Wanha lieksalainen matematiikan kiemuroissa

Minun kouluaikanani harjoiteltiin laskennon tunneilla usein päässälaskutaitoa kerto-, jako-, vähennys- ja yhteenlaskuilla. Laskukoneita ei käytetty eikä taskulaskimista edes osattu uneksia. Luokassa oli suuri helmitaulu, mutta sitä ei käytetty, koska sen oikeanlaista käyttöä tuskin opettajat hallitsivat.

Opiskeluaikanani ja vielä töissä ollessakin laskutikku oli hyvin tärkeä ja tarpeellinen työkalu. Pilkun kuljettaminen mielessä oli tärkeää, koska helposti voi tulla vähintään dekadin virhe.

Ensimmäiset nelilaskimet olivat ostettavissa 1970-luvun alussa, mutta niihin ei ollut monellakaan silloin varaa. Oltuani työelämässä 70-luvun alussa, nelilaskimen hinta nykyeuroiksi muutettuna oli noin 550 €. Se olisi ollut iso osa kuukausipalkasta.

Ensimmäinen nelilaskimeni oli pitkulaisen muotoinen musta SHARP, malliltaan kuten TV:n kaukosäädin ja sen yläosan näyttöön mahtui kerrallaan kolme lankamaista hehkuvaa punaista merkkiä. Näppäimellä sai näyttöön seuraavat kolme merkkiä. Käyttövoimana olivat sormiparistot.

Ensimmäiset yksinkertaiset funktiolaskimet olivat todella kalliita eli vähintään noin kuukausipalkan verran, joten taulukkokirjoihin oli silloin vielä halvinta turvautua.

Matematiikan ihmeellisestä maailmasta muistuu mieleeni tehtävä, jonka annan teille pohdittavaksi. Voin kertoa suorittamanne yhteenlaskutehtävän vastauksen olevan 6.

Tehtävä kuuluu näin: valitkaa KOLME PERÄKKÄISTÄ lukua, joista suurin on KOLMELLA jaollinen. Laskekaa luvut yhteen ja edelleen saamanne summan numerot yhteen niin monta kertaa kunnes saatte YHDEN YKSINUMEROISEN luvun. Jos olette laskeneet oikein, jää jäljelle luku kuusi.

121

487

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 4 5 6= 15 1 5=6

      Ei kai se näin helppo ole?

    • Tai
      34 35 36=105
      1 0 5=6
      Myös
      61 62 63=186
      1 8 6=15
      1 5=6

      Saadaan aina loppuluvuksi kuusi.

    • kaikki.unohtuu

      Kurkistin miltä tuo laskutikku näyttää, enkä ymmärtänyt tuon taivaallista. Olen syntynyt 1958 ja meillä ei ollut laskutikku käytössä. Matikassa olin ihan tavallinen oppilas. Trigonometrian laskentataulukot olivat joku kirjanen, senkään merkitystä en enää muista.

      • Taulukkokirjan taulukoista katsottiin enimmäkseen trigonometristen funtioiden arvoja kun laskettiin esimerkiksi kolmioiden tai monikulmioiden sivuja tai kulmia. Nykyään tiedot löytyvät helposti funktiolaskimista.


      • Wanha_oululainen
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Taulukkokirjan taulukoista katsottiin enimmäkseen trigonometristen funtioiden arvoja kun laskettiin esimerkiksi kolmioiden tai monikulmioiden sivuja tai kulmia. Nykyään tiedot löytyvät helposti funktiolaskimista.

        Olihan ne trigonometriset funktiotkin laskutikussa.
        Sattuneesta syystä minulla on 3 isoa laskutikkua (Aristo) ja kaksi pientä muistoina menneestä.


    • Muistan lukion pitkän matematiikan tunneilta kun integrointi- ja derivointisääntöjä päntättiin ulkoluvun muodossa, mutta missään vaiheessa eivät opettajat neuvoneet niiden hyötykäyttöjä. Hämärän peitossa olivat silloin differentiaalit ja funktiot ja sinne ne olivat jäädäkin.

      Vasta opiskeluaikaan niiden käyttökelpoisuus selvisi sovelletun matematiikan kursseilla kun laskettiin esineiden nopeuksia ja kiihtyvyyksiä, kappaleiden tilavuuksia, pinta-aloja, lujuuksia ja monia muita ilmiöitä.

      Unohduksiin haudatuista käsitteistä tulikin hyödyllisiä työkaluja myös työelämässä tekniikan saralla toimiessani.

    • turpeelanukko

      1 2 3=6

      • Tuostahan homma alkaa.


    • Eräässä kirjassa esitettiin kertolaskun ratkaisun kulkua seuraavasti.

      Esimerkkilasku 93x96=?

      93=100-7
      96=100-4
      7x4=28

      vähennetään ristiin
      96-7=89 kuin myös
      93-4=89

      Kertolaskun tulo on 8928

      Voitte kukin pohtia menetelmää ja sen käyttökelpoisuutta.

    • Yllätit aloituksella aivan uudella alueella, mielenkiintoista.

      Minun kouluaikaan vielä laskettiin luokassa helmitaululla.
      Toimistoissa oli sitten jo niitä veivattavia laskukoneita.
      Laskutikku tuli tutuksi, niin töissä kuin opinnoissa.

      Ensimmäiset taskulaskimet oli aivan ihmeelliset.

      Joskus oli minullakin matematiikassa kirja, jonka nimeä en muista, mutta siinnä oli lähes tuhat sivua.
      Siinnä oli vaikka minkälaista tehtävää ja matematiikan lajia, mutta kahlasin sen läpi vaikka ei ollut pakko.
      Matematiikka on ollut ehkä minun vahvin lajini läpi elämän.
      Niistä omaehtoisista matikan opinnoista oli paljon hyötyä myöhemmin.


      Nyt on yläkerrassa jo niin paljon tuuli käynyt, että hyvä kun muistan matikan voivan tarkoittaa muutakin, kuin limaista kalaa.

    • Myös sormista olen nähnyt joidenkin muistavan tai varmistavan kertotaulun. En opetellut systeemiä, kun sen sentään muistin ja muistan ulkoa. Neuvostoliitossa näin huippunopeita helmitaulun käyttäjiä. Silloin jopa normaali kassa hävisi nopeudessa niille.

      Vastottain edesmennyt Lauri Kähkönen oli matikan maikkani ja erittäin hyvä opettaja. Opiskeluaikana tarvitsimme eniten tilastomatematiikkaa ja tietokoneella aineistoja pyöritettiin. Tosin paljon kömpelömmillä ohjelmilla kuin nykyisin. Suurin osa opiskellusta jäi täysin hyödyntämättömäksi koulun jälkeen, mutta tulipahan nekin kahlattua läpi.

      • humanistin

        Minä en tarvinnut humanistina mitään matematiikasta opiskeluaikoina.
        Tuota mainitsemaasi tilastomatematiikkaa nykyisin pitää ymmärtää lähes kaikissa töissä, kun kaikkea tilastoidaan ja analysoidaan. Tehdä ei tarvitse, vain ymmärtää.


      • kertoopaljon

        Voimme päätellä, että Wanhalieksalainen on teknisen alan ihminen ja Malttinen yhteiskunta- tai käyttäytymistieteilijä. Osuko kohilleen?


      • osuko.tämä

        Mutta kolmas persoona kamuttaja pysyy yhtä outona luulisin kuitenkin teknistä alaa.


      • Olen tällä palstalla joskus kertonutkin, että perheemme muutettua Lieksaan 1940-luvun lopulla kävin 50-luvulla kansakoulua Lieksassa ja oppikoulua 50- ja 60-luvulla Lieksassa ja Joensuussa. Lukion ja armeijan jälkeen paneuduin korkeakouluopintoihin tekniikan alalla. Suurimman osan työurastani palvelin suuressa kansainvälisessä yhtiössä kotimaassa ja ulkomailla. Olen ollut jo pitkään vanhuuseläkkeellä ja asustellut Lieksassa.


