Muistelmien ensimmäinen ja toinen osa ovat oikein hyviä, kolmas jo huonompi. Kiinnitin huomiota Halstin Siilasvuon ylistämisiin, jopa siinä tilanteessa, kun Haltsi oli Kiestingissä ja miehiä tapatettiin, löysi hän Siilasvuon sanoista järkeä, vaikka omatunto ja vaisto kertoi toista. Mutta oliko se vain itsepetosta? Totuus on silmiesi edessä, mutta et oman asenteesi (Siilasvuon puolijumalan asema Halstille) vuoksi voi hyväksyä sitä? Taistelun jälkeen Halsti joutuikin hoitoon vaivojen, jotka "viittasivat "myös psyykkisiin omantunnon tuskiin", vuoksi.
Mielenkiintoinen mies kyllä kaikkinensa, vaikka osa jutuista voi olla hieman väritettyjä.
Wolf Halsti - mitä mieltä?
KiestinkiSummaTornio
30
3816
Vastaukset
- Magisteri
Loistavasti kirjoitettu, hieman jälkiviisastelua ja oman kilven kiillottamista, kuten muistelmissa on tapana. Myös Vuosi elämästä hyvin kirjoitettu päiväkirjantapainen eläkeukon kommentointia vuoden 1975 menosta.
- HalstiOnMielenkiintoinen
Kolmannen osan alussa on analyysi "sota elämyksenä", jossa oli todella mielenkiintoisia havaintoja, joita en ole koskaan lukenut muualla!
- Muistelisin
Taisi olla toisen osan lopussa se? Mutta kieltämättä mielenkiintoinen analyysi, harvoin noita saa lukea. Myös kuvaus 1920-luvun armeijasta oli mielenkiintoinen.
Onkohan tämä jalkapalloilija Halsti muuten samaa sukua?
Halstin muistelmat I-II on arvokas lisä muistelmakirjallisuuteen. Kun hän vain ei olisi lisäillyt väliin kommentteja kirjoittamisajankohdasta.
Wolf H. Halsti oli alunperin Wolfgang Hagman. Hän muutti nimensä Halstiksi muistaakseni kadettikoulun aikana. Luulisin, että jalkapalloilija on hänen sukuaan.
Halstin viimeinen kirja "Euroopan kriisi 1987" on siinä mielessä mielenkiintoinen kirja, että hän on ennustanut likipitäen kaiken tapahtuneen tasan päinvastoin kuin sitten niinä aikoina todella tapahtui.- Molodin
Kirjoittajana Halsti oli niitä harvoja,jotka kykenivät näkemään alastoman valtapolitiikan päivänpolitiikan keveän vaatetuksen alta.
"Euroopan kriisi 1087" on siinä mielessä huomattava kirja,että se ennakoi Kiinan nousun paikallisesta mahdista valtapoliittiseksi toimijaksi.
Siksi usalaisilla on kiire saada Venäjä "taputelluksi".
Sisäpoliittiseen sekasortoon suistettu Ryssänmaa on helppo saada iiämäffän talutusnuoraan ja sitä kautta osaksi imperiumia.
Muuten kutsumuskohtalo jää vain neljäsosa-menestykseksi.ja idän omaleimaiset kulttuurit säilyttävät suvereniteettinsä.
- Halsti-ihaili
voimakkaita esimiehiä. Näitä olivat lähinnä Siilasvuo, Vihma ja Pajari. Kritiikkiä saavat mm. Laatikainen ja Lagus, joita Halsti ei voinut sietää.
Rivien välissä saa kritiikkiä myös Mannerheim.- tulimieleen
Tulipa mieleen, että Halstihan lienee tiennyt Arndt Pekurisen tapauksen varsin hyvin, koska teloituksen määrännyt kapteeni Valkonen oli Halstin läheinen ystävä ja Halsti itse toimi myöhemmin myöhemmin JR11 komentajana. Ymmärrettävästi muistelmissa ei tapauksesta mitään mainita, mutta Valkosta Halsti kuitenkin kovasti kehuu ja suree tämän kaatumista. Kuolemantuomioita Halsti pitää muistelmissaan pääosin turhina, tiedä sitten miten paljon kirjoittajan asema ja ajankohta tuohon näkemykseen on vaikuttanut.
tulimieleen kirjoitti:
Tulipa mieleen, että Halstihan lienee tiennyt Arndt Pekurisen tapauksen varsin hyvin, koska teloituksen määrännyt kapteeni Valkonen oli Halstin läheinen ystävä ja Halsti itse toimi myöhemmin myöhemmin JR11 komentajana. Ymmärrettävästi muistelmissa ei tapauksesta mitään mainita, mutta Valkosta Halsti kuitenkin kovasti kehuu ja suree tämän kaatumista. Kuolemantuomioita Halsti pitää muistelmissaan pääosin turhina, tiedä sitten miten paljon kirjoittajan asema ja ajankohta tuohon näkemykseen on vaikuttanut.
