osaatko puhua (ja kirjoittaa) ulkomaalaisen puolisosi kieltä? mitä kieltä puhutte kotona?
minä olen ajatellut opetella mieheni kielen täydellisesti (osaan kieltä jonkin verran jo nyt), ja vaihtaisimme nykyisen yhteisen kielemme hänen äidinkieleensä. olisipa sitten hänen maanmiehillään ihmeteltävää kun ulkkisnainen sujuvasti höpisee heidän kielellään!
minä olen ajatellut opetella mieheni kielen täydellisesti (osaan kieltä jonkin verran jo nyt), ja vaihtaisimme nykyisen yhteisen kielemme hänen äidinkieleensä. olisipa sitten hänen maanmiehillään ihmeteltävää kun ulkkisnainen sujuvasti höpisee heidän kielellään!
Vastaukset 48
Vanhimmat
Vaihatko identiteettisi myös?
"minä olen ajatellut opetella mieheni kielen täydellisesti..."
Onnea yrityksellesi, mutta voi osoittautua kovin hankalaksi, kun et näköjään edes suomen kieltä ole vielä oppinut kunnolla, ainakaan kirjoittamaan.
niin missä kohdassa siinä oli virhe kun en itse huomaa?
Kielipoliisi voisi itse vähän päivitellä tietojaan suomen kielestä. Nykykäsityksen mukaan ko. lause on ihan oikeaa suomea. Taisi osua pilkka omaan nilkkaan...
Vikaa ei ollutkaan ko. virkkeessä, vaan koko sepustuksessa. Kommentti lähinnä kohdistui lainatun virkkeen substanssiin, ei sen oikeinkirjoitukseen.
Rautalankaa: Tytön tyllerön olisi helpompi opiskella vieraita kieliä, jos olisi vaivautunut opiskelemaan ensin suomen kielen.
mutta täällä internetin suomi24-palstan monikulttuurisuuspalstallahan tärvitsee substanssitkin olla kohdillaan ettei meidän suomikarjuilla jäisi nalkutettavaa..
tosin vaikka kielioppi, substanssi, ulkoasu, jatka itse olisivatkin oikein, voidaan kuitenkin aina kutsua pissikseksi. aina yritetään alistaa, oli miten täydellinen hyvänsä..surullista!
Ei näitä tekstejä kannata lukea, jos kokee, että täällä vain alistetaan. Minusta surullista on lähinnä se, että valitetaan, että onpas huonoa käytöstä miehillä ja ei lähdetä pois näiltä sivuilta. Toisaalta alistetuksi jääminen on varmaan jo opittu kotona siltä rakkaalta nappisilmältä, jolle kaikki suomalaiset miehet ovat niin kateellisia.
kokee että monikulttuurisuus on pelkkiä nappisilmiä ja bimboblondeja, kannattaa etsiä itselleen sopivampi palsta..vaikkapa lomaromanssit?
Älä välitä toistan typeristä viesteistä.
Hyvä että haluat opetella miehesi äidinkieltä.
Miksi sä opettelet hänen kieltään?Miksi hän ei opettele suomea?Vai osaako jo?
Jos saatte lapsia niin mitä kieltä meinaat puhua lapsille?
Joko tää on provo tai sitten olis syytä miettiä suhteenne toimivuutta.
Miksi olet luopumassa omasta äidinkielestäsi kokonaan? Kuulostaa että annat vähän liikaa myönnytyksiä hänelle. Suomi ei ole liian vaikea kieli, voisi hän edes opetella perusteet..
En nyt kyllä ihan ymmärrä näiden suomen kielen puolustajien lähestymistapaa. Sekä minä että valtaosa muistakin tuntemistani ulkomaalaisten puolisoista käyttää kotikielenään muuta kuin suomea koska valitettavasti tätä meidän kaunista kieltämme osaa kohtuullisen harva ei-suomalainen, jos ette ole sattuneet huomaamaan...ja kuitenkin sen puolison kanssa on ihan kiva kommunikoidakin. Osa suomalaisistakin sattuu osaamaan jotain vierasta kieltä niin hyvin että sillä kommunikointi onnistuu vaikeuksitta, mikä tietysti saattaa myös tulla eräille yllätyksenä. Jos asutaan Suomessa niin tottakai aika monet sitten opettelevat edes sen verran suomea että kaupassa yms toimeen tulevat, mutta kyllä esim. Helsingissä pärjää hyvin englannillakin.
