, että no en mä nyt ehdi kuin neljänä päivänä tässä kuussa ottamaan lapset luokseni - ja silti maksaa alennettuja elareita?
Ei ei ja ei, älä lähde tuollaiseen!