Puhumattakaan siitä, että Halsti toimi nuorena poikana saksalaisten oppaana, kun nämä tekivät pöytäkirjoja punaisten vapaustaistelijoiden murhaamista talojen väistä; aluksi - sitten murhattuja löytyi niin paljon, että kirjaaminen loppui. Halsti toteaa:"Olen nähnyt saatanan irtipäästettynä."
- mukavaahistoriaa
Talvisodan syttyessä Halsti teki muutamia hauskoja havaintoja vanhojen vasemmistolaisten asenteista sotaa kohtaan. Ensiksin pimeyden vuoksi joku esikunnasta ehdotti, että joukot pitäisivät valkoisia käsivarsinauhoja yhteydenpidon helpottamiseksi. Siihen joku turkulainen vassari ilmoitti, että pitää sellaisia rättejä kyrpänsä ympärillä. Esikunnassa pohdittiin asiaa kerrankin toisen kannalta ja kun todettiin, että eipä sitä itsekään mielellään punaisia nauhoha hihassan pitäisi, luovuttiin hommasta.
Toinen hassu juttu oli, kun joku upseeri oli kuullut poterosta puhetta. Siellä oli kaksi tulipalopunaista miestä pohdiskellut nykytilannetta ja miettineet, että mitenkähän tässä aletaan pärjäilemään. Toinen oli sanonut, että on se perkeleen hyvä kun on se päälahtari (Mannerheim) vielä hengissä, kun taas tulee ryssänperkeleet silmille. Ja joku oli todennut, että näyttää ryssä olevan ryssä, vaikka sosialismissa paistaisi.
Hyvät muistelmat, kuten jo todettu. Kiestingin tapaus jäi tästä erityisesti mieleen, vaikutti törkeältä omien sotilaiden tapattamiselta, vaikka Halsti kuvitteli Siilasvuolla olleen siinä joku järkevä tausta-ajatus. Tosiasiassa miehet menivät täysin turhaan, Jussi Turtola mukana ja taisipa itsemurhiakin tapahtua korkealla upseeritasolla. Halsti lähti tämän jälkeen hoitoon, jota voi myös hermohoitona pitää.- Analyytikko
Varmasti ihan totta, että Halsti katsoi Siilasvuota ihan turhaan ylöspäin ja selitteli jälkeenpäin tämän päätöksiä jotenkin erityisen loogisiksi. Eiköhän Siilasvuo, kun tilanne näytti mahdottomalta, olisi voinut lopettaa miesten turhan tapattamisen. mutta ei sitä kuitenkaan tehnyt. Ilmeisesti juuri tämä rassasi Halstia ja olisiko ollut joku defenssi, että halusi kaikesta huolimatta nähdä Siilasvuon jonkinlaisena ylimyksenä. Olihan Halsti ollut tämän alaisuudessa jo Terijoella 20-luvulla.
- nimetönmiesjostakin
Analyytikko kirjoitti:
Varmasti ihan totta, että Halsti katsoi Siilasvuota ihan turhaan ylöspäin ja selitteli jälkeenpäin tämän päätöksiä jotenkin erityisen loogisiksi. Eiköhän Siilasvuo, kun tilanne näytti mahdottomalta, olisi voinut lopettaa miesten turhan tapattamisen. mutta ei sitä kuitenkaan tehnyt. Ilmeisesti juuri tämä rassasi Halstia ja olisiko ollut joku defenssi, että halusi kaikesta huolimatta nähdä Siilasvuon jonkinlaisena ylimyksenä. Olihan Halsti ollut tämän alaisuudessa jo Terijoella 20-luvulla.
Halsti tykkäsi ns. kovista komentajista, kuten Vihmasta ja Pajarista. Miksipä ei siis Siilasvuostakin. Toisaalta oli hänellä inhokkinsa, kuten Lagus ja eräitä muita.
