... kuriin ja järjestykseen kansalaisten tietojen urkinnassa edelleenkään!"
Onko nyhverö S. Kolehmainen oikea mies siihen paikkaan minne tuli kollegan ja edeltäjän suosituksista valittua?
Tämäkö selittää kokonaisuutenaan poliisin kyvyttömyyden ratkaista heidän tehtäviin kuuluvia asioita, kun aika menee kivasti kansalaisten yksityisasioita urkkien ja niillä hekumoiden - jos ei jopa levitellen (myyden?) kuin juoruämmät konsanaan!?
---/... "Urkinnat työllistävät erityisesti syyttäjiä, sillä poliisirikosasioissa he ovat tutkinnanjohtajia. Sen jälkeen toinen syyttäjä päättää syytteen nostamisesta ja ajaa asiaa oikeudessa".../...
____________________________________________________________________________
http://www.hs.fi/kotimaa/a1477278677449
HS-analyysi
Poliisien urkintajuttujen vyöry kyllästyttää syyttäjiä ja tuomareita – ”Poliisihallitus ei saa joukkojaan kuriin”
Pelkästään Anneli Aueriin kohdistuneista urkintatapauksista on tehty 50 oikeuden päätöstä. Valtaosassa jutuista poliisin palveluksessa työskentelevät tuomittiin pieniin sakkoihin.
Kotimaa 24.10.2016 15:53
Susanna Reinboth
Helsingin Sanomat
Anneli Aueriin kohdistuneet urkintatapaukset on nyt saatu käsiteltyä käräjäoikeuksissa muutamaa viivästynyttä tapausta lukuun ottamatta.
Oikeudet ovat antaneet 50 päätöstä, ja linja on selvä: valtaosassa jutuista poliisin palveluksessa työskenteleville on tuomittu pieniä sakkoja siitä, että he yrittivät asiattomasti tutkia tietojärjestelmistä Auer-tutkintaan liittyviä tietoja.
Suurin uutinen ei kuitenkaan ole rangaistuksen suuruus, vaan tämä: syyttäjillä ja tuomareilla alkaa olla mitta täynnä sen suhteen, että poliisit tukkivat oikeuslaitosta urkinnoillaan.
”Näitä asioita on pakko käsitellä käräjillä, koska Poliisihallitus ei saa joukkojaan kuriin”, kiteyttää yksi oikeuslaitoksessa työskentelevä.
Urkinnat työllistävät erityisesti syyttäjiä, sillä poliisirikosasioissa he ovat tutkinnanjohtajia. Sen jälkeen toinen syyttäjä päättää syytteen nostamisesta ja ajaa asiaa oikeudessa.
Urkintajuttujen sarja alkoi, kun selvisi, että poliisit olivat sankoin joukoin urkkineet vuonna 2011 kuolleen hiihtäjän Mika Myllylän tietoja. Urkinnasta sai tuomion 72 henkilöä.
Seuraavana oli vuorossa Anneli Auerin tapauksen urkinta. Se paljastui, kun Nelosen uutiset selvitteli Auerin suostumuksella virkamiesten urkintaintoa. Esitutkinnan jälkeen syyte nostettiin 54:ää virkamiestä vastaan.
Yhteensä 42 virkamiestä on nyt saanut sakkoja. Matkan varrella kuultiin erilaisia, toisinaan ihan viihdyttäviä tarinoita urkintayritysten taustoista. Moni poliisi kiisti tehneensä hakuja itse.
Erityisongelmana poliisilaitoksilla näyttävätkin olevan työntekijät, jotka hyökkäävät kollegan koneelle tekemään asiattomia tietohakuja heti, kun työkaveri poistuu työpisteeltään hakemaan kahvia.
Auer-urkintoja käsiteltiin kuudessatoista eri käräjäoikeudessa, joten sakkolinja ei ollut aivan yhtenäinen. Yleensä oikeudet tuomitsivat kymmenen tai kaksitoista päiväsakkoa. Tiukin linja oli Helsingissä, jossa käräjäoikeus tuomitsi lähes kaikille 15 päiväsakkoa.
Kolmessa tapauksessa oikeus katsoi virkamiehen syyllistyneen rikokseen, mutta jätti rangaistuksen tuomitsematta. Neljä syytettä hylättiin. Yksi jutuista vanheni, kun eläkkeelle siirtynyttä epäiltyä ei onnistuttu haastamaan käräjille etsintäkuulutuksesta huolimatta.
Ankarin rangaistus tuomittiin helsinkiläispoliisille, jolla urkinta näyttää olevan verissä. Hän sai tuomion parista muustakin urkinnasta, ja lisäksi hänellä oli ennestään yksi samanlainen tuomio.