      • RollsRoyce
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Olen tällä palstalla joskus kertonutkin, että perheemme muutettua Lieksaan 1940-luvun lopulla kävin 50-luvulla kansakoulua Lieksassa ja oppikoulua 50- ja 60-luvulla Lieksassa ja Joensuussa. Lukion ja armeijan jälkeen paneuduin korkeakouluopintoihin tekniikan alalla. Suurimman osan työurastani palvelin suuressa kansainvälisessä yhtiössä kotimaassa ja ulkomailla. Olen ollut jo pitkään vanhuuseläkkeellä ja asustellut Lieksassa.

        Tuntomerkit käy yksi yhteen kamuttajan kanssa ihmeellinen ssattuma vai onkohan


      • RollsRoyce kirjoitti:

        Tuntomerkit käy yksi yhteen kamuttajan kanssa ihmeellinen ssattuma vai onkohan

        Vaan kun Wanha_lieksalainen asuu Lieksassa, Kamuttaja ilmeisesti Espoossa niin eiköhän siinä ole puhe kuitenkin kahdesta eri henkilöstä.


      • RollsRoyce kirjoitti:

        Tuntomerkit käy yksi yhteen kamuttajan kanssa ihmeellinen ssattuma vai onkohan

        Jotain erojakin löytyy. Olen ymmärtänyt, että kamuttaja on syntynyt Pielisjärvellä. Minä en ole. Olen muuttanut Lieksaan "vasta" 40-luvulla. Myös joitakin muita eroja löytynee kohdasta Lieksan yhteislyseo. Kamuttaja ei ole kertomansa mukaan käynyt pitkiin aikoihin Lieksassa. Minä taas olen ollut täällä jo pitkät ajat. Yhteistä taitaa olla pitkä ja monipuolinen koulutustausta ja ulkomaat.


      • eikö-pompsahda
        RollsRoyce kirjoitti:

        Tuntomerkit käy yksi yhteen kamuttajan kanssa ihmeellinen ssattuma vai onkohan

        Pompahtelija on ottanut uuden nimimerkin. Ainaiset kirjoitusvirheet paljastavat.


      • RollsRoyce
        eikö-pompsahda kirjoitti:

        Pompahtelija on ottanut uuden nimimerkin. Ainaiset kirjoitusvirheet paljastavat.

        Turpa tukkkoonrättipää tai minä tukkoon den


      • ievan.polokka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Olen tällä palstalla joskus kertonutkin, että perheemme muutettua Lieksaan 1940-luvun lopulla kävin 50-luvulla kansakoulua Lieksassa ja oppikoulua 50- ja 60-luvulla Lieksassa ja Joensuussa. Lukion ja armeijan jälkeen paneuduin korkeakouluopintoihin tekniikan alalla. Suurimman osan työurastani palvelin suuressa kansainvälisessä yhtiössä kotimaassa ja ulkomailla. Olen ollut jo pitkään vanhuuseläkkeellä ja asustellut Lieksassa.

        Oliko siellä korkeakoulussa silloin kamuttaja luennoimassa tai ketään johon tuntomerkit kävisi


      • ievan.polokka kirjoitti:

        Oliko siellä korkeakoulussa silloin kamuttaja luennoimassa tai ketään johon tuntomerkit kävisi

        Noista ajoista on kulunut viitisenkymmentä vuotta enkä usko, että olisimme missään tuolloin tavanneet. Minulla ei ole hänestä sellaista mielikuvaa, jotta voisin hänet jotenkin yhdistää johonkin luennoitsijaan ja palstan kirjoittajaan.


    • jykerö

      Päässälasku on yksi hyödyllisimpiä päivittäisiä taitoja.
      Päissään lasku voi olla vaarallista.

    • myrkkynuolikääpiö

      Kukaan ei tunne Mustanaamiota mutta hän tuntee kaikki. Kukaan ei tiedä missä hän asuu mutta hän tietää mis e me asumme. Me emme tiedä hänestä mitään mutta hän tietää meistä kaiken. Vanhoja Egyptinkorven sananlaskuja.

      • hyvin.honattu

        Kun tuon Mustanaamio sanan paikalle vaihtaa sanan Kamuttaja niin osuu naulan kantaan.


    • maatikka

      Millää aloilla tarvii montaa matikan lajia.

    • peltonkemelä

      Näin sivullisena huvittaa miten moni aloitus muuttuu kamuttajan persoonan selvittelyksi. Kertaakaan ne ei ole johtaneet mihinkään. Vaan se tiedetään mitä hän on itse kertonut. Luulisi selviävän jotain kun ei näytä kyse olevan tavan tallaajasta.

    • Minulla on vain hämäriä muistikuvia kamuttajan omista kertomuksista poimittuina hänen varhaisista Pielisjärvi-ajoistaan.

      Kamuttaja on syntynyt Pielisjärven Jumalanjoen läheisen Leipäsuon rantamaisemissa jyrkkäseinäisen Piiroislouhen takamailla jokeen rakennetun myllyn kiven kuiskatessa hiljaa ja rattaan rupattaessa omia tarinoitaan.

      Jumalanjoen yläjuoksulla oli hyvin suuri jääkauden tuoma kivenlohkare veden ympäröimänä, uhrikivi, jonka päällä jyhkeä kamuttaja usein seisoi katsoen pitkälle tulevaisuuteen.

      Menneisyyden hämärään on jo haihtunut Jumalanjoki ja suuri kivi on kadonnut tuuhean kuusikon piiloon, mylly rapistunut virran vietäväksi ja Leipäsuo pajukoitunut läpipääsemättömäksi viidakoksi.

      On muuttunut Lieksa noista ajoista. Ei ole enää uimapaikkaa Parreen niemessä eikä kuohu Lieksanjoki vapaana Koverokoskessa. Piiroislouhi tunneleineen ja aarteineen on ja peitetty ylikulkevan tien alle.

      Kamuttaja on pysynyt kuitenkin koko ikänsä aitona kamuttajana kierrellen aika ajoin maailman turkuja Syvästä Etelästä käsin.

      En lähde enempää paljastamaan kamuttajan arvoituksellista persoonaa. Jokainen tehköön yllä olevista yksityiskohdista omat päätelmänsä.

      Toivotan kamuttajalle kivutonta talviaikaa, joka kalenterin mukaan on jo alkanut kellon viisareita pyöritellen.

      • Todella loistavaa, ja tyylillä kirjoitettu.
        Sinusta paljastuu aivan uusia piirteitä.

        Sinusta löytyy todella mahtavaa humoristista asiakirjoittajan kykyä.
        En voinut olla nauramatta lukiessani juttuasi.
        Osasit hienosti yhdistellä kertomuksistani kohtia, ja näkyy, että olet seurannut kauemmin juttujani.
        Muistikin näkyy pelaavan.

        Muistit Jumalanjoen, siellä olevan uhrikiven, Leipäsuon ja vanhan myllyn vanhoista kirjoituksistani.
        Ne oli silloin vielä käytössä, kun synnyin Piiroislouhen kätköissä Isonvihan aikoihin.

        Nyt eikun vanhoja kirjoja selaamaan, niin nimeni löytyy.


      • RollsRoyce

        Tityydti parhaat kehut saa itseltäni . Oliko peltiruuvi autonrekaassa nannaa


      • Laitetaanpas nyt tänne väli viihteeksi, jos joltakin "hissanopelta" on ohi huiskahtanut seuraava syyskuun alkupuolella ollut mukava HELPPO:

        http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001256103.html

        Kannattaisi Jumalanjoella kanoottinsa kyydissä sen verran meloa, ettei aivan virran vietäväksi joutuisi!


    • Arvostan näitä uudentyyppisiä aloituksia niin paljon, että osallistuttava näihin on, vaikka en matikkanero olekaan.

      Niin mukavaa, kuin olisikin jatkaa vielä hieman aloituksen vierestä, niin palataan hetkeksi aloituksen aiheeseen.