- Lagus_talvisodassa
nimetönmiesjostakin kirjoitti:
Halsti tykkäsi ns. kovista komentajista, kuten Vihmasta ja Pajarista. Miksipä ei siis Siilasvuostakin. Toisaalta oli hänellä inhokkinsa, kuten Lagus ja eräitä muita.
Lagushan toimi talvisodassa Kannaksen Armeijan kuljetuspäällikkönä ja oli tässä suhteessa 5. Divisioonan huoltopäällikkö Halstin esimies. Halsti ei aina ollut tyytyväinen ylempää määrättyihin huoltojärjestelyihin ja lopuksi Lagus tuli vielä 14.2. muutaman päivän ajaksi Lähteen lohkon komentajaksi sotkemaan ennestään tukalaa tilannetta, kuten Halsti antaa ymmärtää. Tosin tuskin siellä olisi kukaan muukaan menestynyt sen paremmin.
- Anonyymi
Lagus_talvisodassa kirjoitti:
Lagushan toimi talvisodassa Kannaksen Armeijan kuljetuspäällikkönä ja oli tässä suhteessa 5. Divisioonan huoltopäällikkö Halstin esimies. Halsti ei aina ollut tyytyväinen ylempää määrättyihin huoltojärjestelyihin ja lopuksi Lagus tuli vielä 14.2. muutaman päivän ajaksi Lähteen lohkon komentajaksi sotkemaan ennestään tukalaa tilannetta, kuten Halsti antaa ymmärtää. Tosin tuskin siellä olisi kukaan muukaan menestynyt sen paremmin.
Halstin kauna Lagusta kohtaan taisi olla niinkin vanhaa perua kuin Halstin RUK-ajalta, jossa Lagus oli haukkunut oppilas Halstin toimet jossakin sotaharjoituksessa. Laatikaista Halsti ei mielestäni mitenkään dissannut, vaikka myönsi rivien välistä että viina maistui.
Siilasvuo sen sijaan tuntui olleen hänelle jonkinlainen isähahmo. Halstihan ei omaa isäänsä arvostanut, koska tämä oli paska kasvattaja ja jätti lopulta perheensä. Että olisiko siinä ollut sitten jotakin isähahmon etsimistä tms. Myös Pajari oli Halstin suosiossa. Talvelasta hän ei mainitse sanaakaan muistelmissaan, vaikka tiet varmaan ristesivät joskus. - Anonyymi
Analyytikko kirjoitti:
Varmasti ihan totta, että Halsti katsoi Siilasvuota ihan turhaan ylöspäin ja selitteli jälkeenpäin tämän päätöksiä jotenkin erityisen loogisiksi. Eiköhän Siilasvuo, kun tilanne näytti mahdottomalta, olisi voinut lopettaa miesten turhan tapattamisen. mutta ei sitä kuitenkaan tehnyt. Ilmeisesti juuri tämä rassasi Halstia ja olisiko ollut joku defenssi, että halusi kaikesta huolimatta nähdä Siilasvuon jonkinlaisena ylimyksenä. Olihan Halsti ollut tämän alaisuudessa jo Terijoella 20-luvulla.
Pitää muistaa että suomalaiset olivat alistettuina saksalaisille. Sodanjohdon hoiti saksalainen Falkenhorst.
- Hitleriähaukkuvatkaikki
Halsti oli saksalaisvastainen kuten Siilasvuo
- tarkennus
Ei ollut mitenkään saksalaisvastainen, koska äitinsä oli saksalainen ja kulttuuri hyvin tuttu. Ihaili myös saksalaisia komentajia, kuten Guderiania ja Rommelia (jonka muuten väittää tavanneensa Potsdamin sotakoulussa 30-luvun lopulla). Mutta Halsti oli siitä hyvä, että hän pystyi laittamaan tunteensa sivuun ja se todettiin sitten Lapin sodassa.
- jaahass
tarkennus kirjoitti:
Ei ollut mitenkään saksalaisvastainen, koska äitinsä oli saksalainen ja kulttuuri hyvin tuttu. Ihaili myös saksalaisia komentajia, kuten Guderiania ja Rommelia (jonka muuten väittää tavanneensa Potsdamin sotakoulussa 30-luvun lopulla). Mutta Halsti oli siitä hyvä, että hän pystyi laittamaan tunteensa sivuun ja se todettiin sitten Lapin sodassa.
