Perhe on parhaista paras.

Vanhempani ovat koko elämänkaareni suosineet vanhempaa sisartani, itse en edes viikkorahoja saanut tämän saadessa vanhemmilta markan aikana 240 mk/vko.

Edes 16-vuotiaana yksinasuessa ei vanhemmilta rahaa herunut kuin 5mk/ 2vko. Jolla olisi saattanut vielä tätä vuotta aikaisemmin ostaa tarjouksesta yhden nakkipaketin. Kotona asuva kultainen täysikäinen sisareni sai bilerahaa tuplasti lapsilisieni, joita ei minulle annettu silloin

Lapsilisäni talletettiin vuosien saatossa siskoni ja minun nimelle tehdylle tilille, sisareni toki sai käyttää omansa. Joka oli kas vain tyhjennetty jo enne 18-vuotta täyttämistäni ja rahat lahjoitettu siskolleni, joka eli kerskailevaa ja tuhlaavaista elämää promtyttö-haaveineen.

Tähän päivään mennessä suhteesta suhteeseen hyppivä siskoni on saanut vanhemmiltani ennakkoperintönä myös maksetuksi kiinteiston silloisen miehensä kanssa, jonka myivät ostaakseen isomman kun heidän arvollee ei liian keskiluokkainen elämä maistunut, jonka erissä tapahtuvista maksusta eivät suoriutuneet ja ero tuli.

Myös siksoni aiempaan avoliittoon vanhempani panostivat rivitalo-asunnon verran, joka sitten ositettiin.

Olen useampaan otteeseen kysynyt, että olisiko ollut kohtuullista, että olisin edes saanut pienen osan ennakkoperintöjä tai edes osan isoäitini perinnöstä josta äitini luopui kultalapsensa eli sisareni ja tämän silloisen miehensä hyväksi. Vastaukset vaihtelevat monen monituisista solvista uhkauksiin yms.. tylyyn vastaukseen, että penniäkään minä en perintöä tule saamaan, kuuna päivänä koska olen täysin arvoton ja mitätö ihminen koko maailmalle!!

Uskonnollisen äitini mukaan asia on niin, että mikäli irstaasta vanhasta isästäni aika vielä jättää, ovat kuulemma varmistamassa kaikin keinoin, että jos varoja jää, minä en niistä ole jaolla!!

Tähän mennessä ovat kaikin keinoin onnistuneet torppaamaan kaiken elämässäni.

Joten lähimmäisenrakkautta ja lämpöä vaan talvenkylmiä lämmittämään.