Miksi ihmeessä siis puolison kielen opettelu tarkoittaisi sitä että pitää LUOPUA omasta äidinkielestään??? Minä puhun kotona venäjää, töissä venäjää ja monien ystävienikin kanssa venäjää, mutta ei se todellakaan tarkoita sitä että olisin luopunut omasta äidinkielestäni tai että tuntisin tekeväni jonkinlaisia myönnytyksiä. Minä nyt satun osaamaan sitä kieltä ja se sattuu olemaan puolisoni äidinkieli joten kai se nyt on helkkari sentään luonnollisempaa että me sillä kielellä kommunikoimme!
Luonnollista on se, että jos asutaan pysyvästi jossain maassa niin opetellaan sen maan kieltä/kieliä. Ymmärrän tosin kyllä, miksi sinä ja muut suomalaiset naiset ovat tässä(kin) asiassa eri mieltä maailman valtaenemmistön kanssa (s.o. itsetunnon puute, jälleen kerran).
Heh, katsoisit nyt vähän peiliin. Omat puolustuspuheesi kuulostavat juuri siltä mitä en haluaisi tapahtuvan. Asutteko Suomessa vai jossain muualla?
Minusta on ikävää jos Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät edes vaivaidu opettelemaan suomea koska osaamme englantia, sehän juuri kuvastaa ettemme pidä kiinni kielestämme ja kulttuuristamme. Tottakai täällä pitää puhua suomea, vaikka englantia tms osaisi.
Olet rasisti jos haluat että Suomessa puhutaan suomea tai vaalitaan suomalsista kulttuuria. Ole jatkossa suvaitsevaisempi!
Oletko tosissasi? Ja mitäköhän rasistista siinä on? Ja muissa maissa ei tietenkään harrasteta moista, eihän..?
Heh, tää menee taas vitsin puolelle eikä tällaista pitäisi edes kommentoida mutta menköön tämän yhden kerran..
...jos sanotaan rasistiksi henkilöä, joka suosittelee asuinmaan kielen hallitsemista. Kyllä on juttu niin, että maassa asuvan kannattaa oman viihtymisensä ja elämässään edistymisensä vuoksi opetella maan kieli. Ei hänen tarvitse muuttaa elämäänsä suomalaiseen elämänmuotoon, mutta sopeutuminen maan tapoihin ja kieleen on ihan hyvä asia.
Kukaan ei muista, että Suomessa on jo toista sataa vuotta asunut tataareja ja juutalaisia, joiden oma kulttuuri on pysynyt vahvana ja itsestään selvänä perheissä, vaikka suomenkieli on täysin hallussa.
Tämä kirjoittaja sentään ymmärsi vähän jutun juurta. Me asumme Suomessa, mutta todennäköisesti sekä minun että puolisoni työn takia vain kesään 2006 asti. Puolisoni osaa suomea sen verran että tulee toimeen esim. kaupassa asioidessaan, käy koko ajan suomen kielen kursseilla. Lapsellemme puhun TOTTA KAI suomea, puolisoni venäjää.
