Olen käyttänyt vajaa neljä kuukautta Risperdal injektiota. Hiukseni lähtevät tukoittain päästäni. Myöskin kulmakarvat ja ripseni ovat lakanneet lähes kokonaan kasvamasta. Ennen minulla oli paksut hiukset ja tuuheat kulmakarvat ja ripset. Nyt ne ovat Pelkkä muisto vain. Olen kaljuuntumassa. Tunnen erään toisen ihmisen, jolle on tullut pysyvä kalju Zyprexa injektion takia. Minulta ovat myös kaikki seksuaaliset tunteet kadonneet pysyvästi vuodesta 2009 asti käyttämäni Risperidonin takia.
Hiukseni lähtevät Risperdal injektiolla
Kauhuissani
1359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Se on myrkkyä
Risperidon 2 mg tabletteina kerran päivässä 3 kk ajan riittää siihen, että hiuksista lähtee puolet.
Lääkäri tuohon vaan naurahti, että paksut hiukset vieläkin. Kirjasi tuon vielä ylös terveystietoihin. Lääkitystä ei hiustenlähdön takia tarvetta muuttaa. Aivan karmea tilanne.
Mikset lopeta ainetta itse? Vai oletko vankittuna laitoksessa?
Myös kynsiin tuli valkeita laikkuja.
Mielenkiintoinen sivuvaikutus (?!): makuaisti muuttuu.
Suola ei maistu suolalta vaan etikalta.
Todellakin epäilyttävä ja pelottava lääke, kun tuollaista saa aikaan.
Ei mulla ainakaan tosta injektiosta oo tullu mitään sivuvaikutuksia, enemmänkin tuntuu auttavan. Tosin oonkin saanu sitä vasta 2,5 kk.
Olen käyttänyt Risperdal injektiota 3,5 kuukautta 50 mg. Se on näköjään riittänyt hiusten lähtöön. Sain vaidetuksi tabletteihin ja pienempään annokseen. Toivottavasti tilanne korjaantuu.
Osa hiuksista on Risperidon-lääkityksen jälkeen kasvanut takaisin. Tosin huomattavasti hennompana ja ohuempana.
Melkoista myrkkyä pitää ko. antipsykootin olla, että tukka lähtee. Moni muu lääke ei pysty (!) samaan. Ei edes kaikki syöpälääkkeet (sytostaatit), mitkä sentään ovat solusalpaajia, soluntappajia.
Hiukset on pienin ongelmasi. Tuolla aineella nimittäin lähtee aivotkin, kirjaimellisesti.
Olen kärsinyt risperidonin käytön lopetuksenkin jälkeen seuraavista:
- täydellinen seksuaalinen haluttomuus, orgasmikyvyttömyys, tunnetasolla turra
- vatsa ei toimi tai toimii paljon huonommin kuin ennen lääkettä.
- olen lihonut monta kiloa
- iho kasvoissa todella karhea ja kuiva (ennen minulla oli hyvä iho)
- vapina, kömpelyys, hitaus
Olen täysin varma myös että tämä lääke on vaikuttanut muistiini ja ylipäätään oppimiskykyyni.
Ainakin 3/5 luettelemastasi asiasta ovat hyvin yleisiä ja tunnettuja seuraamuksia neuroleptikäytöstä, risperidoni mukaan lukien. Vatsa- ja iho-ongelmista en osaa sanoa, mutta iho-ongelmista olen kuullut joidenkin muidenkin maininneen. Vatsavaivoista olen kuullut lähinnä viekkareiden aikana. Kognitiovauriot ja sitä kautta vaikeus oppia uutta on ihan tyypillistä aivovaurio-oireilua. Neuroleptien käyttö johtaa ennen pitkää joka tapauksessa aivovaurioon. Ainoastaan laajuus vaihtelee yksilöittäin, aineen, annoksen ja käyttöajan mukaan.
Tilasi kuulostaa kauhean tutulta. Palautuuko tästä koskaan? Miksi ihmisille syötetään tuollaista myrkkyä, mikä tuhoaa koko ihmisen ja elämän? Onko tämä lopullista? Tuntuu, että tosi kevein perustein tuota lääkettä määrättiin ja ymmärtämättömyyttäni myös suostuin sitä syömään lääkärin määräämän annoksen hyväuskoisena, kunnes tajusin itse kuunnella itseäni - kehoani ja mieltäni. Niin paljon pahaa sai aikaan tuo lääkitys.
Pitkäänkö olit lääkityksellä ja minkä suuruinen oli lääkeannos? Kauanko on lopetuksestasi? Onko tilanne paranemassa vai jäitkö sinä nyt vaan 'tommoseksi'?
Vajaa vuosi Risperidon 2 mg päiväannoksella. Lopetuksesta reilu puolivuotta. En vielä ole luopunut toivosta, että olo ja elo tästä vielä kohentuisi.
Ennen sain kämmenet eteen taivutuksessa helposti maahan. Lääkityksen aikana ei etutaivutus sujunut edes sormenpäät polviin asti.
Käsi ei eteen nostaessa noussut edes vaakatasoon.
Ennen sain kädet selän takana helposti yhteen, Risperidon lääkityksen aikana hädin tuskin sai kädet käännettyä selkäpuolelle.
Olin ihan kävelevä puupökkelö. Vasta lääkityksen lopetettuani tajusin kaiken tuon juurikin lääkkeestä johtuvaksi.
Onneksi en ehtinyt syömään lääkettä kuin puolisen vuotta. Nuo hirveät oireet tulivat esiin jo muutaman kuukauden käytön aikana. Ja ns. pienellä annoksella.
Enpä usko, että vieläkään olen tuosta lääkkeestä koskaan toipunut. Josko koskaan!
Näistä vaan ei uskalla juurikaan missään kenellekään puhua. Epäilys on, että heti näistä jutuista löytyy peruste jollekin lääkitykselle.