Oikeuden mukaan teot osoittavat vanhemmassa konstaapelissa piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, joten mies sai 50 päiväsakkoa. Poliisilaitoksen johto on siirtänyt hänet toisiin tehtäviin.
Tunnelin päässä on nyt näkyvissä valoa. Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tutkintaan liittyneestä urkinnasta nostettiin vain kuusi syytettä. Niistä neljä on ehditty käsitellä käräjillä.
Kaakkois-Suomessa työskentelevän rikoskomisarion todettiin syyllistyneen rikokseen, mutta hänelle ei tuomittu rangaistusta. Pohjanmaalla työskentelevä poliisi sai kymmenen päiväsakkoa. Hän kertoi, että aamupalaverissa oli tullut puhetta Aarnio-tapauksesta, ja sen jälkeen hän yritti katsoa tietoja koneelta.
Syytteessä oli myös kaksi Aarnion alaista. Toinen oli yrittänyt katsoa jutun tietoja, kun hän oli saanut kutsun todistajaksi. Oikeuden mukaan tämä ei ollut riittävä syy urkinnalle. Oikeus kuitenkin arvioi teon niin vähäiseksi, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyttynyt.
Toinen alainen selitti urkintaa Aarnion kiinnioton aiheuttamalla riskillä huumepoliisien työlle. Hänen mukaansa yksikössä oli alettu pelätä toiminnan olevan vaarassa, sillä ”Aarnio oli tietoinen meidän operaatioista ja tiesi meidän tietolähteet”. Mies kertoi alaisten pelänneen, että Aarnio oli vuotanut tietoja rikollisille.
JATKUU alempana... HS - 2
Onko nyhverö S. Kolehmainen oikea mies siihen paikkaan minne tuli kollegan ja edeltäjän suosituksista valittua?
Tämäkö selittää kokonaisuutenaan poliisin kyvyttömyyden ratkaista heidän tehtäviin kuuluvia asioita, kun aika menee kivasti kansalaisten yksityisasioita urkkien ja niillä hekumoiden - jos ei jopa levitellen (myyden?) kuin juoruämmät konsanaan!?
---/... "Urkinnat työllistävät erityisesti syyttäjiä, sillä poliisirikosasioissa he ovat tutkinnanjohtajia. Sen jälkeen toinen syyttäjä päättää syytteen nostamisesta ja ajaa asiaa oikeudessa".../...
____________________________________________________________________________
http://www.hs.fi/kotimaa/a1477278677449
HS-analyysi
Poliisien urkintajuttujen vyöry kyllästyttää syyttäjiä ja tuomareita – ”Poliisihallitus ei saa joukkojaan kuriin”
Pelkästään Anneli Aueriin kohdistuneista urkintatapauksista on tehty 50 oikeuden päätöstä. Valtaosassa jutuista poliisin palveluksessa työskentelevät tuomittiin pieniin sakkoihin.
Kotimaa 24.10.2016 15:53
Susanna Reinboth
Helsingin Sanomat
Anneli Aueriin kohdistuneet urkintatapaukset on nyt saatu käsiteltyä käräjäoikeuksissa muutamaa viivästynyttä tapausta lukuun ottamatta.
Oikeudet ovat antaneet 50 päätöstä, ja linja on selvä: valtaosassa jutuista poliisin palveluksessa työskenteleville on tuomittu pieniä sakkoja siitä, että he yrittivät asiattomasti tutkia tietojärjestelmistä Auer-tutkintaan liittyviä tietoja.
Suurin uutinen ei kuitenkaan ole rangaistuksen suuruus, vaan tämä: syyttäjillä ja tuomareilla alkaa olla mitta täynnä sen suhteen, että poliisit tukkivat oikeuslaitosta urkinnoillaan.
”Näitä asioita on pakko käsitellä käräjillä, koska Poliisihallitus ei saa joukkojaan kuriin”, kiteyttää yksi oikeuslaitoksessa työskentelevä.
Urkinnat työllistävät erityisesti syyttäjiä, sillä poliisirikosasioissa he ovat tutkinnanjohtajia. Sen jälkeen toinen syyttäjä päättää syytteen nostamisesta ja ajaa asiaa oikeudessa.
Urkintajuttujen sarja alkoi, kun selvisi, että poliisit olivat sankoin joukoin urkkineet vuonna 2011 kuolleen hiihtäjän Mika Myllylän tietoja. Urkinnasta sai tuomion 72 henkilöä.