Hieman näihin joihinkin Halstin juttuihin, kuten Rommelin tapaamiseen, pitää suhtautua varauksella. En sano, että Halsti puhuu roskaa kirjoissaan, mutta eräitä asioita on selvästi ainakin liioiteltu/väritetty.
- NiitäSunNäitä
Vähän enemmän Halstista.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4259
Kirjoitin aikoinaan tuolle yhteisnikki-Emma-Liisalle jauhot suuhun Halstista.
NiitäSunNäitä -nikillä... - Anonyymi
Halsti puolusteli kenraalien , mm Selim Isaksonin laatimia kuolemantuomioita. Että nämä vain tekivät, mitä lakikirjat sanoivat. Ei mennyt ihan niin . Kenraalit vaativat vaatimalla kuolemantuomioita , Talvelat , Svenssonit ym . Minusta se on todella villumainen juttu , ampua omia. Puhumattakaan muutamista pikaoikeuden
mukaan ampumisista taistelutilanteessa. Jos jollain on mennyt hermot siinä tilanteessa , niin taakse ja lujaa , ei muuta.
Halstilla on jälkiviisautta liikaa , vaikka osaa kyllä kirjoittaa . - Anonyymi
Hermot brakasi kun opasti saksalaisen pataljoonan suoraan väijytykseen.
Joutui Ouluun hoitoon oltuaan vain kuukauden Kiestingissä.- Anonyymi
Täällä on kaikki kerrottu lähdeviittein useista eri kirjoista kuvattuna.
Vähän enemmän Halstista.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4259
- Anonyymi
Halstin hermotko petti Kiestingissä vin 1 kuukauden jälkeen?
Sellaista kirjettä ei sattunut kohdalle, missä hän kertoisi oppaana ollessaan johtaneensa saksalaisen sotilasosaston NL:n konekivääriasemien eteen Kiestingissä.
Siellä tuo osasto kärsi kovat tappiot. Sen jälkeen Halstin terveys taisi brakata, tavalla taikka toisella, ja hän lähti (Ouluun ?) parantelemaan "Talvisodassa saatuja kolhujaan".
Sen jälkeen lähtikin kouluttamaan saksalaisille sodan käyntiä talviolosuhteissa ja sitten taisikin olla vuorossa III AK:n huoltopäällikön pesti. Toki siellä mainitaan parin kylkiluun murtuminen Talvisodan lopulla jonkun rakennuksen sorruttua ja krooniset rakkovaivat. Nämä vanhat "kölivaivat" alkoivat nähtävästi vaivata kun hän oli päivän maannut siellä vetisellä ja kylmällä suolla Kiestingissä saksalaisten kanssa...
Grönstrand Lea: Elämän valtasuonet - Wolf H.Halstin ja Marja-Maija Halstin kirjeet vuosilta 1929-1949, Otava, 1995, 484 s., 1. painos
Elämän valtasuonet -kirjassa sivulla 191 lainaus Muistelmat 2 -kirjasta, sen sivuilta 184-189.
Lainaus onkin todella sopivasti "silputtu" ja lisäksi siihen on viivoilla merkitty kaikki poistot niihin eri sivuilta noukittuihin lyhykäisiin lainauksiin. Näin on saatu pois kaikki Halstista jotain negatiivista kertovat kohdat kuten tuo saksalaisosaston opastaminen suoraan vihollisen eteen tai sairaalaan joutuminen. Kun Halsti itse kuitenkin kertoo ko. tapahtumat muistelmissaan, niin tuollainen "peittely" tuntuu oudolta.
s. 184 Elokuu 29 päivänä...
s. 186 Syyskuun 3. päivänä...
s. 188 Kertomukseen kuuluu...
s. 189 Onhan selvää...
Halstin kertoma saksalaisten joukkojen "opastus" on hieman vaikeaa paikantaa, jopa ajallisestikin.
Elämän valtasuonet -kirjassa olevassa kirjeessään, Halsti kertoi olleensa vain "täsmälleen kuukauden rintamalla". Hän aloitti urakkansa käymällä mm.14.8.1941 Div. J:n komentajan, ev. Palojärven kanssa Turtolan komentopaikalla tutustumassa tilanteeseen.
