Olen ollut reilut puoli vuotta suhteessa erään naisen kanssa joka erosi pitkästä liitostaan entisen miehensä kanssa joskus päälle vuosi sitten.
Muuten kaikki on todella hyvin mutta eräs piire hänessä hieman häiritsee.
Kun hän kertoo jotain juttua mitä on joskus jossain tapahtunut, hän "ujuttaa" todella usein exänsä siihen mukaan vaikka hän ei siihen itse asiaan liity käytännössä mitenkään.
Jos hän vaikka kertoo miten roskapussista hajosi pohja ja sisältö levisi lattialle niin todella usein hän mainitsee siinä samalla jotain tyyliin "Miten Markkukin (nimi muutettu) tuli katsomaan että mitä siellä tapahtuu."
Itse taas pyrin kaikin keinoin välttämään exien mainitsemista tällaisissa jutuissa elllei tämä sitten ole niin oleellinen osa tarinaa ettei sitä voi ohittaa.
Sinänsä tuo ei ole mikään iso juttu, mutta se vain tuntuu hieman erikoiselta. Mitään kaipailua se ei ainakaan voi olla koska heidän liittonsa oli koko ajan vain surkeampi mitä lähemmäs loppua se tuli. Joku psykologinen juttu se on, mutta en pysty keksimään että mikä.
Muuten kaikki on todella hyvin mutta eräs piire hänessä hieman häiritsee.
Kun hän kertoo jotain juttua mitä on joskus jossain tapahtunut, hän "ujuttaa" todella usein exänsä siihen mukaan vaikka hän ei siihen itse asiaan liity käytännössä mitenkään.
Jos hän vaikka kertoo miten roskapussista hajosi pohja ja sisältö levisi lattialle niin todella usein hän mainitsee siinä samalla jotain tyyliin "Miten Markkukin (nimi muutettu) tuli katsomaan että mitä siellä tapahtuu."
Itse taas pyrin kaikin keinoin välttämään exien mainitsemista tällaisissa jutuissa elllei tämä sitten ole niin oleellinen osa tarinaa ettei sitä voi ohittaa.
Sinänsä tuo ei ole mikään iso juttu, mutta se vain tuntuu hieman erikoiselta. Mitään kaipailua se ei ainakaan voi olla koska heidän liittonsa oli koko ajan vain surkeampi mitä lähemmäs loppua se tuli. Joku psykologinen juttu se on, mutta en pysty keksimään että mikä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tiedän mitä tarkoitat. Itse olen jo useamman vuoden kuunnellut tämmöistä. Olen jopa suoraan sanonut siitä ja pyytänyt, ettei tätä jatkuisi. Olen yrittänyt ymmärtää sen lasten kautta, mutta kun lapset eivät enään ole pieniä, niin en tahdo kuulla kuinka äidin kanssa sitä ja tätä. Joku voi pitää tätä turhana marinana, mutta kun jo kyllästyttää pikku hiljaa. Itse en menneisyydestäni höpise. Ne asiat on aikaisemmin käyty läpi. Menneet on menneitä, kuten puolisotkin.
Kenties hän on pitkän liiton aikana niin tottunut puhumaan "Markusta", että se tulee automaattisesti?
Itselläni oli jonkin aikaa pitkän suhteen (n. 20 v.) päätyttyä tapana mainita eksäni ajoittain ihan vain todistaakseni itselleni, että pystyn puhumaan kevyesti ko. henkilöstä (joka siis oli jättänyt minut toisen naisen takia). Mutta ei jatkuvasti, ja se vaihe meni muutamissa kuukausissa ohi.
Totta kai se "tuntuu hieman erikoiselta", koska hän käsittelee suhdemenneisyyttään eri tavalla kuin sinä.
Hän puhuu exänsä ulos itsestään, sinä taas suljet omasi jonnekin muistisi takamaille ja se on se sun tapasi asennoitua päättyneeseen suhteeseen.
Ihmiset ovat erilaisia ja sehän on rikkaus!
Anna sen naisen nyt käsitellä pitkä mennyt parisuhteensa omlla tavallaan, sun ei tarvi olla kuin läsnä hänelle ja se riittää. Pian se ex muuttuu käsitellyksi menneisyydeksi ja jää kyydistä, kun te kaksi jatkatte yhdessä eteenpäin . :)
Surutyö vie vähintään kaksivuotta eron jälkeen. Turhaa ihmettelet, ei kumppanisi ole päässyt irti edellisestä suhteestaan vaan käy läpi sitä uudelleen ja uudelleen, kunnes aika auttaa unohtamaan.