      "Jos matematiikka on leikkiä, ei ole ihmisten mitään syytä harrastaa sitä, elleivät halua" kirjoittaa Lancelot Hogben teoksessaan "Matematiikkaa kaikille". "Kuten jalkapallopeli on sekin niitä huvituksia , joita ilman elämä voi olla siedettävää. Mutta toisen käsityskannan mukaan matematiikka on suureiden kieli, ja jokaisen sivistyneen on tätä kieltä ymmärrettävä."

      Maailman vanhin tunnettu matemaatikko on Thales, joka eli n. 600 eKr., eräs Kreikan seitsemästä viisaasta. Hänen seuraajansa Pythagoras (n. 570-500 eKr.) luennoi kuvioista ja luvuista suurelle ja kiitolliselle kuulijakunnalle.

      Jos näet edessäsi luvun 123, osaat heti sanoa, että se on satakaksikymmentäkolme. Mutta jos numeroita on luvussa parikymmentä ja enemmänkin, tuottaa lukeminen jo vaikeuksia. Tässä on eräs suuri luku. Mitenkähän se on luettava?

      123456.789098.765432.101234.567890.987654.321012.345678.909876.543210.123456.789098.765432.101234.567890.987654.321012.345678.909876.543210.123456.

      Lukemalla/kirjoittamalla vastaus on aika hävyttömän pitkä. Mikäli kukaan ei tähän pysty tai viitseliäisyys loppuu kesken, lupaan yrittää vastata siihen sitten itse; viimeistään ensi viikonloppuna. Kohteliasta olisi myös sitten mainita ja linkittää apuna käytetyt lähteet, jos sen onnistuu tänne laittamaan niin kuin se luetaan;)
      Useimmat kyllä tähän varmaankin pystyisivät, mutta kirjoittaminen vaatii hieman viitseliäisyyttä ja sormien hyppelyä aivovoimistelun kera näppäimistöllään;).

      Mahtaville kirjoittelijoille todellakin vilpitöntä hyvää talviaikaa!

      • Luku ei kerro minulle yhtään mitään, mutta olet maininnut palstalla, että olet touhunnut ja varmaan touhuat edelleenkin tietokoneiden parissa. Tästä päätellen arvaan, että lukusarja liittyy tietokonemaailman johonkin alueeseen.

        Veikkaan, että touhuistasi johtuen kyseessä on jokin tietokoneohjelmoinnin koodipätkä olettaen, että ohjelmoinnissa käytetään muitakin merkkejä kuin nollaa ja ykköstä.

        Kysymyksesi on paljon vaikeampi kuin murresanojen ratkominen. Yrittänyttä ei laiteta. Ohjelmoinnista en tiedä yhtään mitään, mutta kantalukujärjestelmiä käsiteltiin matematiikan yhteydessä opiskeluaikaan, vaikka tietokoneita ei ollut käytettävissä kuten nyt.

        Varmaan palstan nuoremmat jäsenet pystyvät kertomaan kysymykseesi oikean vastauksen.


    • RollsRoyce

      Kuka vaan osaa latoa numeroita peräkän vaikka ku paljon. Ei se osita matemätikan taitaa vaan jotain outoja

      • hyppää.pois.hyppää.pois

        Kas, pomppijahan se siihen pomppas.


    • ojalan.isäntä

      Yksi jotuvampia aloituksia mitä ikinä on ollu

      • kaupungin-asukas

        Toivottavasti Ojalassa ei ole muita pöljiä kuin sinä. Häpäiset kuitenkin koko paikkakunnan maineen.


      • Ei ole Ojalasta hän. Ja jos olisikin, poikkeus vahvistaa säännön. Ojalasta tunnen monta fiksua ihmistä. Sen minkä heidän kanssaa olen lukuisia kertoja ollut tekemisissä, ei pahenna yhtään yhtenä "palstapieruli-isäntänä" yhtikäs mitään.

        Ojalassa 1=2, voin todistaa sen. Leikkimielisesti. Yrittäkää toisetkin?


    • Vai on minun ja Wanhanlieksalaisen tiedot yksi yhteen.

      Kerron nyt jotain yhtäläisyyksiä ja eroja, jos se helpottaa RollsRoycen salapoliisityötä.

      Yhtäläisyyksiä:
      Lieksasta kotoisin, miehiä, vanhuuseläkkeellä (ikä kuudenkympin ja kuoleman välissä), kouluja kierokoulun ja rippikoulun lisäksi pari pikakurssia lusikan ja haarukan käytöstä.


      Eroja:
      Nykyisten asuinpaikkojen väliä satoja maileja, ikäeroa enemmän kuin muutama päivä, aika eri alojen miehiä, en ole läheskään yhtä kätevä käsistäni, minun työni ei ollut niin monissa maissa kiertävää.
      Kouluja käyty eri paikkakunnilla, vain osa samalla eli Lieksassa.
      Lisäksi meillä on eri vanhemmat ja eri nimi.

    • Ojalaan ja Ojalan laskuoppiin leikillä mielin palaan nyt.
      Todistettava oli siis seuraavaa: 1=2.

      a=x
      ax=x²
      ax-a²=x²-a²
      a(x-a)=(x a) (x-a)
      a=x a
      a=2a
      1=2.

      MOT.

      "Loppu hyvin kaikki hyvin". Siinä vasta mielestäni toteamus jota pitäisi tarkastella tarkemmin. Ensin olisi syytä tuntea alku paremmin. Sitten vasta lopun kimppuun mennään edes pohdiskelun tasolla.

      Olette kaikki niin toki, inhimillisen ihmisiä, osa ihmisiksenne. Osa vietyjä jo alun perin pinta ja merkkimerkittyjen merkityksen tunkioille. Ei kaikki, ei edes historia ole totta. Aivomme ovat sitä varten, että ajattelisivat. Suodatinkin terve olisi suotavaa suodattimena omata.

      Tapakulttuuriinkin olisi toivottavaa, että useampien aivot olisivat kohteliaampia kirjoittelunsa tuotoksissaan. Minun lähtökohtani oli aikoinaan edelleen nolla.

      Etenimme tähän hetkeen. Kuinka? Saat elää aikasi. Käytä se niin kuin tahtisi tahtoisit tahtovan! Tahdit on sitten muuta kun ajallamme on tila tai ymmärrys oleva. Yksilölle aika ja ymmärrys on oleva vain elonsa ajan.

      https://www.youtube.com/watch?v=7ESV9692XFo

    • Matematiikan harrastus ehkäisee altsinheimerin ukkelin vierailua.
      Yhteen aikaan harrastin lenkeillä ajankuluksi kolmenumeroisten lukujen kertolaskua keskenään, joskus tein sitä myös nelinumeroisillakin, mutta se oli aika vaikeaa.

      • nomikäänsheriffi

        Niinpä. Viikko on nyt, kuten sanotaan, puolessa välissä keskeistä, miten tahtoo kukin aikaansa käsitellä.

        Hieman arvelen jo tekojani uhoisin ja lupauksiani, miten pitkähkön numerosarjan kanssa mahdankaan selviytyä urakasta tuosta kuiville märästä letostani. No aikammehan sen sitten näyttää.


      • Nyt nukkumaan, että jaksaa sitten taas huomenna syödä;)


      • matematiikan.maisteri

        Keksi lisää valheita kamutja ei ole maailmanlaajuisesti synnytyt ihmistä joka pystyy päässä kertomaan miten lukuja joissa on kolme numeroa


      • matematiikan.maisteri kirjoitti:

        Keksi lisää valheita kamutja ei ole maailmanlaajuisesti synnytyt ihmistä joka pystyy päässä kertomaan miten lukuja joissa on kolme numeroa

        Voi niitä on ihmisiä jotka laskee vieläkin suurempia lukuja päässään.
        Tutkihan matematiikan historiaa, niin siellä on melkoisia neroja.

        Nykyään tyydyn päässäni kertomaan keskenään enää kaksinumeroisia lukuja.