Sattuuko teistä suomen kielen puolustajista kukaan muuten tuntemaan ulkomailla asuvia suomalaisia? Aika harva suomalainenkaan jossain ei-englantia puhuvassa maassa vaivautuu parin vuoden työkomennuksen takia opettelemaan maan kielen... On aika helppo kommentoida asioita pelkästään kotimaassa asuvan vinkkelistä käsin. En minä ainakaan olisi toivonut Belgiassa asuessamme sellaista asennetta paikallisilta että "kun nyt olette tänne pariksi vuodeksi tulleet, opettelette ilman muuta puhumaan flaamia tai ranskaa, koska muuten ette arvosta meidän kulttuuriamme." Eihän siitä ole kyse! Tottakai maan kielen oppiminen on tärkeää, sillä tavalla pääsee paljon paremmin sisälle myös kulttuuriin, mutta ainakin minun poloinen aivokapasiteettini on valitettavasti liian heppoinen jotta oppisin parin vuoden välein täydellisesti yhden uuden kielen. Ja kun työni nyt sattuu olemaan sellainen että 3-4 vuoden välein vaihdetaan maata niin realiteetit tulevat väkisin vastaan.
Ei se vieraan kielen käyttäminen arjessa kuitenkaan tarkoita sitä, että oman äidinkielensä unohtaa tai sitä ei arvostaisi. Maailmalla reissatessa ainakin minusta on tullut melkoinen patriootti ja Suomi-fani, enkä tosiaankaan ymmärrä sitä miksi suomalaiset valittavat niin älyttömästi joka ikisestä asiasta kun täällä kuitenkin esim. arkielämän suhteen ei pitäisi juurikaan olla valittamista. Ainakin minun näkökulmastani, kun on kokemusta aika monesta muustakin maasta. Siksi on hieman koomista lukea näitä kirjoituksia siitä, että heikko kansallinen itsetuntoni on johtanut siihen että puhun kotona venäjää enkä väkisin vaadi puolisoani opettelemaan suomea. Kaikki ei, rakkaat keskustelutoverit, ole aina niin mustavalkoista.
Minäkin olen asunut Brysselissä ja yrittänyt opiskella ranskaa, tosin vaihtelevalla menestyksellä.
Mutta käsittääkseni tässä parisuhdejutussa kyse on nyt siitä että jätetään ne parin vuoden komennusjutut jossain maassa pois ja keskitytään siihen että osataan puolin ja toisin kumpaakin kieltä. Eli en tarkoittanut sitä että jos joku ulkomaalainen tulee Suomeen muutamaksi vuodeksi työkomennukselle niin pitäisi osata Suomea, toki yrityksestä pitää palkita. Tiedän muuten yhden saksalaisen joka opetteli puhumaan suomea todella hyvin kun piti niistä pariluistelijoistamme. Mutta jos nyt tänne aikoo jäädä pidemmäksi aikaa tms niin kyllä silloin pitäisi jo opetella tosissaan suomea puhumaan.
Ja jos asutaan toisen kumppanin maassa, niin tottakai silloin olisi hyvä osata myös paikallista kieltä.
mieheni puhuu arabiaa ja ranskaa äidinkielenään, minä taas suomea. meillä kotona puhutaan kaiken kolmen sekoitusta, lisäksi englantia. ranskan kielen taitoni on petraantunut aika paljon, arabiaksi osaan lähinnä vain kohteliaisuussanat (päivää, kiitos, olkaa hyvä..). passiivinen sanavarastoni on huomattavan paljon parempi ja välillä jopa ymmärrän mistä arabiankielisessä puheessa on kyse.
mies osaa hyvin suomea, sitä pyrinkin puhumaan kieliopillisesti mahdollisimman hyvin. on surullista kuulla kuinka monen kielitaito on heikko, lähinnä puhekielen tasolla.
Tavatessamme ja asuessamme Britanniassa puhuimme yhdessä englantia. Kun muutimme Suomeen, vaimoni aloitti suomen opinnot ja hyvin ovat sujuneetkin, koska nykyisin kommunikoimme 99%:sti suomeksi. Itse osaa japaniksi vain joitain kohteliaisuus- ja puhelinfraaseja.
Jos olisimme muuttaneet Japaniin, olisin luonnollisestikin aloittanut japanin opinnot ja kommunikoisimme japaniksi. Se kun helpottaisi sopeutumista ja integroisi yhteiskuntaan. Miten miehesi integroituisi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, jos puhuisitte hänen äidinkieltään?
