Tervehdys! Halusin avata tämän keskustelun koska uskon tietäväni mikä on totuus pelimiesten ja -naisten takana. Olen itse ns. Sitoutumiskammoinen nainen, ennen en ollut, mutta edellisen parisuhteen jälkeen minusta on tullut sellainen. Exän oli ns. Pelimies jolle mikään ei riittänyt, seurustelimme kuitenkin noin kaksi vuotta. Mies kohteli minua todella törkeästi aina välillä, petti kaksi kertaa, asetti kaiken elämässään pääasiassa tärkeämmäksi kuin minut ja suhteemme, riidat oli rajuja ja luottamusta ei ollut. Olen nyt toipunut suhteesta ja mikä minusta on tullut sen jälkeen, olen löytänyt itseni uudelleen ja oppinut elämään yksin ja olen onnellinen näin. Ja voin kertoa että aikasemman suhteen jälkeen ns. Naiivi kuva parisuhteesta on kadonnut. En enää sillä tavalla usko rakkauteen kuten ennen suhdettani. Jollain tavalla myös koen etten vielä rakasta edes itseäni kunnolla, mikä on sitten syynä sille etten pysty myöskään rakastamaan ketään toista vielä. Enkä pysty enkä halua parisuhdetta vielä. Uskon että tila ei ole pysyvä, vaan se että kun kuljemme itse jokainen elämäntietä eteenpäin, opimme rakastamaan itseämme ja toisiamme. Sen lisäksi uskon että jos kohtaamamme mies tai nainen, jos hän ei vain ole tyyppiämme, ja tunteita ei tule niin ei sille voi mitään. Uskon että miehillä ns. Sitoutumiskammoisilla miehillä on se että he eivät vain uskalla sanoa suoraan ettei se nainen ole oikea, mikä on mielestäni sitten väärin hyppyyttää esim naista vuosi tolkulla seksisuhteessa kykenemättä rakastamaan tätä oikein. Meidän jokaisen ihmisen sekä naisen että miehen on erittäin tärkeä tehdä itsellemme selväksi se että jos haaveenamme on saada esim parisuhde elämässä jne mies joka rakastaa ja on valmis perustamaan esim perheen kanssamme, ymmärtää se että on turhaa tuhlata aikaa sitoutumiskammoiseen mieheen jolta emme tule koskaan saamaan sitä mitä tarvitsemme. Arvostetaan itseämme ja rakastetaan itseämme, se on kaiken a ja o. Voin kertoa että ihminen kykenee rakastumaan uudelleen kunnon vaikka se tuntuisi siltä siinä hetkessä kun on palavasti rakastunut johonkin mieheen, joka ei kykene sitoutumaan. Tärkeää on rakastaa itseään ja irrottautua väärästä suhteesta. Olen onnellinen kun olen saanut oppia tämän asian edellisen parisuhteen jälkeen.
Sitoutumiskammoisen ihmisen totuus
21
520
Vastaukset
Kiva oksennus. helpottiko?
- Alkuperäinenaloittaja
Monet ihmiset valittavat täällä palstalla siitä kuinka ollaan rakastuttu mieheen tai naiseen joka ei pysty sitoutumaan. Siksi tämä avaus, jos se jotain voisi auttaa. Ja se ei ole mikään oksennus, kiitos vaan paljon sinullekin!
- Kammoton
Hieno kirjoitus, kiitos siitä. Ei tuolla mitään tekemistä ole oksennuksen kanssa, vaan enemmänkin paljon oivalluksia, mitä jokaisen suhteesta eronneen kannattaisi käydä itsekseen läpi. Jotkut asiat pisti minutkin miettimään ja joitai olin ilmeisesti osannut jo oivaltaakkin. Jotain vastaavankaltaista olen käynyt läpi ja jossakin kohtaa vannoin, että suhteet saa olla. Aikaa kului ja sattuman kautta olen nyt törmännyt naiseen, kenen kanssa ei tee mieli jarrutella tms. Hyvältä tuntuu. Vaikka aika sitten näyttää, miten asiat etenee. Mutta tuo tie vain täytyi kulkea, että oli valmis tuntemaan näin. Tuntemaan kolhujen kautta kasvaneena ihmisenä ilman katkeruutta menneisyydestä tms. Kiitos vielä avauksesta :)
Alkuperäinenaloittaja kirjoitti:
Monet ihmiset valittavat täällä palstalla siitä kuinka ollaan rakastuttu mieheen tai naiseen joka ei pysty sitoutumaan. Siksi tämä avaus, jos se jotain voisi auttaa. Ja se ei ole mikään oksennus, kiitos vaan paljon sinullekin!