Elämän valtasuonet -kirjan sivulla 191 hän kirjoittaa 13.9. 1941 matkalla Oulun sotasairaalaan näin: "Nyt sain vaikeahkon täräyksen melkein samaan kohtaan ja se päälle jouduin tarpomaam pari peninkulmaa ennenkuin pääsin resiinaan. Palasin vasta yöllä. siitä on nyt pian pari viikkoa eikä ole lakannut särkemästä." - "Täsmälleen kuukauden ennätin tehtäviäni hoitaa...". Harmi että juuri tämä kirje on lyhennetty, s. 191-192 sivulla sanotaan näin: "-tässä isä kertoo Turtolan rykmentin kriittisestä tilanteesta Kiestingissä, kirje on kuitenkin kovin pitkä, joten siitä tässä vain osia.-"
Tuon kirjeessä kerrotun "parin viikon ajoituksen mukaan" se suolla makaaminen olisi tapahtunut elokuun viimeisinä päivinä. Silloin tuo KKP 13 sopisi siksi saksalaiseksi yksiköksi ja silloin Halsti itsekin oli silloin käymässä SissiP 3:n komentopaikalla ko. osaston mukana.
Kyseessä oli joko Os. Schreiber 22.8 tai KKP 13 komentajanaan evl. Michalke 31.8.
Hyvä kuvaus eräästä Os. Schreiber:n taistelutapahtumasta löytyy esim.Karhusen Vienan sissit -kirjasta sivuilta 150-160. Os. Schreiber yöpyi SissiP 3:n leirialueella 22.8 ja jatkoi matkaansa aamulla joutuen heti kiivaaseen taisteluun kärsien heti alussa kovia tappioita. Kaatuneita ja haavoittuneita oli jo alussa 30 ja haavoittunieta virtasi SissiP 3:n JSP:lle. Se joutui pyytämään apua Os. Turtolalta päästen lopulta jatkamaan matkaansa kohti mottia jonne se oli menossa avuksi.
Hyvösen Kiestingin motti -kirjassa kerrotaan samasta tapahtumasta sivulla 93:
22.8.1941 "Saksalaiset menettivät kaatuneina ja haavoittuneina jo taistelun alkuvaiheessa yli 30 miestä ja joutuivat hajalle lyötyinä venäläisten sekaan. He olivat jo hätää kärsimässä. Motista hälyytettiin kapt. Breithozin pataljoonasta 1.5 komppaniaa apuun. Nämä hyökkäsivät idästä rautatien pohjoispuolitse ja pelastivat hajalle lyödyn saksalaisosaston venäläisten kynsistä. Os. Schreiber saapui mottiin väsyneenä ja nälkäisenä, taistelussa lyötynä yksikkönä, ilman ampumatarvikkeita, osa aseensakin menettäneinä. Perille tuli 217 miestä, sen alkuperäinen vahvuus on tuntematon."
Jos kyseessä oli KKP 13 komentajanaan evl. Michalke ja tapahtuma-aika 31.8.1941, niin Karhusen Vienan sissit -kirjassa kerrotaan sivulla 160 näin: "Illalla saaui Ryhmä Könösen komentopaikkaan divisioonan esikuntapäällikkö majuri Halsti mukanaan Div. J:lle alistetun KKP 13:n komentaja, everstiluutnantti Michalke. Kolmikomppaniaisesta KKP 13:sta tuli motin ympärille kaksi komppaniaa länsi- ja yksi sen itäpuolelle."
Hyvösen Kiestingin motti -kirja kertoo KKP 13:sta sivulla 124 mm. näin: "Pataljoona oli erittäin tulivoimainen yksikkö, jonka miesvahvuus oli noin 1000 miestä ja aseistuksena mm. 44 konekivääriä, 6 kranaatinheitintä, 12 pienoisheitintä jne." Maintoja KKP 13:sta löytyy myös sivulta 140.
Karhunen Veikko Vienan sissit - Sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-43
WSOY, 1976, 488 s., 1. painos
Hyvönen Osmo Kiestingin motti - Sota Vienan Karjalassa kesällä 1941
Pohjois-Suomen tykkimieskilta, 1986, 224 s., 1. painos - Anonyymi
Onko jalkapallokommentaattorina Ylellä toimiva Halsti Wolfin jälkeläisiä? Ulkonäöstä päätellen voisi olla.
- Anonyymi
Samaa Halstari sakkia
Pääkirjoitus & mielipide 17.3.2018
Lukijalta: Sadan vuoden jälkeen pitäisi päästä objektiivisuuteen – etenkin Lahtea ja naisvankeja tutkiessa tulisi valita sanat ja lähdeaineisto tarkasti
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202206
Lahden Radio ja ovat viime päivinä osallistuneet tutkija Marjo Liukkosen uuden kirjan esittelyyn ja markkinointiin.