Kaiken järjen mukaan hänen luulisi olevan ainoastaan iloinen kun pääsi lopulta sellaisesta suhteesta eron. Todella vaikea uskoa että siinä mitään "surutyötä" pitäisi tehdä edes päivääkään. :-D
Vaikka ero olisi toivottu, niin ei se muuta ylipääsemisen aikaa. Huonokin liitto on joskus ollut rakastunut. Huonossakin liitossa on toivonut, että asiat vielä kääntyisi hyväksi. Huononkin liiton aikana on eletty ja koettu paljon. Huonokin liitto jättää jäljen ihmiseen.
Huonosta liitosta ylipääseminen voi olla jopa hankalampaa kuin hyvästä. Hyvän liiton menetystä voi ihan rehellisesti surra, kunnes suru vaimenee. Huonon liiton päättyessä suree omaa tyhmyyttään, kun liittoon ryhtyi ja ei lähtenyt ajoissa pois, suree liiton hyviä ja huonoja aikoja, suree sitä, että suree, vaikka pitäisi olla iloinen kun pääsi moisesta eroon... kuka mitäkin.
Hmm. Kuka mitäkin pitää pitkänä liittona. Minulle on itsestään selvää, että mitä pidempi liitto on, sitä enemmän puhuu ex-puolisosta uuden kumppanin kanssa. Ihan eri asia on mitä puhuu ja etenkin miten puhuu. Uusi suhde ei ole hyvä, jos siinä on "kiellettyä" jollain tasolla puhua elämästä exän kanssa. Ei omaa historiaansa voi eikä pidäkään pyyhkäistä pois, eikä siitä tarvitse vaieta. Mennyt on aina osa meitä jokaista, se pitää hyväksyä.
"Jos hän vaikka kertoo miten roskapussista hajosi pohja ja sisältö levisi lattialle niin todella usein hän mainitsee siinä samalla jotain tyyliin "Miten Markkukin (nimi muutettu) tuli katsomaan että mitä siellä tapahtuu.""
Jos tämä sinua ärsyttää, niin voit kysyä itseltäsi miksi, ja tehdä töitä, että pääset turhanpäiväisestä ärsytyksestä eroon.
Mikäli taas naisystäväsi puhuisi Markusta kaikkea kovin negatiivista, käyttäisi rumia ilmaisuja, törkeitä sanoja, niin sellaista sinun (eikä kenenkään) tarvitse kuunnella.
Eihän se tietenkään kiellettyä ole, mutta mietityttää vain että mistä syystä se ex tulee aina niissä jutuissa esiin. Melkein yhtä outoa kun kertoisi että odotti pysäkillä bussia joka oli myöhässä ja sanoisi vielä loppuun että ohi ajoi punainen auto. :-D
Eikä se niinkään ärsytä mutta mietin vain syytä.
Tuskin tuohon on muuta syytä kuin tottumus. Naisesi ero on kuitenkin suht tuore juttu ja entinen suhde pitkä, joten ex kummittelee puheissa. Pikkuhiljaa ex tippuu pois puheistakin, usko pois. Omasta kokemuksesta tiedän, että exän nimi tuli mainittua, vaikka kaikki oli ohi ja itse olin "yli" asioista.
Ehkä hänellä on vain huono tunneäly? Useimmat osaavat pitää ex-kumppaninsa poissa puheistaan ellei se sitten ole aivan välttämätöntä. Huonolla tunneälyllä varustetut ihmiset taasen tekevät ja puhuvat asioita sen enempää ajattelematta tai edes tajuamatta että miten vastapuoli mahdollisesti ne teot tai puheet saattaisi kokea. Se exän mainitseminen on hyvinkin todennäköisesti täysin viatonta mutta huonon tunneälyn takia hän ei ymmärrä että sinusta se saattaa tuntua ainakin jollain tasolla epämiellyttävälle. Yllä mainitut tottumukset selittävät varmasti myös osaltaan sen että exä tulee puheissa usein esiin. Eiköhän se ajan mittaan vähene kun tulee uusia ja toivottavasti parempia muistoja kerrottavaksi.
Tuskin eksä on kuitenkaan ainoa ihminen, josta hän puhuu? Jos hän mainitsee vaikka jonkun sukulaisen, niin et varmaan kiinnitä siihen huomiota tai laskeskele, miten usein Markku-setä on mainittu.
Luulen puheiden johtuvan yksinkertaisesti siitä, että hän on ollut eksänsä kanssa niin paljon tekemisissä ja muistoja yhteisistä kokemuksista on paljon. Hän ei varmaan ymmärrä, että voisit olla mustasukkainen eksälle, kun hän on kuitenkin jättänyt eksänsä ja ottanut sinut eikä päinvastoin. Jos nainen vielä haikailisi eksäänsä, hän ei varmaan mainitsisi tämän nimeä koskaan ja muistelisi vain salaa.