Moi. Tähän parisuhde asiaan sitten sitoutumiskammoisen kanssa ajan tuhlaamiseen vs perheen perustamis valmiin ihmisen kanssa suhteeseen ei vaan löydy tietä ikuiseen onneen. Isolle osalle meistä tulee kunnolla kantapään kautta turpaan. ei sille vaan voi mitään vaikka kuinka valintoja teet. Ite varmaan nyt se sitoutumiskammoinen kun 8v tytön kanssa tätä maailmaa kahestaan katellaan. Kyllä suhteet välillä pahalta saa olon tuntumaan ja pitää muistaa että seuraavassa tai jossain edellisessä suhteessa olit itse se paska vaikka olenkin näin tosi hyvä tyyppi
- FBPlayer79
Alkuperäinenaloittaja kirjoitti:
Monet ihmiset valittavat täällä palstalla siitä kuinka ollaan rakastuttu mieheen tai naiseen joka ei pysty sitoutumaan. Siksi tämä avaus, jos se jotain voisi auttaa. Ja se ei ole mikään oksennus, kiitos vaan paljon sinullekin!
Osittain voi kyse olla sitoutumiskammostakin. Itse miehenä kuitenkin tiedän, että osa meistä miehistä hakee niin sanotusta vakisuhteesta vain tietynlaista turvaa, esimerkiksi helpottamaan taloudellista tilannettaan tai muuta arkea.
Todellisuudessa monikaan näistä pelimiehistä ei ole alun alkaenkaan edes aikonut pysytellä yhden naisen miehinä vaan koko ajan on haku päällä yöelämässä ja netin deitti- ja seksi palstoilla.
Nämä miehet haluavat tavallaan kaiken mahdollisen mukavan, mitä naispuolella on tarjottavanaan.
Yhden naisen hoitamaan kotia ja mahdollisesti tuomaan myös leipää pöytään, toisen tai useammankin naisen tyydyttämään seksuaalisia halujaan mitä hurjimmilla tavoilla hauskanpidon merkeissä.
Omassakin kaveripiirissäni ehkä karkeasti arvioiden joka kolmas parisuhteessa elävistä kavereistani kuuluu edellä mainittuihin pelimiehiin. He eivät todellakaan häpeä toimintatapaansa, päinvastoin se on jatkuvan kehuskelun aihe.
On kyllä monesti ollut jotenkin vaivaannuttavaa ja ahdistavaa istua iltaa yhdessä tällaisen tuttavapariskunnan kanssa vaimon kertoillessa onnellisen oloisena kuinka hyvin asiat ovatkaan ja mitä kaikkea yhteistä ollaan suunniteltu tulevaisuutta ajatellen. Itse tiedän miehen naiskentelevan 2-3 muutakin naista säännöllisesti ja vieläpä valittavan kaveriporukassa kovaan ääneen nalkuttavasta ämmästään.
Kun kyseessä on useimmiten pitkäaikainen kaveri, harrastetaan samassa joukkueessa ja illanvietotkin ovat pitkälti yhteisiä, on kaverin käräyttäminen kuitenkin kova pala kenelle tahansa.
- eikaikkiokulta
ap ihastui pelimieheen, joka oli oikea panomies
- Morsiushuntu
Hyvä kirjoitus myös minun mielestä. Itselläni on samoja fiiliksiä. Vaikea pitkä avioliitto takana. Mies oli uskoton alusta asti, mutta jostain syystä annoin anteeksi. Tätä jatkui koko avioliiton ajan ja kaikkea en edes tiedä. En halunnut tietää, totuus olisi tehnyt liian kipeää, joten suljin silmäni ja uskottelin itselleni että kaikki on OK. Mies oli myös hyvin impulsiivinen ja käytti henkistä väkivaltaa usein mm. Syyttämällä minua pelehtimistä muiden kanssa. Sain työssäni ylennyksen, joka johti jonkinlaiseen kateuteen ja tiukkaan valvontaan missä olen ja kenen kanssa. Aloin harkitsemaan eroa, koska minun oli paha olla ja en olisi pystynyt enää tiukan valvonnan alla tekemään työtäni.
Ero oli erittäin vaikea ja ahdistava prosessi. Nyt kolmen vuoden jälkeen, olen kasvanut ja jollain tavalla ymmärrän itseäni paremmin.