    • pelle.tyyppi

      nomikään kyllä kyselee numeroita mutta ei vain vastaa

    • Vielähän tässä on aikaa viikonloppuun. Tänään oli tosiaan yhtä kiireinen päivä kuin wanhalla. Noin pitkän numerosarjan kanssa on oltava tarkkana, joten parasta mennä kohta nukkumaan, että on sitten skarppina kun alkaa tuon lausumiseen ryhtyä.

    • kaksipäinen

      Kyllä me matemaattiset ihmiset laskemme jopa viisinumeroisia lukuja päissämme.

    • einiiniin

      Nomikään ei kerro kysyt vaan vaikka et isekkään ymmärrä

      • No kyllä kerron ja yritän ainakin. Ryhdyn miettimään taktiikkaa, miten olisi parasta tämä kirjoittaa tänne. Miljoona on useimmille tuttu, kyllä siitä sitten on hieman haastellista soveltaa suurempaan. Kuuden sarjoissa on vain edettävä toistaen tiettyä kaavaa jne...

        PS. Kovin päissään ei tietty kannata olla, ettei homma mene aivan sekaisin;)


    • Voi hyvänen sentään, olen menossa kolmanneksen osassa; ja metsästäjien, optikkojen, matemaatikkojen, ja kaikkien työntekijöiden ymmärtäjänä oli nyt muitakin syitä korkata Saksasta tuomani litran Jägermeister. Odotelkaa rauhassa.

      Väliviihteeksi kultapossuille ajananto/säästökysymys. TOSIHELPPO.

      Kolmessa säästöporsaassa, ensimmäinen, toinen, ja kolmas. Ensimmäisessä on 10 euroa. Toisessa 15 euroa, ja kolmannessa 20 euroa. Kaikki kolme on kuitenkin merkitty väärällä euromäärällä.
      Olet menossa karkkiostoksille ja avaat toisen possun. Siellä onkin yllättäen 20 euroa. Miten possut olisivat olleet oikein merkittyjä euromääriltään?

      PS. On muuten aika vaikeaa kirjoittaa, vaikka ymmärtäisikin, mistä on kysymys;)

      • Onhan sitä yritettävä. Merkinnät olisivat olleet 15 euroa, 20 euroa ja 10 euroa. Yrittänyttä ei laiteta.


      • ;) Hyvin vastattu.


    • Pitkän sarjan kysymykseeni meni kyllä yllättävän paljon aikaa ja vaivaakin. Oli tunne kuin olisin laatinut tehtävää toiselle osapuolelle. Hyvä puoli se, että saatte nyt luettavaksenne sen, minkä kirjoitin ja mietin ajatukseni kanssa rehellisesti opiksi teille suuresta numerosarjasta.

      Vertailkaa vastaustani siihen olevaan pitkään numerosarjaan.

      Tässä vastaukseni:

      satakaksikymmentäkolmetuhattaneljäsataaviisikymmentäkuusi VIGINTILJOONAA seitsemänsataakandeksankymmentäyhdeksäntuhattayhdeksänkymmentäkahdeksan UNDEVIGINTILJOONAA seitsemänsataakuusikymmentäviisituhattaneljäsataakolmekymmentäkaksi DUODEVIGINTILJOONAA satayksituhattakaksisataakolmekymmentäneljä SEPTENDEKILJOONAA viisisataakuusikymmentäseitsemäntuhattakahdeksansataayhdeksänkymmentä SEDEKILJOONAA yhdeksänsataakahdeksankymmentäseitsemäntuhattakuusisataaviisikymmentäneljä KVINDEKILJOONAA kolmesataakaksikymmentäyksituhattakaksitoista KVATTUORDEKILJOONAA kolmesataaneljäkymmentäviisituhattakuusisataaseitsemänkymmentäkahdeksan TREDEKILJOONAA yhdeksänsataayhdeksäntuhattakahdeksansataaseitsemänkymmentäkuusi DUODEKILJOONAA viisisataaneljäkymmentäkolmetuhattakaksisataakymmenen UNDEKILJOONAA satakaksikymmentäkolmetuhattaneljäsataaviisikymmentäkuusi DEKILJOONAA seitsemänsataakahdeksankymmentäyhdeksäntuhattayhdeksänkymmentäkahdeksan NOVILJOONAA seitsemänsataakuusikymmentäviisituhattaneljäsataakolmekymmentäkaksi OKTILJOONAA satayksituhattakaksisataakolmekymmentäneljä SEPTILJOONAA viisisataakuusikymmentäseitsemäntuhattakahdeksansataayhdeksänkymmentä SEKSTILJOONAA yhdeksänsataakahdeksankymmentäseitsemäntuhattakuusisataaviisikymmentäneljä KVINTILJOONAA kolmesataakaksikymmentäyksituhattakaksitoista KVADRILJOONAA kolmesataaneljäkymmentäviisituhattakuusisataaseitsemänkymmentäkahdeksan TRILJOONAA yhdeksänsataayhdeksäntuhattakahdeksansataaseitsemänkymmentäkuusi
      BILJOONAA viisisataaneljäkymmentäkolmetuhattakaksisataakymmenen MILJOONAA satakaksikymmentäkolmetuhattaneljäsataaviisikymmentäkuusi.

      Ja toki. Korjatkaa virheet. Kiiitos.
      :)


      • Pistänpä omani tähän: miten korkea pino on miljardi €uroa sileinä satasen seteleinä ja paljonko se painaa?


      • Pisteet harhauttivat minut täysin hakoteille jo alkumetreillä.


      • rotestimökinpoika kirjoitti:

        Pistänpä omani tähän: miten korkea pino on miljardi €uroa sileinä satasen seteleinä ja paljonko se painaa?

        Pikaisesti aamutuimaan laskettuna:
        eurosetelien paksuus on 0,1 – 0,14 mm kohokuvioista ja -kirjaimista johtuen. Oletetaan, että setelin tasainen paksuus on 0,1 mm, on 1000 000 000 eurossa 10 000 000 kappaletta sadan euron seteleitä. Tällöin setelipinon korkeus on 10 000 000 x 0,1 mm = 1000 000 mm = 1000 m (1 km).
        Yhden sadan euron setelin paino on noin yhden gramman luokkaa, jolloin setelitornin painoksi tulee kymmenen tonnia (10 000 kg).


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Pikaisesti aamutuimaan laskettuna:
        eurosetelien paksuus on 0,1 – 0,14 mm kohokuvioista ja -kirjaimista johtuen. Oletetaan, että setelin tasainen paksuus on 0,1 mm, on 1000 000 000 eurossa 10 000 000 kappaletta sadan euron seteleitä. Tällöin setelipinon korkeus on 10 000 000 x 0,1 mm = 1000 000 mm = 1000 m (1 km).
        Yhden sadan euron setelin paino on noin yhden gramman luokkaa, jolloin setelitornin painoksi tulee kymmenen tonnia (10 000 kg).

        Pitää aika tarkalleen paikkansa. Mittasin markka-aikaan satasen seteleitä ja mikrometrillä mitattuna paksuudeksi tulee aika tarkkaan 0,10 mm. Paino tarkalla vaakalla katsottuna 0,8g/kpl. Joten miljoona olisi noin metrin pinkka ja paino 8 kg. Miljardi onkin huikea summa, kilometrin korkuinen pinkka eikä tavallinen auton peräkärry kestäisi alla. Euron satasia en ole mitannut, mutta oletan lukujen olevan lähellä toisiaan.


      • rotestimökinpoika kirjoitti:

        Pitää aika tarkalleen paikkansa. Mittasin markka-aikaan satasen seteleitä ja mikrometrillä mitattuna paksuudeksi tulee aika tarkkaan 0,10 mm. Paino tarkalla vaakalla katsottuna 0,8g/kpl. Joten miljoona olisi noin metrin pinkka ja paino 8 kg. Miljardi onkin huikea summa, kilometrin korkuinen pinkka eikä tavallinen auton peräkärry kestäisi alla. Euron satasia en ole mitannut, mutta oletan lukujen olevan lähellä toisiaan.