Jo kirjan nimikin hämmentää ja Liukkosen puheet Lauri ”Tahko” Pihkalan rodunjalostusopista ja keskitysleiristä, jossa vangit ryöstettiin ja naiset raiskattiin ja kaikki oli tarkoitus teloittaa, saa jo oppineenkin pään sekaisin. Onko kysymyksessä väitöskirjatyö vai SKP:n feministien propagandapaukku?
Vuoden 1918 historian tutkiminen sadan vuoden jälkeen on toki tärkeää. Se on tuottanut lukuisia hyviä historiateoksia ja aihe oli esillä myös Lahden historiapäivillä. Näistä historiateoksista pidän parhaimpana FT, professori Matti Lackmanin teosta (Amanita, 2017).
Kullervo Manner nimitettiin 28.1.1918 punaisen hallituksen puheenjohtajaksi ja 10.4.1918 punakaartin ylipäälliköksi. Tappion häämöttäessä (Saksan ja Leninin sopimus) Manner pakeni esikuntineen ensin Viipuriin ja sieltä Neuvosto-Venäjälle 25.4.1918, jolloin Lahdessa vasta käytiin ratkaisevia taisteluja.
Elokuussa 1918 Manner oli Moskovassa perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta SKP, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1920 Yrjö Sirolan jälkeen. Kullervo Manner kuoli 15.1.1939 Uhtpesin vankileirillä säteilymyrkytykseen.
Lahden tapahtumia vuosilta 1917–1918 ovat ansiokkaasti tutkineet Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala ja Hennalan kasarmin pitkäaikainen opas everstiluutnantti evp. Seppo Toivonen.
Hannu Takalan toimittaman kirjan (2016) mukaan Lahden Työväen Järjestyskaarti perustettiin syyskesällä 1917 ja Lahden aseistettu punakaarti loppuvuonna 1917 (n. 4 000 miestä ja naista). Loppukesällä 1917 Lahteen perustettiin myös Suojeluskunta (n. 1 000 miestä), jolloin Lauri Pihkala kävi täällä agitaatiomatkalla.
Tammikuussa 1918 käynnistyneen sisällissodan aikana Pihkala avusti Itä-Hämeen valkoisten joukkojen johtajaa majuri Hans Kalmia propagandatoiminnassa. Hän laati lentolehtisiä, joita hiihtopartiot kävivät levittämässä punaisten puolelle. Pihkala osallistui myös taisteluihin (, Pihkala).
Huhtikuussa 1918 Lahti joutui kaaokseen, kun punakaartilaisten ja heihin liittyneiden siviilien joukkopako kohti Neuvosto-Venäjää pysähtyi Salpausselän harjulle ja saksalaisten kanssa käytyjen taisteluiden jälkeen Vapun päivänä punaiset antautuivat.
Arviolta 20 000–30 000 punakaartilaista ja siviiliä koottiin aluksi Fellmanin pelloille. Noin viikon kuluttua alettiin naisia ja lapsia vapauttaa ja vangeiksi jäävät siirrettiin Hennalan varuskuntaleiriin, joka oli toiminnassa vuoden 1919 loppuun saakka.
Kesällä 1918 Hennalan leirillä oli noin 10 000 vankia. Vapautusten, teloitusten ja siirtojen myötä vankimäärä väheni, kunnes marraskuussa 1919 vankeja oli enää alle sata ().
Jo nimivalikoima (kansalaissota, sisällissota, vapaussota, vallankumoussota) osoittaa historiankirjoittamisen vaikeudet, kun Suomessa käyty sota irrotetaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumista, johon se kuului. Etenkin, kun tutkintakohde rajataan Lahteen ja naisvankeihin, pitäisi sanojen valinnassa olla tarkkana ja lähdeaineiston luotettava.
Sodassa ei käytetä murha- tai murhamies-sanaa. Sodassa tapetaan vihollisia ja kunniamerkit jaetaan vihollisten tuhoamisesta – molemmin puolin. Valkoisilla, kuten Hans Kalmin osastolla, oli ammattiupseerien sodanjohto ja parempi sotataito, mikä näkyi punaisten suurempina tappioina.