Uusi suhde olisi kiva. Huomaan kuitenkin että on kiva flirttailla ja jutella, mutta kun tunnen että suhde etenee, iskee jonkinlainen pelko siitä että menetän vapauteni tehdä niitä asioita mitkä ovat minulle tärkeitä ja tuovat iloa. Pelko että joku alkaa taas valvomaan milloin tulen kotiin ja missä olen ollut. Myös liian innokas ja takertuva lähestyminen saa pelkoni heräämään. Olen harkinnut jotain terapiaa, sillä tunnen että olen jollain tavalla tunnevammainen, tuon avioliiton jäljiltä. Kaipaan ihmistä rinnalleni mutta jokin epämääräinen ahdistus astuu kuvaan, jos pitäisi olla vakavissaan. Tai sitten sitä oikeata ei ole vielä näkynyt. - enmyy
En osaa rakastaa, joka ei rakasta minua
. - VääräNainen
Asiaa on. Kun tapaa uuden miehen, joka on alkuun aktiivinen, pitää yhteyttä, järjestelee tapaamisia, niin mistä sen voi jo heti alkuunsa tunnistaa, että tämä on ns. sitoutumiskammoinen mies ja minä hänelle väärä nainen eikä tästä tule mitään? Ongelma syntyy siitä, kun tapaillaan miehen aloitteesta suhteellisen pitkään, on kivaa yhdessä ja nainen haluaa lopulta edetä suhteessa, niin mies vetää tässä vaiheessa esiin sitoutumiskammo- ja väärä nainen kortin. Miksi ei vetänyt jo heti alkuunsa?
Minulla on just "eroprosessi" tällaisesta miehestä menossa. Otttaa päähän kun meni liian pitkä aika ihan turhaan. Miten voin jatkossa tunnistaa tällaiset miehet, jotta en enää ala tapailemaan ketään turhaan?- enmyy
"on kiva yhdessä" missä ? "järjestelee tapaamisia" missä ? Sängyssä ?
- VääräNainen
Matkoja, harrastuksia ja muuta mitä nyt ihmiset yhdessä julkisesti tekevät. Ei ollut sellainen juttu, että olisi salaisesti ja sängyssä vain tapailtu.
- Kaikki_hyvä_loppuu
Hyvä kirjoitus VääräNainen. Itselläni vastaava tilanne, ilman sitoutumiskammoa. Miesystäväni elämä on muuttunut niin radikaalisti, ettei mikään ole niin kuin ennen. On vaikea olla yhdessä, kun toisen aikataulut, sopimukset, ym. eivät juurikaan koskaan toteudu kanssani.
Olen ruvennut hyväksymään tilanteen ja ero on seuraava askel eteenpäin. Minua ei oteta esille kuin esinettä, silloin kun sitä tarvitaan. - Pyydäedesanteeks
Niin meni paljon aikaa hukkaan.Hän sanoi alkuunsa,et ollaan vaan kavereita ja todella oltu hyvät kaverit,mutta kaveruus olisi todella voinut olla lyhyempikin,jos mun varat ei kiinnostais häntä.En minä vaan raha on ollut tosi kaveri hänelle.
- samako
Mistäpäin suomea mies oli?
- VääräNainen
Pääkaupunkiseutu
- kokemusta.on
Mikään parisuhde ei onnistu ellei ihmiset tunne itseänsä.
- VääräNainen
Kenen pitäisi opetella tuntemaan itseään? VääränNaisen vai sitoutumiskammoisen miehen? Voisit muutenkin tarkentaa, mitä tarkoitat konkreettisesti käytännössä itsensä tuntemisellla? Ja kun itsetuntemus on saavutettu, millaista elämä sitten on?
- etgh
Minäpäs tykkään elää yksin, ilman parisuhteen huolia ja tämä on onnistunut jo 52 vuotta :)
- vainihastukset
ja minäkin 59 lälälälä
- eienääsuhdetttaaa
tuli pettymyksiä mieheltä ja nyt yksin ollut 2v.
- huomiohakuinen
itel tullu seurusteltua kolmise vuotta ja se päättyi siihe kun ex poikakaveri petti, oli se aika vaikia ero ku tottunu siihen ett on joku ollu. Itekki haluisin aloittaa uuen suhteen mut en oo valmis siihen ollenkaan ku tullu koko ajan epävarmoja oloja ettei oo kehenkää luottamista ja seki varmaa ku ollu 3 vuotta yhes saman eikä oo ollu muita nii pelkoja mitä muut ajattelee minust. Olen kyl myös masentunut ja masennun yhä enemmän ku o semmone olo etten voi seurustella enää ennakko luulojen kans. Ett elämä o perseest ku tulee pettymyksiä ja vaikia aloittaa uusi elämä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1932469Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en552194Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten1932154Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1721722Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411354Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41277Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"71252Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on181222Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu481215Venäjän sissit lakkojohtajat
Odottavat 'lisätä lakkoja' Toverit käskyttää. Eikä ensimmäinen kerta.31118