En kuitenkaan usko, etta vierasta kieltä voi koskaan omaksua täydellisesti. Hyvin, muttei täydellisesti, vaikka asuisi ko. maassa koko loppuikänsä. Tunnen useita vuosikymmeniä Suomessa asuneita ulkomaalaisia, joista viimeistään kirjoitetun kielen perusteella tunnistaa vieraskielisyyden.
Sisareni ja jotkut muutkin ovat naivisti kysyneet, miksen puhu japania. Eikö olisi mukavaa, jos vaimoni voisi ilmaista tunteitaan omalla äidinkielellään? Olisi tietenkin, mutta epärealistista. Tekemisistään on helppo oppia kertomaan, mutta tunneilmaisu vieraalla kielellä on lähes aina puutteellista.
Väitän puhuvani kohtuullista englantia. Viimeisin kielenopettajamme Lontoossa arveli meidän osaavan noin 9000 sanaa. Keskiverto ihminen käyttää äidinkielestään noin 12000 sanaa tavallisessa puheessa. Kuitenkin lukenut ihminen tunnistaa omasta kielestään noin 60000 sanaa. Eli osaan siitä määrästä noin 1/7 osan, vaikka kielitaitoni on näennäisen sujuva. Suuren eron huomaan esimerkiksi lukiessani ammattikirjallisuutta. Vieraita sanoja on paljon, vaikka arvaankin merkityksen asiahteydestä. Entäs jonkun toisen alan ammattisanasto?
Edellisen johdosta väittäisin, että etenkin jos ette asu miehesi kotimaassa, taidat nyt haukata turhan ison palan. Onnea kuitenkin yrityksellesi.
olemme muuttamassa pois suomesta 2 vuoden kuluttua englannin kieliseen maahan. suomessa olemme asuneet 3 vuotta, ja mieheni puhuu jonkin verran suomea ja ymmärtää yleensä lähes kaiken suomeksi puhutun. hän käyttää työssään englantia.
poikamme puhuu minulle suomea, isälleen tämän kieltä ja ymmärtää keskenään käyttämäämme kieltä, englantia, hyvin (puhuukin sitä vähän). hän on 4-vuotias.
vietämme mieheni kotimaassa pari kuukautta joka vuosi. minusta olisi ihanaa pystyä kommunikoimaan siellä paikallisten kielellä, ilman hirveää suomi-aksenttia. sillä niinhän se on, että jos kielitaito on huono, ihminen vaikuttaa tyhmältä, siinä ei maisterin paperit takataskussa auta mitään.
haluanko oppia mieheni kielen täydellisesti? en, vaan "täydellisesti". ;D
"hirveä suomiaksentti"? Hanki itsetunto.
olen kai nirppanokka, mutta en itse esim. tykkäisi puhua koko ajan suomea mieheni kanssa, koska en jaksaisi kuunnella omaa äidinkieltäni murrettavan ärsyttävällä aksentilla.
Et ole nirppanokka, vaan erityisen huonon itsetunnon omaava ääliöä.
perusteluja kiitos: miksi sanot, että olen ääliö ja minulla on huono itsetunto? ja miten nämä kommenttisi liittyvät tähän keskusteluaiheeseen?
sovitaanko, että jos et pysty perustelemaan em. väitteitäsi, et enää osallistu tuollaisilla kommenteilla keskusteluihin. kiitos! :)
Et kestä sitä, että joku puhuu suomea tai miehesi äidinkieltä muulla aksentilla kuin alkuperäistä vastaavalla. Tämä on ihan klassinen juttu, ja todennäköisesti johtuu siitä, että olet aina pyrkinyt täydellisyyteen, koska pyrit sillä peittämään oman kömpelyytesi. Käytät todennäköisesti käsittämättömän määrän energiaa asioiden viimeistelyyn, kun voisit käyttää saman ajan itsesi ja läheistesi hyvinvointiin. Usein tähän liittyy sinuun kohdistunut koulukiusaaminen, minkä jälkeen olet päättänyt tehdä asiat vieläkin "paremmin", vaikka se on usein johtanut vain uuteen kiusaamiseen. Usein näissä tapauksissa myös seurustelukumppanit tms. vaihtuvat tiheään.
viisas psykanopettajani männävuosilta tiesi kertoa: kaikki on projektiota!