Voittaja teloittaa sotasyylliset tai tuomitsee vankeuteen, jolloin teloittaja ei ole murhamies tai murhanainen. Voittaja myös kirjoittaa historian, jota sitten ajan myötä muokataan uusien lähdeaineistojen mukaan.
Monien koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden mielestä Suomi selviytyi nopeasti vuoden 1918 sodan vaurioista ja traumoista. Sadan vuoden jälkeen pitäisi jo olla sellaiset olosuhteet, joissa tuotetaan luotettavalla lähdeaineistolla objektiivista historiankirjoitusta, joka ei perustu ihmisten sotatraumoihin tai propagandaan aatteen puolesta.
Vielä epäreilumpaa on tehdä rahaa markkinoimalla ”historian väitöskirjaa” raflaavilla lööpeillä, jotka perustuvat vain omiin arvailuihin.
Risto Halsti, VTLahti
---
Pääkirjoitus & mielipide 20.3.2018
Lukijalta: Sisällissota ei ole enää miesten omaisuutta - Hennalan naismurhat ovat tutkimuksen arvoisia
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202207
Lukijalta: Liukkonen unohtaa aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia 23.3.2018
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202204
Lukijalta: Sadan vuoden jälkeen pitäisi päästä objektiivisuuteen – etenkin Lahtea ja naisvankeja tutkiessa tulisi valita sanat ja lähdeaineisto tarkasti 17.3.2018
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202206
Tutkija: Rodunjalostusoppi vaikutti naisten teloituksiin Hennalan vankileirillä 1918 13.3.2018
https://www.ess.fi/paikalliset/88795 - Anonyymi
Samaa Halstari sakkia
Pääkirjoitus & mielipide 17.3.2018
Lukijalta: Sadan vuoden jälkeen pitäisi päästä objektiivisuuteen – etenkin Lahtea ja naisvankeja tutkiessa tulisi valita sanat ja lähdeaineisto tarkasti
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202206
Lahden Radio ja ovat viime päivinä osallistuneet tutkija Marjo Liukkosen uuden kirjan esittelyyn ja markkinointiin.
Jo kirjan nimikin hämmentää ja Liukkosen puheet Lauri ”Tahko” Pihkalan rodunjalostusopista ja keskitysleiristä, jossa vangit ryöstettiin ja naiset raiskattiin ja kaikki oli tarkoitus teloittaa, saa jo oppineenkin pään sekaisin. Onko kysymyksessä väitöskirjatyö vai SKP:n feministien propagandapaukku?
Vuoden 1918 historian tutkiminen sadan vuoden jälkeen on toki tärkeää. Se on tuottanut lukuisia hyviä historiateoksia ja aihe oli esillä myös Lahden historiapäivillä. Näistä historiateoksista pidän parhaimpana FT, professori Matti Lackmanin teosta (Amanita, 2017).
Kullervo Manner nimitettiin 28.1.1918 punaisen hallituksen puheenjohtajaksi ja 10.4.1918 punakaartin ylipäälliköksi. Tappion häämöttäessä (Saksan ja Leninin sopimus) Manner pakeni esikuntineen ensin Viipuriin ja sieltä Neuvosto-Venäjälle 25.4.1918, jolloin Lahdessa vasta käytiin ratkaisevia taisteluja.
Elokuussa 1918 Manner oli Moskovassa perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta SKP, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1920 Yrjö Sirolan jälkeen. Kullervo Manner kuoli 15.1.1939 Uhtpesin vankileirillä säteilymyrkytykseen.
Lahden tapahtumia vuosilta 1917–1918 ovat ansiokkaasti tutkineet Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala ja Hennalan kasarmin pitkäaikainen opas everstiluutnantti evp. Seppo Toivonen.
Hannu Takalan toimittaman kirjan (2016) mukaan Lahden Työväen Järjestyskaarti perustettiin syyskesällä 1917 ja Lahden aseistettu punakaarti loppuvuonna 1917 (n. 4 000 miestä ja naista). Loppukesällä 1917 Lahteen perustettiin myös Suojeluskunta (n. 1 000 miestä), jolloin Lauri Pihkala kävi täällä agitaatiomatkalla.
Tammikuussa 1918 käynnistyneen sisällissodan aikana Pihkala avusti Itä-Hämeen valkoisten joukkojen johtajaa majuri Hans Kalmia propagandatoiminnassa. Hän laati lentolehtisiä, joita hiihtopartiot kävivät levittämässä punaisten puolelle. Pihkala osallistui myös taisteluihin (, Pihkala).
