en tiedä,tuskin tämä oikein tänne kuuluu,mut kuitenkin...
siis te miehet,jotka olette käyneet armeijan tai ootte siellä parhaillaan,niin onko teille käynyt niin,että teistä on tullut ihan älyttömän ärsyttäviä,semmosia kusipäitä??jos on niin miksi(tiedän,et siellä on rankkaa jne.)?ja jos näin on käynyt niin miten pian siitä on päässyt eroon..?
pitää olla aina niin ilkeä...vaikka parhaansa yrittää antaa ja ymmärtää.
kiitän jo nyt mahdollisista vastauksistanne :)
siis te miehet,jotka olette käyneet armeijan tai ootte siellä parhaillaan,niin onko teille käynyt niin,että teistä on tullut ihan älyttömän ärsyttäviä,semmosia kusipäitä??jos on niin miksi(tiedän,et siellä on rankkaa jne.)?ja jos näin on käynyt niin miten pian siitä on päässyt eroon..?
pitää olla aina niin ilkeä...vaikka parhaansa yrittää antaa ja ymmärtää.
kiitän jo nyt mahdollisista vastauksistanne :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Inttipoikien jutut pyörivät intissä pimpsan ja siviilimaailmassa intin ympärillä. Muuta ei ole olemassa. Onhan tuo nyt väkisinkin ulkopuoliselle ärsyttävää.
Ite en jaksanut olla kusipää kuin johtajakauden pari ekaa kuukautta.
Mikäköhän mahtaa olla suhteesi tähän poikaan? Nimittäin jos olet tyttöystävä, niin vika on kyllä pojassa eikä missään armeijassa. Kyllä jätkällä nyt pitäisi olla muitakin tapoja vitutustaan purkaa kuin sinä. Ite jätin aina vitutuksen porttien sisäpuolelle ja siellä se aina oli odottamassa loman jälkeen.
ei olla yhdessä.. hän on muuttunut nyt tämän reilu puolen vuoden aikana aika ajoin hyvinkin ärsyttäväksi tyypiksi!voi tiuskasta jostain ihan tavallisestakin asiasta tosi koppavasti ja se usein loukkaa,vaikken sinänsä ota itteeni hyvin helposti.hän on entistäkin vaikeampi ihminen.palvelusaikaakin on vielä toiset puoli vuotta.. :/
en oikein tiedä miten noihin sen tiuskailuihin pitäis reagoida..tai että mitä ne tarkoittaa,ja onko ne yleensäkään tahattomia vai yrittääkö kertoo mulle jotain tyyliin,että painu nyt vi....?!toivon todella,että toi kusipäisyys sitten laimenisi(jos se johtuu armeijasta)..voi tietysti olla,että nyt kun saa pomottaa alokkaita,hänelle jää sama ylemmyyskompleksi siviiliinkin päälle?tiedä sitten häntä...
Muuta kuin, että hyvin harvassa paikassa suomessa armeijaa voi kutsua rankaksi.
Pullamössöt ei vaan kestä. Ja miehesi lienee semmoinen. Etsis kuule tyttöhukka itselles jostain oikea mies, ei tuollaista kannata kattoo. Saat kuunnella samaa valitusta jokaisesti pienestä asiasta lopun elämääs.
Eräs ihmisen (miehenkin;) käyttäytymisen paradokseja on se, että kumppanista erossa ollessaan tätä saattaa kaivata ja ikävöidä kovastikin, mutta sitten kun päivä pari aikaa yhdessäoloon taas on, tuo ikävä purkautuukin kiukutteluna..
Ikävän tunnustaminen voi olla vaikeaa, se saatetaan kokea sitovaksi. Edessä oleva viikon (?) ero kaihertaa jo mieltä, vaikka pitäisi osata nauttia "tästä hetkestä".
Taustalla voi olla "mustusteluakin"..:(
Aika monet parit ovat kuitenkin intistäkin selvinneet!
Ei?
Ei varmaan lasketa yleistä kyynisyyttä, tai ajattelutapaa, että mitä vain saa tehdä tai jättää tekemättä, kunhan ei jää _yksilönä_ kiinni (hitot siitä jos 30 äijää juoksee yhden takia, eipä tarvitse yksin...)?