Hyvän lapsuuden tunnusmerkki on myönteinen itsetunto ja hyvä identiteetti syntyy riittävän hyvästä huolenpidosta (ei koulukiusaamista). Hyvä itsetunto on suoja statuskamppailussa, mutta kun hyvä itsetunto puuttuu, esiintyy ko. täydellisyden tavoittelua.
..upposi, taas!
Minustakin sinun perustelusi suomenkielen välttelemiseksi ovat omituisia. Kuulut mitä ilmeisimmin siihen suomalaisten ryhmään, jonka naama punoitti häpeästä, kun kuuntelit Mika Häkkisen lausuntoja kisojen jälkeen. Brittejen mukaan hän puhuu hyvää englantia, mutta suomalaiset pilkkaavat sitä "mikahäkkis"-englannniksi. Kuvittelevatko suomalaiset, että vain meidän aksenttimme on typerä?
Sitten omakohtainen osuus asian tiimoilta. Jos minä olisin asennoitunut vaimoni suomenkieleen kuin sinä, hän ei tänäpäivänäkään puhuisi suomea. Mehän olisimme jatkaneet englannilla, koska se olisi ärsyttänyt minua. Mitenkäs sitten olisi yhteiskuntaan integroitu ja töihin päästy?
Ps.Miltähän se sinun "täydellinen" puheesi aikanaan kuulostaa miehesi ja hämmästelevien sukulaisten korvassa? Ärsyttävältä?
tiedän, olen kamala kun en pidä vieraista aksenteista suomenkielessä. suurimamksi osaksi se johtuu varmaan siitä, että en tunne monta ihmistä, joka puhuisi minulle "huonoa suomea", vaan monikansallisen ystäväjoukkomme tapaamisissa kielemme on aina englanti. huonoon englantiin sen sijaan olen jo tottunut, omakaan kun ei ole täydellistä.
miten teillä keskustellaan/keskusteltiin vaikeista asioista, joille vaimosi ei vielä tiedä/tiennyt suomalasia nimiä?
joskus luin tutkimusksesta, jossa todettiin, että monikulttuurisessa parisuhteessa olisi parempi käyttää keskinäisessä kanssakäymisessa sitä kieltä, jota molemmat osaavat yhtä hyvin. jos sen sijaan toinen puhuu äidinkieltään ja toinen opettelee sen, silloin kanssakäymisen asetelma ei ole tasa-arvoinen, ja kielellisesti heikomassa asemassa oleva on muutenkin kommunikaatiossa ym. alisteisessa asemassa. hänellä ei silloin ole keinoja täysin ilmaista itseään, josta voi seurata turhautumista jne.
kuulostaa loogiselta vai mitä. itse kai sitten joutuisin tuohon alisteiseen asemaan jos päättäisin pärjätä kokonaan mieheni kielellä.
"kielellisesti heikomassa asemassa oleva on muutenkin kommunikaatiossa ym. alisteisessa asemassa. hänellä ei silloin ole keinoja täysin ilmaista itseään, josta voi seurata turhautumista jne."
kuulostaa loogiselta vai mitä. itse kai sitten joutuisin tuohon alisteiseen asemaan jos päättäisin pärjätä kokonaan mieheni kielellä.