        Tarkistin setelipaperin neliöpainon ja mittasin satasen pinta-alan ja sain setelin painoksi hieman alle 1 grammaa eli 0,83 g. Samoissa lukemissa ollaan.


    • Olette ja olet selvästi huumoria ja rillumaa liki.

      Pino on pianosta kaukana ja liki. Rotestissa kanssani se on hyvä. On kernaan hyvä. Ilman sanoja, ilman matikkaa, kera sen myös. Muut omissamme samoin sanoin.

      Riippuville, heikolle silloille, ei kultaharkkojen kera kannata käydä.

      Tiistain vaalien vaakien kautta käymme yhdessä ain.

      https://www.youtube.com/watch?v=0eI1L2bXZAM

      Kulminaatiopiste on toivottavasti hyvä, elomme kanssa.

      "Sinun putki" tarjoaa minulle nyt uuden aamun putken:
      https://www.youtube.com/watch?v=Qn5kWu_lwvE

      No. Kaikille hyvää ihmettä, ymmärrystä, elon kurveissa.

      Hyvissä elon merkeissä kaikille.

      Korkeutta, painoa, toki pohdiskelen;)

      Eikö sanallista riistaa nyt missään näy??

    • Talvestamme tulee. Keskinkertainen.

    • miljardi.oikea

      Pieni virhe oli ja korjaan sen jos sallit Nomikään.... Ei ole biljoona vaan miljardi.

    • pikkumatikka

      Miljardia minäkin jäin kaipaamaan muutenkin vähän ihmettelen. Eikös nimitys muutu aina kun kasvaa tuhannella?

    • perustietoa

      Kyllä suhdeluku on tuhat koko ajan ylöspäin mentäessä eikä miljoona.

    • väkän.oikaisua

      Tarkistin koulun matikankirjasta että miljardi on tuhat miljoonaa ei miljoona miljoonaa.

    • Ettei homma menisi liian helpoksi, Suomen miljardi on Amerikassa billion eli biljoona, Suomen biljoona on Amerikassa trillion eli triljoona ja Suomen triljoona on Amerikassa quintillion eli kvintiljoona.

    • yyyuuu

      Nomikään oli sitten hieman väärässä oli kyse eurooppalaisten tavalla lasketuista kun ei olla Amerikassa. Suhdeluku on silti tuhat ei miljoona joten se on väärin.

    • poju.on.ihan.pihalla

      Nomikään joi harmissaan pään täyteen ku paljastui täys tietämättömyys samanlainen tumpelo oli jo koulussa.

    • efu

      Sefu hävisi plta kun tuntenuna lukuja

    • Saisit sinäkin "efu" hävitä..

    • kööhänäsyntynynnä

      Voi halavattu! Ne matuko ne on sinne Lieksaan tuommosen rahamiärän tuoneet vai mittailettako työ vasta etukätteen jotta tiijättä miten iso makasiini rahoillennu pittää luatia.

      • Ei kovin iso miljardille €urolle satasen seteleinä sopivasti niputettuna, n. 2,2m kanttiinsa oleva kuutio. Vaan jos alettaisi laskemaan seteleitä niin että sekunnissa aina liipaiseisi yhden nipun päältä niin aikaa menisi nelisen kuukautta syömättä nukkumatta. Ja varmaan korvollinen vettä missä kastella peukaloa välillä.


    • Minä en kadonnut, en hävinnyt mihinkään. Jos on virhe sen myönnän. Kestän kantaa suurempia, suitsien suorempia, ja parempiakin taakkoja kuin jotkut ison, suuren numeron takaiset tarkoittelevat lystit;)

      Lystikästä oli kyllä kirjoitella tuota. Jos väärin meni niin ottakaa opiksenne, niin minäkin.

      Yksin tuskin olen henkilötasolla, jolla osaa itselleen nauraa, katsoa hymyillen peiliin omasta tahdostaan.

    • on.lapsellista

      Yhdestä pikku virheestä tuollainen mekkala Hävetkää.

    • Suuren työn olet tehnyt kirjoittaessasi numerosarjan ja kuinka se luetaan.

      Suurien lukujen sarjassa poikkeuksena on MILJARDI, joka on ikään kuin ylimääräinen ja sarjaan kuulumaton. Se ei kuulu sarjaan sen takia, koska MILJOONAN jälkeen tuleva MILJARDI on vain TUHAT MILJOONAA, kun seuraavat suuret luvut kasvavat miljoonakertaiseksi, eli nollien määrä lisääntyy kuudella mentäessä seuraavaan suureen lukuun.

      Toisin sanoen esimerkiksi TRILJOONA on miljoona BILJOONAA. KVADRILJOONA on miljoona TRILJOONAA jne. Nollia tulee aina kuusi lisää eikä suinkaan kolme. Esitettynä kymmenen potensseina, eksponentti kasvaa AINA kuudella mentäessä seuraavaan lukuun.

      Täällä väitettiin, että ”suhdeluku on tuhat koko ajan ylöspäin mentäessä eikä miljoona”. Kyllä suhdeluku on aina MILJOONA. Vain MILJARDI on poikkeus eikä se kuulu suurten lukujen sarjaan.

    • tosi.outo..juttu

      Sitten peruskoulun matematiikan kirjat opettaa väärin. Kuinka se on voinut päästä läpi ja saanut hyväksynnän?

      • Peruskoulussa opetettiin vain pieniä lukuja kuten yksi, kymmenen, sata, tuhat jne. Sitten tullaan MILJOONAAN, joka on miljoona ykköstä, BILJOONAAN, joka on miljoona miljoonaa, TRILJOONA, joka on miljoona biljoonaa jne.

        MILJARDI on varmaankin tarvittu lisälukuna miljoonan ja biljoonan välissä esimerkiksi rahasummien ymmärrettävyyden takia. MILJARDI on poikkeus suurten lukujen sarjassa.


    • ei.fossiili

      Ehkä sinun aikaan on ollut niin nyt on eri aika.

      • Jo hieman ennen minun syntymääni, eli 1600-luvulla luvut on ryhmitelty kuuden ryhmiin ja ryhmittely on edelleenkin sama. Hyvin suuria lukuja on tullut myöhemmin lisää. Tuskinpa kellään on intoa lähteä muuttamaan tuota monta sataa vuotta vanhaa järjestelmää.

        • miljoona (6 nollaa)
        (• miljardi (9 nollaa) POIKKEUS)
        • biljoona (12 nollaa)
        • triljoona (18 nollaa)
        • kvadriljoona (24 nollaa)
        • kvintiljoona (30 nollaa)
        • sekstiljoona (36 nollaa)
        • septiljoona (42 nollaa)
        • oktiljoona (48 nollaa)
        • noviljoona (54 nollaa)
        • dekiljoona (60 nollaa)
        jne.

        En usko, että jokin suomalainen matematiikan kirja olisi poikennut järjestelmästä.


    • peltiruuvi

      Jäikö peruskoulu kesken

      • Tuskin peruskoulussa suuria lukuja on käytetty tai edes mainittu. Eikä niitä tarvita käytännössä kovinkaan monella tieteenalalla. On hyvin vaikeaa käsittää lukua, jossa on vaikkapa ykkösen perässä 48 nollaa.

        Miljardin euron verran sadan seuron seteleitä on vielä ymmärrettävissä, koska sellainen nippu painaa noin 8300 kiloa.


      • Keneltä lienee peruskoulu jäänyt kesken?

        Minä en ole sellaista koulua koskaan aloittanutkaan. Peruskoulujärjestelmä rantautui Lieksaan vuonna 1973. Sitä ennen käytiin kansakoulua kahdeksan vuotta. Älynlahjojen ja kansakoulun opettajan arvioinnin mukaisesti sekä vanhempien rahavarojen salliessa pyrittiin neljänneltä tai viidenneltä luokalta oppikouluun. Kaksipäiväisten kokeiden yhteispistemäärä ratkaisi oppikouluun pääsyn. Kansakoulun suorittamisen jälkeen oli mahdollista pyrkiä ammattikouluun.