Seuraavana oli vuorossa Anneli Auerin tapauksen urkinta. Se paljastui, kun Nelosen uutiset selvitteli Auerin suostumuksella virkamiesten urkintaintoa. Esitutkinnan jälkeen syyte nostettiin 54:ää virkamiestä vastaan.
Yhteensä 42 virkamiestä on nyt saanut sakkoja. Matkan varrella kuultiin erilaisia, toisinaan ihan viihdyttäviä tarinoita urkintayritysten taustoista. Moni poliisi kiisti tehneensä hakuja itse.
Erityisongelmana poliisilaitoksilla näyttävätkin olevan työntekijät, jotka hyökkäävät kollegan koneelle tekemään asiattomia tietohakuja heti, kun työkaveri poistuu työpisteeltään hakemaan kahvia.
Auer-urkintoja käsiteltiin kuudessatoista eri käräjäoikeudessa, joten sakkolinja ei ollut aivan yhtenäinen. Yleensä oikeudet tuomitsivat kymmenen tai kaksitoista päiväsakkoa. Tiukin linja oli Helsingissä, jossa käräjäoikeus tuomitsi lähes kaikille 15 päiväsakkoa.
Kolmessa tapauksessa oikeus katsoi virkamiehen syyllistyneen rikokseen, mutta jätti rangaistuksen tuomitsematta. Neljä syytettä hylättiin. Yksi jutuista vanheni, kun eläkkeelle siirtynyttä epäiltyä ei onnistuttu haastamaan käräjille etsintäkuulutuksesta huolimatta.
Ankarin rangaistus tuomittiin helsinkiläispoliisille, jolla urkinta näyttää olevan verissä. Hän sai tuomion parista muustakin urkinnasta, ja lisäksi hänellä oli ennestään yksi samanlainen tuomio.
Oikeuden mukaan teot osoittavat vanhemmassa konstaapelissa piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, joten mies sai 50 päiväsakkoa. Poliisilaitoksen johto on siirtänyt hänet toisiin tehtäviin.
Tunnelin päässä on nyt näkyvissä valoa. Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tutkintaan liittyneestä urkinnasta nostettiin vain kuusi syytettä. Niistä neljä on ehditty käsitellä käräjillä.
Kaakkois-Suomessa työskentelevän rikoskomisarion todettiin syyllistyneen rikokseen, mutta hänelle ei tuomittu rangaistusta. Pohjanmaalla työskentelevä poliisi sai kymmenen päiväsakkoa. Hän kertoi, että aamupalaverissa oli tullut puhetta Aarnio-tapauksesta, ja sen jälkeen hän yritti katsoa tietoja koneelta.
Syytteessä oli myös kaksi Aarnion alaista. Toinen oli yrittänyt katsoa jutun tietoja, kun hän oli saanut kutsun todistajaksi. Oikeuden mukaan tämä ei ollut riittävä syy urkinnalle. Oikeus kuitenkin arvioi teon niin vähäiseksi, ettei rikoksen tunnusmerkistö täyttynyt.
Toinen alainen selitti urkintaa Aarnion kiinnioton aiheuttamalla riskillä huumepoliisien työlle. Hänen mukaansa yksikössä oli alettu pelätä toiminnan olevan vaarassa, sillä ”Aarnio oli tietoinen meidän operaatioista ja tiesi meidän tietolähteet”. Mies kertoi alaisten pelänneen, että Aarnio oli vuotanut tietoja rikollisille.
JATKUU alempana... HS - 2
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkoa aloitukseta - 2.
"Toinen alainen selitti urkintaa Aarnion kiinnioton aiheuttamalla riskillä huumepoliisien työlle. Hänen mukaansa yksikössä oli alettu pelätä toiminnan olevan vaarassa, sillä ”Aarnio oli tietoinen meidän operaatioista ja tiesi meidän tietolähteet”. Mies kertoi alaisten pelänneen, että Aarnio oli vuotanut tietoja rikollisille.
Mies jatkoi, että huumepoliisissa päädyttiin urkkimaan tietoja sen jälkeen, kun kukaan ei suostunut kertomaan heille mitään Aarnio-tutkinnasta. Tilannepäivitystä oli yritetty kysellä niin keskusrikospoliisin kollegoilta kuin poliisilaitoksen johdosta. Syyttäjä kysyi, eikö vaikeneminen ollut pieni vinkki siitä, etteivät tiedot kuuluneet huumepoliiseille.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Se piti uskottavana, että tietohaun taustalla oli yksikön yhteinen huoli operaatioiden turvallisuudesta. Jutun käsittely jatkuu hovioikeudessa, sillä syyttäjä aikoo valittaa päätöksestä."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1477278677449