On eri asia pärjätä kokonaan miehensä kielellä kuin pitää suomen puhumista Suomessa turhana, koska "huono suomi" ärsyttää. Jos kommunikaation taso nousee liian vaikeaksi, voinee käyttää aivojaan ja siirtyä hetkellisesti käyttämään itselleen jotain vahvempaa kieltä, kuten esimerkiksi mainitsemaasi englantia. Mitä enemmän puolustelet kantaasi, sitä typerämmältä vaikutat.
en ole missään vaiheessa väittänyt, että pitäisin huonon suomen puhumista Suomessa turhana. totta kai ihmisten tulee oppia asuinmaansa paikallinen kieli!
mutta se nyt vain on niin, että minua ärsyttäisi keskustella huonosti suomea puhuvan mieheni (tai jonkun muun) kanssa suomeksi. vaan kaipa siihen tottuisi kuten tuohon meidän kaikkien yhteiseen enemmän tai vähemmän huonoon englantiin.
Kyllä vaan Mika Häkkisen englanti kuulostaa korvia karmivalta, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Toinen ,joka solkottaa huonolla suomiaksentilla on "jääsilmä," Mika Räikkönen. No, ymmärrettävää kylläkin, että kummallakin pojalla taitaa olla vain peruskoulutus takana. Luulisisi silti kavereilla olevan rahaa kielen hiomiseen ja opiskeluun. Julkisesti esiintyvillä pitää olla vähintääkin sujuva englannin kielen taito. Enpä menisi vannomaan englantilaisten kehuja Mikan puheesta!
Onhan niitä poliitikkojakin, jotka puhuvat huonoa englantia, suomalaisittain ääntäen. Luulisi niinkin tärkeässä työssä ja korkean koulutuksen saaneena osaavan puhua oikein ääntäen englantia siis amerikkalaisittain tai englannin englantia.
Parikin enkunopettajaani on sanonut, että suomalaisilla on ihan OK aksentti. Intialaisten ja muiden aasialaisten aksentille nauretaan, samoin skandinaaveilla on sellainen outo laulava nuotti josta on helppo tehdä pilaa. Suomalaisten perusaksentti kuulostaa enemmänkin skottien aksentilta, mikä on sinällään ihan hyvä asia.
Kuten jo aiemmassa viestissäni kirjoitin, puhumme 99%:sti suomea. Ne muutamat vaikeat asiat keskustelemme englanniksi, koska vaimoni puhuu sitä toistaiseksi paremmin kuin suomea.
Kaiken kaikkiaan meidänkin tilanteessamme täytyy valita kahdesta pahasta se pienempi. Väliaikainen epätasa-arvoisuus tunneilmaisussa on pienempi paha kuin kielitaidottomuus asuinmaassaan.
Kuten jo sanoin, formulatähtiemme englanti kuulostaa "karmivalta" vain turhantärkeiden suomalaisten mielestä. Sanavarastoltaan ja kieliopiltaan heidän englantinsa on melko moitteetonta.
Tietenkin, jos sinulla ei muuta hävettävää mielestäsi ole, niin ainahan voit tuntea myötähäpeää muiden suomalaisten edesottamuksista. Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi.
Joo, kyllä täytyy myöntää, että hävettää suomalaisena mikojen ja räikkösten huono englanti yleisillä areenoilla. Se tekee kyllä iloiseksi ja onnelliseksi, kun näkee oikein kansainvälisen ja sujuvan tyypin puhumassa ujostelematta.
Näiden kaverien on ollut todellakin aikaa ja aikaa harjoitella parempaa lausumista sekä sujuvampaa ulosantia. Eihän se ulosanti ole suomeksikaan kovinkaan ihmeellistä...ihmekös tuo...
Kun vertaa heidän puhettaan muiden formulakuskien puheen sujuvuuteen ja ymmärrettävyyteen, niin meikäpojat jäävät kirkkaasti kakkoseksi. Mielestäni, jos liikutaan kansainvälisillä areenoilla, niin puheen ja muutenkin koko olemuksen pitäisi olla avoimempaa ja miellyttävää. Näiden kaverien liikehdintä ei sitä ole , valitettavasti!!