Huhtikuussa 1918 Lahti joutui kaaokseen, kun punakaartilaisten ja heihin liittyneiden siviilien joukkopako kohti Neuvosto-Venäjää pysähtyi Salpausselän harjulle ja saksalaisten kanssa käytyjen taisteluiden jälkeen Vapun päivänä punaiset antautuivat.
Arviolta 20 000–30 000 punakaartilaista ja siviiliä koottiin aluksi Fellmanin pelloille. Noin viikon kuluttua alettiin naisia ja lapsia vapauttaa ja vangeiksi jäävät siirrettiin Hennalan varuskuntaleiriin, joka oli toiminnassa vuoden 1919 loppuun saakka.
Kesällä 1918 Hennalan leirillä oli noin 10 000 vankia. Vapautusten, teloitusten ja siirtojen myötä vankimäärä väheni, kunnes marraskuussa 1919 vankeja oli enää alle sata ().
Jo nimivalikoima (kansalaissota, sisällissota, vapaussota, vallankumoussota) osoittaa historiankirjoittamisen vaikeudet, kun Suomessa käyty sota irrotetaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumista, johon se kuului. Etenkin, kun tutkintakohde rajataan Lahteen ja naisvankeihin, pitäisi sanojen valinnassa olla tarkkana ja lähdeaineiston luotettava.
Sodassa ei käytetä murha- tai murhamies-sanaa. Sodassa tapetaan vihollisia ja kunniamerkit jaetaan vihollisten tuhoamisesta – molemmin puolin. Valkoisilla, kuten Hans Kalmin osastolla, oli ammattiupseerien sodanjohto ja parempi sotataito, mikä näkyi punaisten suurempina tappioina.
Voittaja teloittaa sotasyylliset tai tuomitsee vankeuteen, jolloin teloittaja ei ole murhamies tai murhanainen. Voittaja myös kirjoittaa historian, jota sitten ajan myötä muokataan uusien lähdeaineistojen mukaan.
Monien koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden mielestä Suomi selviytyi nopeasti vuoden 1918 sodan vaurioista ja traumoista. Sadan vuoden jälkeen pitäisi jo olla sellaiset olosuhteet, joissa tuotetaan luotettavalla lähdeaineistolla objektiivista historiankirjoitusta, joka ei perustu ihmisten sotatraumoihin tai propagandaan aatteen puolesta.
Vielä epäreilumpaa on tehdä rahaa markkinoimalla ”historian väitöskirjaa” raflaavilla lööpeillä, jotka perustuvat vain omiin arvailuihin.
Risto Halsti, VTLahti
---
Pääkirjoitus & mielipide 20.3.2018
Lukijalta: Sisällissota ei ole enää miesten omaisuutta - Hennalan naismurhat ovat tutkimuksen arvoisia
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202207
Lukijalta: Liukkonen unohtaa aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia 23.3.2018
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202204
Lukijalta: Sadan vuoden jälkeen pitäisi päästä objektiivisuuteen – etenkin Lahtea ja naisvankeja tutkiessa tulisi valita sanat ja lähdeaineisto tarkasti 17.3.2018
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/202206
Tutkija: Rodunjalostusoppi vaikutti naisten teloituksiin Hennalan vankileirillä 1918 13.3.2018
https://www.ess.fi/paikalliset/88795
- Anonyymi
Halsti ja Pajari söhlivät Kuuterselässä 1944 ja yrittivät sysätä syyn puna-armeija läpimurrosta Ratsuväkiprikaatilla. Sotakorkeakoulussa Halsti ei nykyisin kelpaa lähdemateriaaliksi tutkimuksissa. Kertoo tyypin arvonalennuksesta.
- Anonyymi
Halsti oli varsin tärkeilevä, korosti itseään ja omia mielipiteitään. Esimiehiä myös kehutaan aina.
- Anonyymi
Lukekaas ensin "Suomen puolustaminen " ja tulkaa sitten aukomaan päätänne.
Sama väninä alkaa aina uudelleen... - Anonyymi
Halsti oli jälkipuinnin mestari!
- Anonyymi
Just niin!
Esimerkiksi "Suomen puolustaminen" oli niin jälkipuintia kuin vain olla voi!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1192681
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561155- 911129
- 81084
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791011Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12940Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.63933- 30906
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku41842Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie37809