        Oppikoulua kesti joko keskikoulun verran viisi luokkaa tai lukio mukaan luettuna kaikkiaan kahdeksan vuotta. Näiden ”portaiden” jälkeen pääsi vasta opiskelemaan ammattiin. Opiskelua saattoi kestää kolmesta kymmeneenkin vuoteen loppututkinnot mukaan luettuina. Työelämä sisältää myös jatkuvaa opiskelua ja tietojen päivittämistä.

        On aina hyvä pitää mielessä, että OPISKELU KANNATTAA AINA!


    • peltiruuvi

      Sitten ei tarvii ihmetellä tietämättöömuuttsa pelkkä kansakoulussa peruskoulu opettaa sen sinun keskikoulusikkin asiat

      • jäikö-leikkikoulukin

        Pomppijako se taas täällä pomppii ja kirjoitusvirheilee. Taisi pomppijalta jäädä esikoulukin kesken.


    • Niin peruskoulu tuli asteittain Suomeen, alkaen etelästä.

      • muistelua

        Muistelen peruskoulun alkaneen nimenomaan pohjoisesta 1972


      • Pohjoisesta alkoi ja viimeisenä tuli pääkaupunkiseutu peruskoulun piiriin.


    • maija.matikka
      • pysytään-asiassa

        Tuo BILJARDItaulukko on tehty huumorilla eikä se tietenkään ole missään käytössä. Pysytellään vaan virallisessa taulukossa. Kaikki tuntevat pelin nimeltä biljardi.


      • hauskoja.ovat.biljardit

        Jokainen voi keksiä suurille luvuille vaikka minkälaisia nimiä. Roope Ankalla lienee käytössä omanlaisensa tsiljardit.


    • maija.matikka

      Onko Wikipedian tiedot sitten väärin luehan koko juttu viisastelija.

    • matikka.on.jännää

      Useimmat englanninkieliset maat käyttävät lyhyttä asteikkoa:
      AustraliaEtelä-AfrikkaIrlantiIso-Britannia - pitkä asteikko vielä käytössä joissakin yhteyksissäJamaikaKanada (Englannin kielessä)Uusi-Seelanti Yhdysvallat.
      Näin se vaan menee eikä niin kuin täällä väitetään. Ei suhdeluku 6 ole mikään koko maailman standardi. Turha sitä on inttää ei se inttämällä muutu.

      • maailma-muuttuu

        Noissa mainituissa takapajuissa maissa käytetään vielä ikivanhoja mittayksiköitäkin, joista sivistynyt maailma on luopunut jo 35 vuotta sitten. Noissa kehitysmaissa pilkahtelevat vielä paunat, unssin, tuumat, jalat, gallonat, jaardit ja muut kummajaiset. Varmaan sieltä löytyy noita omatekoisia nimiä myös suurille luvuille. Parempi pysyä kehityksessä mukana eikä haikailla enää ikivanhojen asioiden perään.

        Wikipedian tietoihin ei pidä koskaan luottaa, vaan pitää hakea tiedot luotettavista tietolähteistä. Wikipedia on kansalaisten tekemä tietosanakirja, johon kukin voi laittaa omat mututuntumansa. Suuri osa tiedoista on huuhaa-henkilöiden kyhäelmiä, joita kukin voi muokata mieleisekseen.


      • kirjastoon.mars
        maailma-muuttuu kirjoitti:

        Noissa mainituissa takapajuissa maissa käytetään vielä ikivanhoja mittayksiköitäkin, joista sivistynyt maailma on luopunut jo 35 vuotta sitten. Noissa kehitysmaissa pilkahtelevat vielä paunat, unssin, tuumat, jalat, gallonat, jaardit ja muut kummajaiset. Varmaan sieltä löytyy noita omatekoisia nimiä myös suurille luvuille. Parempi pysyä kehityksessä mukana eikä haikailla enää ikivanhojen asioiden perään.

        Wikipedian tietoihin ei pidä koskaan luottaa, vaan pitää hakea tiedot luotettavista tietolähteistä. Wikipedia on kansalaisten tekemä tietosanakirja, johon kukin voi laittaa omat mututuntumansa. Suuri osa tiedoista on huuhaa-henkilöiden kyhäelmiä, joita kukin voi muokata mieleisekseen.

        Wikipediaan ei kannata ainakaan luottaa. Minä en luota siihen enää koskaan.

        http://opeblogi.blogspot.fi/2014/10/voiko-wikipediaa-kayttaa-opiskelussa.html


    • Opiskelin.Englannissa

      Vai on Englanti, Kanada, USA, Uusi-Seelanti kehitysmaita. Kumma kun niissä on maailmankuulut Yliopistot, ja kulkevat edellä joka tieteenlajissa Nobeleita myöten. Kyllä tuossa asiassa on Wikipedia oikeassa, jos väität muuta niin laita luotettava linkki jossa kerrotaan toisin. Koska olet niin varma voit tietenkin laittaa linkin jonkun noiden maiden Yliopistojen sivuille jossa käytetään pitkää asteikkoa, eikä lyhyttä.

    • nomikäänsheriffi

      Luvut ja matematiikan koukerot näyttävätkin vielä mukavasti kiinnostavan.
      Enpä nyt uskalla pahemmin inttää viisaampiani vastaan pitkää tai lyhyttä oikeaksi. Itse luin aikoinaan pitkän lukiossa.

      Luvuille on ollut tapana antaa erityisiä merkityksiä. Toiset ovat onnen lukuja toiset taas epäonnen sellaisia. Niin kuin esim. 13.

      Nyt pysyn ainoastaan pienemmissä luvuissa. Aiheuttavat nuo todella suuret hieman päänvaivaa. Toisaalta hyvä niinkin. Syntyihän tuosta keskustelua, ja virkisti noin yhden ristikon ratkaisun verran ainakin.

      Yksi on perusluku. Pythagoraan mukaan se merkitsee järkeä. Kilpailuleikeissä sanotaan eräällä murteella, että "ensmäne enkel, toinen tonkel, kolmas koponok, neljäs neitsyneul, viires villahat, kuures kultaknup, seitsemäs seipänpää, kahreksas kakijää, yhreksäs yrttitarha ja kymmenes kyläluut".

      Kaksi edusti Pythagoraan mukaan mielipidettä. Kaksi on silmää, korvaa, kättä ja jalkaa ihmisellä, kaksi pyörää polkupyörässä, kaksi raidetta rautatiellä; tuhannesta lapsesta on 12 kaksoset. "Kaksi päätä makkarassa, toinen pää ja toinen pää. "

      Kolme taas edusti jo aikoinaan pyhää kolminaisuutta (usko, toivo ja rakkaus). Kolme oli tietäjää itäiseltä maalta: Melchior, Kaspar ja Balthasar. "Tres faciunt collegium" on latinalainen sananparsi, kolme muodostaa jo kokouksen.

      Luvuista, muistakin ja niiden merkityksistä on siis monia tarinoita, luvusta seitsemän varsinkin;) Siitä luvusta voisi varmaan kirjoittaa sivutolkulla.
      John Ruskin sanoo eräässä kirjoitelmassaan, että kaikki mestariteokset ovat syntyneet sielun "seitsemän soihdun" innoituksesta.
      Aleksis Kivi taas sanoo: "Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa."
      Seitsemän kuoleman syntiä jne.

      Ja kuluvan viikon ratoksi pohdiskeltavaa. (Voi olla, että tästäkin seuraa mielenkiintoinen väittely, tai sitten ei);)

      Kysymys kuuluu: Kaksi henkilöä syntyi samana päivänä ja molemmat kuolivat 50-vuotispäivänään. Siitä huolimatta toinen eli 100 päivää kauemmin kuin toinen. Kuinka se on selitettävissä?