Esiintyminen voi olla eloisampaa latinotyypeillä, mutta heidän englantinsa ei välttämättä sen parempaa ole.
suomalaista ei saisi suomalaiseksi tunnistaa puheen perusteella? Schumaher puhuu englantia niin saksalaisittain ettei mitään ja moni muu samoin omalla aksentillaan. Ihan hyvähän se tietysti olis, jos puhe sujuis paremmin ja tyyli olis myös sujuvampaa, mutta väkisin ei kenenkään tarvi muuttua. Ei ainakaan toisten toiveista lähtien.
puhutaan kotona suomea, englantia ja albaniaa - tässä järjestyksessä. Mieluiten jättäisimme pois englannin täysin, mutta tiukan ja/tai syvällisemmän keskustelun ollessa kyseessä suomi vaihtuu helposti englanniksi.
Mieheni puhuu aivan hyvää arkikielen suomea - opiskelee ja työskentelee suomen kielellä ja hänellä on myös paljon suomalaisia ystäviä. Kotona meidän ei välttämättä tarvitsisi suomea puhua, koska kieli kehittyy arjessa kodin ulkopuolella hyvää vauhtia. Mieheni on opiskellut kaksi vuotta myös ruotsia, joka on kaksikielisessä kaupungissa tärkeää työnasaannin kannalta.
Haluaisimme puhua kotioloissa albaniaa, mutta minä en sitä tarpeeksi osaa. Olisi hyvä asia korostaa perheemme toista kieltä neljän seinän sisällä, että myös lapsemme oppisi käyttämään sitä spontaanisti. Nyt hän puhuu pääasiassa vain suomea, muutamia lauseita ja sanoja käyttää albaniaksi käskemättä. Englantia hän ymmärtää, mikä on sinänsä tarpeetonta. En tiedä tulenko mieheni kieltä koskaan täydellisesti oppimaan, mutta yritys on kova. Oppiminen ei minulle kuitenkaan ole mikään "näyttämisen asia", että "maanmiehillä olisi ihmeteltävää", vaan puhtaasti käytännön asia. Olisi kiva jutustella esimerkiksi mieheni siskojen kanssa, mutta tällä kielitaidolla se on kovin mahdotonta.
Ette te kai siellä Albaniassa niin usein käy, että siskojen kanssa pitäisi osata jutella heidän kielellään? Vai, älä sano, siskot ovat tulleet jonkun ihmeen perheenyhdistämisohjelman kautta Suomeen...
Albania on maailman rumimpia ja hyödyttömämpiä kieliä, sitä ei kannata viattomalle lapselle opettaa ellei ihan pakko.
paitsi sukunsa avioliiton kautta. Ja ei, emme käy usein Albaniassa, mutta sielläkin on kyllä puhelimet ja email keksitty. *doh - ihanko dodda?*
"paitsi sukunsa avioliiton kautta"
Mitä tuo tarkoittaa?
Tietenkin meidän minun puolista sukuamme! Me olemme naimisissa, joten minun sukuni on nyt myös puolisoni suku avioliiton kautta ja hänen sukunsa on minun sukuni avioliiton kautta. Aivan tavallinen asia, "sukulainen avioliiton kautta" - käly, anoppi, appi jne...
Aika jänniä kommentteja olet saanut. Meille oli aikoinaan ihan itsestään selvää, että molemmat opettelevat toistensa äidinkieltä. En oikein ymmärrä miten muuten olisimme voineet oppia ymmärtämään toistemme ajattelua ja kulttuureja. Kieli ja kulttuurihan ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Ns. kolmas kieli, jota molemmat osaavat huonommin kuin äidinkieltään, tuntuu minusta ainoana vaihtoehtona huonolta. Nyt tarpeeen vaatiessa vaihdetaan kieltä. Vaikeitten asioitten selvittäminen omalla kielellä on helpompaa ja sen "toisen kotimaisen" ymmärtäminen on helpompaa kuin sen tuottaminen. Meillä on toimittu näin ja todettu se hyväksi. Täydellistä ei kummankaan kielitaito ole, mutta riittää meille.
...aloitan ensi kuussa opiskelemaan mieheni äidinkieltä, somaliaa...