      Lainauksia teoksesta:
      Antero Vipunen, toimittanut Yrjö Karilas. (Neljäs painos) https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Vipunen

    • Opiskelin.Englannissa

      Tässä lukujen englanninkieliset nimet jotka ovat viralliset, Katso kuinka nollat lisääntyy kolmella, ei kuudella. Jos aiot opiskella matematiikkaa maailman huippuyliopistoissa niin näitä siellä käytetään ei suomalaisia termejä.
      Englannin kielen numeroiden/lukujen ja järjestyslukujen taulukko

      Suurten kardinaalilukujen nimet. Numeron 10 jälkeen on nollien määrä.
      Ei pidä leimata Suomessa opittua maailman ainoaksi ja nykyaikaisimmaksi. Näin opetetaan kaikissa Englannin Yliopistoissa. Yrittäkää ymmärtää, että on kaksi eri järjestelmää eikä suomessa käytetty olekaan se ainoa oikea.

      10 9 one billion (nykyaikainen),
      one milliard (vanhahtava)

      10 12 one trillion (nykyaikainen),

      10 15 one quadrillion

      10 18 one quintillion (nykyaikainen),

      10 21 one sextillion 10 24 one septillion (nykyaikainen),

      10 27 one octillion

      10 30 one nonillion (nykyaikainen),

      10 33 one decillion

      10 36 one undecillion (nykyaikainen),

      10 39 one duodecillion

      10 42 one tredecillion (nykyaikainen),

      10 45 one quattuordecillion

      10 48 one quindecillion (nykyaikainen),

      10 51 one sexdecillion

      10 54 one septendecillion (nykyaikainen),

      10 57 one octodecillion

      10 60 one novemdecillion (nykyaikainen),

      10 63 one vigintillion

      1066 one unvigintillion (nykyaikainen),

      10 69 one duovigintillion one duovigintillionth
      10 72 one trevigintilli

      • Otan osaa, että olet joutunut opiskelemaan Englannissa. Maa pyrkii kynsin hampain pysymään keskiaikaisissa tiedoissaan ja olettamuksissaan. Onneksi se on irtautumasta kehityksen jarruna EU:sta. Onhan tietenkin yleistietouden kannalta hyvät tietää Englannin mittayksiköt ja muut vanhoilliset tavat, vaikka niitä ei sivistyneissä valtiossa enää käytettäkään. Pitäkööt englantilaiset omat nimensä suurille luvuille.

        Heillä voi mennäkin vielä muutama vuosisata omaksua nykyaikaiset ja muualla maailmassa jo pitkään olleet järjestelmät. Suotakoon se heille muiden kummallisuuksien kanssa.

        En ole onneksi opiskellut Englannissa, mutta usein siellä vierailleena olen havainnut vanhoilliset tavat ja muinaiset laitteet niin hotelleissa kuin kulkuneuvoissa ruokakulttuurista puhumattakaan. Siellä tapaa historian havinaa - aivan kuin siirtyisi sata vuotta ajassa taaksepäin.

        Turha on noita ikivanhoja ja käytöstä poistettuja taulukoita tänne enää wikipedista kopioda näytille. Ovathan ne kyllä humoristisia, mutta silti.


    • On täällä todella viitseliäitä kirjoittajia.
      Jostain syystä ei kone oikein toimi.
      Tähänkin meni lähes 10 min aikaa joten en ota nyt enempää kantaa.

      • Hyvä kamuttaja. Muistaakseni olet aiemminkin maininnut tietokoneesi hitaudesta ja liian pitkistä ketjuista.
        Ikääntyvälle ihmiselle tulee luontaisesti hapsiinsa harmautta ja tietynlaista komeuttakin. Siitä ei liene harmia.

        Iäkäs tietokone sitä vastoin aiheuttaa meille nuoremmillekin ns. harmaita hiuksia hitaudellaan. Siksi suosittelenkin vilpittömin mielin konekantasi uusimista. Olet ahkera kirjoittelemaan ja aktiivinen osallistuja varmaan monessa muussakin vielä. Helpottaisi kummasti työskentelyäsi se nykyaikaisempi, uudempi kone.


    • Wanha_oululainen

      Ammattikoulussa meille opetettiin neliöjuuren laskeminen kynällä ja paperilla. Tekussa sitä ei opetettu. Olen ihmetellyt, miksi ei opetettu.

      • Neliönjuuren laskeminen päässä ja kynällä ja paperilla rassaa sopivasti aivonystyröitä. Neliöistä puheenollen: koko maapallon väestö sopisi Laatokan järven jäälle ja jokaiselle jäisi n. 2,2 neliömetriä tilaa. (n. 1,5x1,5m).


    • turpeisenmuija

      Niin vaan kantasko se jiä semmosen joukon? En usko.

      • En minä epäile jään kestävyyttä, eihän siinä tulisi kuin keskimäärin vajaa 40 kiloa neliömetriä kohti. Koko porukan paimentaminen paikalle olisi suurempi homma. Joku kuuman paikan elävä paleltuisi jo matkalle.................................


    • miettikääs.vähän

      Englannin yliopistojen mollaus osoittaa vain suurta tyhmyyttä. Kummassa on useita maailman huippu yliopistoja Suomessa vai Englannissa entä USA. Näissä on käytössä lyhyt järjestelmä.

      • totuuttakin.mukaan

        USA:n koulujärjestelmä on täysin mätä. Amerikkalaislapset eivät osaa lukea, kirjoittaa tai laskea. Maantietoa ei opeteta ollenkaan. Amerikkalaiset eivät tiedä missä Suomi sijaitsee tai mikä Suomi on.

        Heikoimmissa High Schooleissa yli puolet oppilaista ei käy koulua loppuun.

        Joissakin kouluissa opettaminen on sivuosassa, koska opettajien aika kuluu vartijan roolissa väkivaltaisuuksien takia.

        Ennen toista maailmansotaa Eurooppa oli saanut 109 Nobelia ja Yhdysvallat vain 13.

        Vuoden 1950 jälkeen Amerikka on kerännyt siirtolaisten ansiosta puolet kaikista Nobel-palkinnoista. Siirtolaisuus on nimittäin tuonut Amerikkaan ahkeria työntekijöitä ja monipuolisia lahjakkuuksia. Älykkäät siirtolaiset ovat saaneet Nobelit Amerikassa.


      • paikanpäällävieraillut
        totuuttakin.mukaan kirjoitti:

        USA:n koulujärjestelmä on täysin mätä. Amerikkalaislapset eivät osaa lukea, kirjoittaa tai laskea. Maantietoa ei opeteta ollenkaan. Amerikkalaiset eivät tiedä missä Suomi sijaitsee tai mikä Suomi on.

        Heikoimmissa High Schooleissa yli puolet oppilaista ei käy koulua loppuun.

        Joissakin kouluissa opettaminen on sivuosassa, koska opettajien aika kuluu vartijan roolissa väkivaltaisuuksien takia.

        Ennen toista maailmansotaa Eurooppa oli saanut 109 Nobelia ja Yhdysvallat vain 13.

        Vuoden 1950 jälkeen Amerikka on kerännyt siirtolaisten ansiosta puolet kaikista Nobel-palkinnoista. Siirtolaisuus on nimittäin tuonut Amerikkaan ahkeria työntekijöitä ja monipuolisia lahjakkuuksia. Älykkäät siirtolaiset ovat saaneet Nobelit Amerikassa.

        Tiedän, että koululaitos on todella huonossa jamassa Amerikassa. Tilanne on huonontunut vuosi vuodelta ja opettajat ovat hyvin stressaantuneita häiriköiden ja koululevottomuuksien takia. Kouluampumisista on tullut lähes "talon tapa".


    • yyyuiio

      Mitä sanoo Amerikassa opiskellut Kamuttaja.

    • sivusta-seuranneena

      Tiedän, että muutama Lieksan ensimmäisen luokan lukiolaisista on suorittanut amerikkalaisen High Schoolin loppututkinnon hyvin arvosanoin vuoden vaihto-oppilaana Amerikassa ollessaan. Vaikka tutkintoa on verrattu Suomen ylioppilastutkintoon, sen tasoinen se ei lähimainkaan ole, vaan pikemminkin korkeintaan yläasteen tasoa jos sitäkään. Amerikassa tutkinnon merkeiksi saa tuon hassun nelikulmaisen tupsulakin ja kaavun.

    • En asetu minkään lukujärjestelmän enkä koululaitoksen puolelle, mutta kaikki ei mene aina putkeen, ei ainakaan gallupeissa. Määrälliset tutkimusmenetelmät ainakin saivat juuri käydyissä vaaleissa aikamoisen "itsetuntokolauksen". Pieniä ovat taas jälleen kerran virheet meidän pohdiskeluissamme ja kiemurat muussa määrässä ja laadussa, matematiikankin suhteen.

      Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ennustuksista ja niiden hupaisista paikkansapitävyyksistä, noin 16 vuotta sitten esitetty Simpsons jakso.

      https://www.youtube.com/watch?v=gN_mjI_HswU

    • Pysytään.asiassa

      Vai menee joku jo rotuhygieniaan - Viisaat eurooppalaiset....................
      Tutkihan Nobelin saajien tausta eli rodut niin yllätyt.............Yli 90 %:lla heistä on juutalaisia. Eikös juutalaiset ole lähtöisin aivan muualta kuin Euroopasta alkujaan..............

      On se ihmeellistä vaikka jenkeillä on lyhyt kaava käytössä niin silti heillä on lähes kaikki matikan Nobelit..............Miten se Amerikan huono koulujärjestelmä liittyy matematiikkaan??????????????
      Montako maailmankuulua yliopistoa on Suomessa ja montako Englannissa tai jenkeissä??????? Turha kenenkään oli ruveta noita maita haukkumaan kun oli kyse vain siitä, että on kaksi lukujärjestelmää........
      Eikä heidän järjestelmä voi sanoa kovin huonoksi onhan briteissä ja jenkeissä paljon Suomea kehittyneempi tekniikka lähes joka alalla.



      Ketä se kirpaisi niin paljon kun ei sattunut sitä itse tietämään olevan kahta järjestelmää, ettei voi myöntää tosiasiaa??????????? Eikö sitä olisi saanut kertoa?????????????????? Eihän tässä muusta ole kyse............
      Ei tässä ole etsitty häviäjiä eikä voittajia, tuotu vain esiin miten jokin asia on muualla..............


      Koulujärjestelmän kuvailijalle kysymys, oletko ollut amerikkalaisessa tai englantilaisessa koulussa ja nähnyt itse......Ja johtuuko se kaikki tuosta lyhyestä kaavasta vai jostain muusta?????????Oliko mutua??????????

      Eikös alkuperäinen aihe olut matematiikka????????????

      • Kappas vaan. Sinussa on niin paljon potentiaalia ja energiaa, että olisitkin mielenkiintoinen tapaus saman neuvottelupöydän ääressä. Matematiikkakin voisi olla keskustelun aiheena; aistin kuitenkin, että ei lempiaiheemme;)


      • En aio lähteä ruotimaan suurten lukujen nimiä, koska en tiedä niistä muuta kuin sen mitä koulussa ja opiskellessa sivuttiin. Nimiä ei silloinkaan käsitelty, vaan luvut esitettiin laskutehtävissä kymmenen potensseina.

        Aloituksessani mainitsin päässälaskuja, laskimien hintoja ja yhden numerokikkailun. Suurten numeroiden nimet putkahtivat esiin keskustelun lomassa.

        Turvaudumme erilaisiin tietolähteisiin, mutta mistä tiedämme, mitkä tiedot ovat oikeita? Mistä tai miten erotamme oikean ja väärän? Törmäämme erilaisiin totuuksiin ja ryhdymme pohtimaan tai jopa kiistelemään oman totuutemme puolesta. Esitetyt väitteet saattavat olla ristiriidassa toistensa kanssa, mutta ne ovat tosia väittelijöiden omista näkökulmista katsottuina.

        Tietomme perustuvat edellä mainitsemiini erilaisiin tietolähteisiin ja ne ovat meidän totuuksiamme. Hyvään, antoisaan ja asialliseen keskusteluun kuuluu hyväksyä myös vastaväittelijän mielipiteet totuuksista. On hyvä muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset!


    • laskut.pieleen.USAssa

      Amerikkalaiset gallupit on varmaankin tehty lyhyen matikan ja lyhyen järjestelmän mukaan kun noin pahasti tuli laskuvirhettä. Olisi pitänyt ottaa jo käyttöön parempi ja virallinen lukujärjestelmä.

    • odotan.eläkettä

      Neuvottelut ja kehityskeskustelut on alaani vielä pari vuotta, sitten eläke ja muutto takaisin kotiseudulle.......................Kotimökki ollut myynnissä vuosia, mutta ei ostajia, joten lunastin sen tänä syksynä sisaruksilta.................Sitten vain eräilyä, metsästystä ja kalastusta.............Kaupassa käyn kerran kesässä ja toisen kerran talvella..............Olen tuo Pysytään asiassa.

    • PerusSuomalaiaset.jytkyt

      Aikaisemmin Amerikan gallupit tehtiin lyhyellä järjestelmällä ja silloin ne piti paikkansa. Tänä vuona pitkällä samalla millä Suomen eduskuntavaalien alla ja jytky tuli yllättäen niin kuin meilläkin tuli. Suomessa on jo useammassa vaalissa mennyt gallupit pieleen joten ei ole vara nauraa jenkkejä kun oma pesä haisee.

    • olen.jo.eläkkeellä

      Missä päin Lieksaa mökkisi on jos saan kysyä arvoisa Odotan.eläkettä?

    • Viisaita ja selkeästi ymmärrettäviä olivat wanhan viimeisimmät kannanotot tuossa edellä. Olen täysin samaa mieltä.

      Itse kyllä haluaisin pikkuleikilläni Wharton School of the University of Pennsylvanian lyhyenkin matematiikan oppimäärän lukea, jos se johtaisi tilipussiini neljää numeroa suurempia lukuja kuukausittain;)

      Fiddler on the Roof. Voi kunpa olisin rikas myös rahan kanssa. Rakkautta, kaikenpuolista ryhtiä ja ymmärrystähän meillä kaikilla on yllin kyllin;)

      Tähän olisin halunnut: Lasse Mårtenson, Esko Linnavallin Yhtye ‎– Rikas Mies Jos Oisin.
      Mutta eihän kaikki hyvä ole ennen taivasta tarjolla, joten tyytyminen tähän.

      https://www.youtube.com/watch?v=Y8M27xHYFIE

    • Värikäs keskustelu, paljon oli asiaa, mutta paljon asian vierestäkin.
      Yliopisto jossa aikoinaan opiskelin, ja myöhemmin myös opetin, käytti sitä lyhyttä kaavaa.
      En kylläkään opiskellut matematiikkaa, mutta opinnoissani käytettiin sitä paljon.
      Mitään sopeutumiskursseja ei ollut vaan se oli itse heti omaksuttava kaikki muukin, miten siellä opetettiin.

      Tapasin siellä useita suomalaisia jotka olivat erikoistumassa aloilla jossa opetusta ei Suomessa ollut riittävän pitkälle esim. lääkäreitä, sekä useiden muidenkin alojen ihmisiä.
      Kyllä siellä erikoisopetus on hyvin korkeatasoista.

    • Tsaarin.kuriiri

      Olet aika hiku Kamuttaja tuntisimpa sinut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      45
      10232
    2. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      81
      6833
    3. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      43
      4922
    4. Jos jokin ihme

      Tapahtuisi huomenna niin mikä se olisi sinun elämässäsi?
      Ikävä
      61
      4547
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      71
      4257
    6. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      32
      3829
    7. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      47
      2888
    8. Onko yhtään ikävä

      Vai pitäisikö sinut unohtaa
      Ikävä
      36
      2665
    9. Mikä tarkoitus tällä kaikella

      On ollut? Osaatko vastata tähän?
      Ikävä
      40
      2300
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      216
      1912
    Aihe